Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten parisuhteen aloitus edes tapahtuu...

Vierailija

Olen 23v mies ja en ymmärrä miten parisuhteiden aloitus tapahtuu... Esimerkiksi yliopistollani pyörii paljon naisia, joista joidenkin kanssa juttelen ja olen ollut joidenkin kanssa tekemisissä pidemmänkin aikaa. Joidenkin kanssa näistä(kin) naisista pidän parisuhdetta mahdollisena (oman pääni sisällä tietenkin), mutta en ymmärrä miten sen muka viestit kenellekään?

Menenkö sanomaan että "Moi, ollaan oltu tekemisissä jo pidemmän aikaa, joten haluatko alkaa parisuhteeseen kanssani?"? Vai odotanko kenties että kohdalleni osuu lottovoitto ja joku näistä naisista joiden kanssa olen paljon tekemisissä heittää tuon samal lausahduksen minulle päin?

Johtuuko se, että jotkut ihmiset löytävät helposti uusia parisuhteita siitä, että he heittelevät kasuaalisti "alax oleen" tyylisiä heittoja joka toiselle joiden kanssa ovat tekemisissä? Jos näin on niin voihan paska. Minä en kyllä ala tuollaiseen...

Kommentit (14)

Vierailija

Ainakin taviksilla on kaksi mahdollisuutta. Joko kaveruus jossa toinen sitten ylittää jäätä kepillä kokeillen kaveruuden rajat, ja jos toinen näyttää tähän vihreää valoa, niin hiljalleen siitä edetään suhteeseen. Käytännössä sopivassa tilanteessa voit leikkisästi koskettaa toista, ja jos toinen koskettaa sua joskus samalla lailla takaisin, voit jollakin kerralla ottaa vaikka kädestä kiinni ja katsoa mitä siitä seuraa.

Tai sitten kaverit järjestää sinkkukaverinsa yhteen treffeille tai muuten vaan. Tämä on varsinkin epätovoisemmilla tapauksilla varmaan aika yleinenkin käytäntö. Mutta toki muillakin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ainakin taviksilla on kaksi mahdollisuutta. Joko kaveruus jossa toinen sitten ylittää jäätä kepillä kokeillen kaveruuden rajat, ja jos toinen näyttää tähän vihreää valoa, niin hiljalleen siitä edetään suhteeseen. Käytännössä sopivassa tilanteessa voit leikkisästi koskettaa toista, ja jos toinen koskettaa sua joskus samalla lailla takaisin, voit jollakin kerralla ottaa vaikka kädestä kiinni ja katsoa mitä siitä seuraa.

Tai sitten kaverit järjestää sinkkukaverinsa yhteen treffeille tai muuten vaan. Tämä on varsinkin epätovoisemmilla tapauksilla varmaan aika yleinenkin käytäntö. Mutta toki muillakin.

Onko minussa jokin vialla, kun en osaa / halua / ole kiinnostunut tuollaista "jään kokeilusta kepillä"? En voisi kuvitellakaan itseäni "kokeilemassa kaveruuden rajoja", sillä en ole oikein tuollaista tyyppiä... Tykkään yleisesti pitää etäisyyttä ainakin omalta osaltani, mutta minua ei toisaalta haittaa jos joku lähestyy minua.

Vierailija

Ensin kannattaa viettää kahdenkeskistä aikaa, pyytää kahville tms. ja jutella ja tutustua. Sitten kun tuntuu että ajatukset kohtaavat, ollaan usein tekemisissä ja tunteita on (ja vaistoaa sen myös toisesta, että hän nauttii seurastasi), niin voi ottaa puheeksi parisuhteen. Minä ainakin aikoinaan kysyin mieheltäni, että pitäisikö meidän alkaa kutsua tätä seurusteluksi, kun niin paljon olimme tekemisissä.

Ensimmäiselle poikaystävälleni vain päätin riskialttiisti kahdenkesken väläyttää että rakastan tätä. Onneksi tunteet olivat molemminpuoliset.

Vierailija

No siis ei kai sitä nyt ihan noin tehdä. Jossain tavataan (esim baarissa), vaihdetaan yhteystiedot, viestitellään, sovitaan treffit, tavataan. On kivaa, tavataan uudestaan. Ja uudestaan. Jäädään yöksi. On kivaa. Sovitaan, että ei tapailla muita. Tai sit yhden yön juttu jatkuu ja jatkuu. Tai sit jossain harrastuksessa/yhteisessä kaveripiirissä tavatun kanssa joskus jäädään kahdestaan juttelemaan, huomataan, että on ihastusta jne...

