Miltä imettäminen tuntuu? Tunteeko äiti sen, kun maito tulee nännistä ulos?
Miltä tuntuu, kun maito nousee...? Mietin tässä vain, esikoisen la huhtikuussa.
Kommentit (22)
ja sen jälkeen tissit tuntuvat paljon painavammilta kuin hetki sitten. ;) Vauvan imiessä voi tuntua samaa kihelmöintiä. Maidon tulo ulos ei varsinaisesti tunnu miltään.
Imetys saattaa alussa sattua, mutta pian siihen tottuu. Rintakumi on hyvä apu, jos kipu on sietämätöntä.
Sen imun toki tuntee, toisinaan ehkä kipunakin, mutta siihenkin tottuu. Mulla ainakin ehti paidat useaan kertaan kastua, enkä huomannut mitään... Onneksi en kovin julkisilla paikoilla ollut niinä hetkinä ;)
No ei se ny aivan noin mene ainakaan mulla. Aluksi voi rinnat olla kipeät ja se tuntuu nipistyksenä kun vauva alkaa imeä. Myöhemmin kun homma menee rutiinilla imetys ei tunnu miltään. Yksi ilta istuin vauva sylissä imemässä, panin silmät kiinni ja koetin tuntea kummassa tississä vauva on. Mutta en tuntenut yhtään mitään! Molemmat tissit tuntui ihan samalta. Enemmänkin se imetys rekisteröityy mulle sellaisena kinnaavan tunteen poistumisena, mikä on mukavaa. Jos tissi on ihan täynnä, se tuntuu jotenkin tukalalta. Mutta nää tietysti riippuu ihmisestä. Myöhemmin kun vauva saa hampaita niin sitten imetys voi välillä olla ikävän tuntuista jos vauva jyystää hampaat edellä. Meillä ainakin tenava tosissaan imiessään imee niin että hampaat ei juuri tunnu, mutta joskus vissiin hiertää kipeitä ikeniään ja se on kypsän tuntuista.
Mä tunsin maidon nousun sellaisena kihelmöivänä kivuntapaisena useamman kuukauden. Tietysti se tasaantuu, kun rinnat ovat tottuneet ja viimeistään, kun maidontuotanto vähenee kiinteiden aloituksen myötä. Aika jännä, miten eri tavalla tämänkin asian voi tuntea!
3
Vierailija:
jos sunnyttää alakautta niin alussa imeminen aiheuttaa kivuliaita jälkisupistuksia, jotka palauttaa kohtua piennemmäksi.
Molemmilla kerroilla!
Ei jälkisupistellut, maidon nousu ei tuntunut eikä muitakaan fyysisiä tuntemuksia ollut paitsi vauvan suun aiheuttamat. Henkisesti ihanaa.
Toi oli yksi isoimpia yllätyksiä lapsen saamisessa. Mutta ei se tietysti heti niin ole, alku aina hankalaa. Tai siis ekat pari kuukautta.
Mulla on vielä yli vuoden jälkeen niin epäonnistunut olo, kun imettämisestä ei tullut mitään, eikä syytä siihen löytyny mistään. Maitoa ei vaan tullu. No, onneksi se on kovin harvinaista, mutta mä en edes ollu hankkinu yhtään tuttipulloa, kun en kuvitellu koskaan niitä tarvitsevani.
mutta niihin pyysin ja sain heti särkylääkkeitä. Eli oli yksi kipu vähemmän, koska samalla nännit menivät todella herkiksi ja kun vauva tarttui rintaan, kipu oli sietämätön. Se meni kuitenkin muutamassa sekunnissa ohi kun vain kivusta irvistellen imetin.
Sitten nousi maito. Minulla todella, todella runsaana ja rintoja pakotti, oli rintatulehdus oireita eikä vauva millään voinut sellaista määrää imeä. Aloitin luovuttamaan maitoa, kun huomasin, että olen epätavallisen tuottelias. Minulla maitoa suihkusi molemmista rinnoista niin, että oli ensin pakko antaa liikojen suihkuta johonkin lasiin, jotta vauva voisi