Minä löysin nykyisen parisuhteeni työpaikalta. Silmäpeliä ja juttelua. Pikkujouluissa vähän jotain pientä. Myöhemmin lisää. Nyt seurusteltu 2,5 vuotta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin taviksilla on kaksi mahdollisuutta. Joko kaveruus jossa toinen sitten ylittää jäätä kepillä kokeillen kaveruuden rajat, ja jos toinen näyttää tähän vihreää valoa, niin hiljalleen siitä edetään suhteeseen. Käytännössä sopivassa tilanteessa voit leikkisästi koskettaa toista, ja jos toinen koskettaa sua joskus samalla lailla takaisin, voit jollakin kerralla ottaa vaikka kädestä kiinni ja katsoa mitä siitä seuraa.

Tai sitten kaverit järjestää sinkkukaverinsa yhteen treffeille tai muuten vaan. Tämä on varsinkin epätovoisemmilla tapauksilla varmaan aika yleinenkin käytäntö. Mutta toki muillakin.

Onko minussa jokin vialla, kun en osaa / halua / ole kiinnostunut tuollaista "jään kokeilusta kepillä"? En voisi kuvitellakaan itseäni "kokeilemassa kaveruuden rajoja", sillä en ole oikein tuollaista tyyppiä... Tykkään yleisesti pitää etäisyyttä ainakin omalta osaltani, mutta minua ei toisaalta haittaa jos joku lähestyy minua.

Tuskin on mitään vikana, et vain ole tavannut vielä sitä oikeaa. Silloin tekee mieli kokeilla onneaan. Se tuntuu siinä tilanteessa täysin luonnolliselta. Ihastuksia nyt tulee ja menee...

Vierailija

Oletkin saanut hyvia neuvoja. Eli ei, kaverille jonka kanssa ei ole ollut mitaan muuta kuin ystavallista juttelua ei todellakaan menna vaan sanomaan "alaks olee". Hei haloo! :D

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin taviksilla on kaksi mahdollisuutta. Joko kaveruus jossa toinen sitten ylittää jäätä kepillä kokeillen kaveruuden rajat, ja jos toinen näyttää tähän vihreää valoa, niin hiljalleen siitä edetään suhteeseen. Käytännössä sopivassa tilanteessa voit leikkisästi koskettaa toista, ja jos toinen koskettaa sua joskus samalla lailla takaisin, voit jollakin kerralla ottaa vaikka kädestä kiinni ja katsoa mitä siitä seuraa.

Tai sitten kaverit järjestää sinkkukaverinsa yhteen treffeille tai muuten vaan. Tämä on varsinkin epätovoisemmilla tapauksilla varmaan aika yleinenkin käytäntö. Mutta toki muillakin.

Onko minussa jokin vialla, kun en osaa / halua / ole kiinnostunut tuollaista "jään kokeilusta kepillä"? En voisi kuvitellakaan itseäni "kokeilemassa kaveruuden rajoja", sillä en ole oikein tuollaista tyyppiä... Tykkään yleisesti pitää etäisyyttä ainakin omalta osaltani, mutta minua ei toisaalta haittaa jos joku lähestyy minua.

Eli siis et itse ole halukas tekemään aloitetta? No ei kai sitten mitään ole tehtävissä, toivottavasti käy säkä ja joku tulee kotiovelta hakemaan...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

No siis ei kai sitä nyt ihan noin tehdä. Jossain tavataan (esim baarissa), vaihdetaan yhteystiedot, viestitellään, sovitaan treffit, tavataan. On kivaa, tavataan uudestaan. Ja uudestaan. Jäädään yöksi. On kivaa. Sovitaan, että ei tapailla muita. Tai sit yhden yön juttu jatkuu ja jatkuu. Tai sit jossain harrastuksessa/yhteisessä kaveripiirissä tavatun kanssa joskus jäädään kahdestaan juttelemaan, huomataan, että on ihastusta jne...

Minä löysin nykyisen parisuhteeni työpaikalta. Silmäpeliä ja juttelua. Pikkujouluissa vähän jotain pientä. Myöhemmin lisää. Nyt seurusteltu 2,5 vuotta.

Vähän luulen että ap ei ole porukkaa jolla asiat etenee näin ;)

Vierailija

Parisuhteen aloitus tapahtuu seurustelusuhteen muuttumisella vakavammaksi. Ensin siis pitää aloittaa seurustelusuhde. Ja nykyisin kai sitä ennen nk tapailusuhde. Mun kaikki suhteeni ovat alkaneet vanhanaikaisesti eli flirttailemalla. Baarissa, koulussa, kirjastossa tai missä nyt vaan nähdessäni miellyttävän oloisen miehen, olen katsonut häntä ja hymyillyt. Jos mies katsoo ohitseni tai ei ilmekään värähdä, niin se oli sitten siinä. Jos taas mies hymyilee myös, teen hetken aikaa sitä, mitä olin muutenkin tekemässä, ja katson uudelleen. Jos mies jälleen vastaa katseeseeni hymyillen, jatkan tätä "soidinmenoa" kunnes mies tulee juttelemaan tai menen itse juttelemaan hänelle. Joskus tuota katsepeliä voi jatkua useitakin kertoja eri päivinä ennenkuin otan sen seuraavan askeleen eli menen juttelemaan. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Miten 23-vuotiaalla voi vielä olla tuollainen käsitys? Millainen sosiaalinen elämäsi on?

Ei kai liity sosiaaliseen elämääni, mikä on ihan normaali ja hyvä, ainakin omasta mielestäni. Minulla ei ole ollut hirveästi (lue: yhtään) mitään erityistä "säpinää" naisten kanssa, sillä en ole pitänyt tähän mennessä parisuhdetta tms. mitenkään isona prioriteettinä, sillä esimerkiksi tällä hetkenä vietän päivästäni aamulla 4 tuntia yliopistolla ja sen jälkeen 8 tuntia töissä, joten ei minulla olisi varmaan aikaakaan.

Kuitenkin vähitellen parisuhdeajatukset ovat nousseet tässä mieleen ja tajusinkin olevani aivan ulkona miten koko juttu toimii. Olen myös melko analyyttinen ja nähtävästi sellainen persoona että minua ei hirveesti kiinnosta parisuhdemaailmaan liittyvät pelit, temput ja leikit - jotenkin ihmeen hankalaksi tehty juttu... ja omaa osaamisalani on ironisesti kaikenlainen matemaattinen ja tietotekninen optimointi :D

Vierailija

Pyydät niitä naisia säännöllisin väliajoin kahdestaan lounaalle, kahville jne, ja kyllä ne osaa sitten ilmaista itseään jos haluavat suhteesta muutakin kuin ystävyyttä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten 23-vuotiaalla voi vielä olla tuollainen käsitys? Millainen sosiaalinen elämäsi on?

Ei kai liity sosiaaliseen elämääni, mikä on ihan normaali ja hyvä, ainakin omasta mielestäni. Minulla ei ole ollut hirveästi (lue: yhtään) mitään erityistä "säpinää" naisten kanssa, sillä en ole pitänyt tähän mennessä parisuhdetta tms. mitenkään isona prioriteettinä, sillä esimerkiksi tällä hetkenä vietän päivästäni aamulla 4 tuntia yliopistolla ja sen jälkeen 8 tuntia töissä, joten ei minulla olisi varmaan aikaakaan.

Kuitenkin vähitellen parisuhdeajatukset ovat nousseet tässä mieleen ja tajusinkin olevani aivan ulkona miten koko juttu toimii. Olen myös melko analyyttinen ja nähtävästi sellainen persoona että minua ei hirveesti kiinnosta parisuhdemaailmaan liittyvät pelit, temput ja leikit - jotenkin ihmeen hankalaksi tehty juttu... ja omaa osaamisalani on ironisesti kaikenlainen matemaattinen ja tietotekninen optimointi :D

Fair enough mutta kai sulla on kuitenkin ystäviä/sukulaisia jotka ovat seurustelleet? Tai edes tv...? No onhan se vaan pelaamista mutta pyydä nyt jotain kivaa tyttoä vaikka kahville ensi alkuun.

Vierailija

Yksinkertaista: Pyydä naista treffeille. Sanot, että lähtisitkö mun kanssa treffeille. Käytä sitä sanaa. Silloin jokainen nainen tajuaa, että olet kiinnostunut ja jos häntäkin edes vähän kiinnostaa, hän suostuu treffeille. Jos ei, hän sanoo kiitti mutta ei kiitti. Simple as that. 

Mikäli pääset treffeille asti, siellä vaan tutustutte toisiinne. Juttelette ja tutkiskelette onko toinen tarpeeksi kiinnostava uusille treffeille. Kysyt toisille treffeille ja sama sääntö pätee. Kyllä on kyllä ja ei on ei. 

Siitä se lähtee.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat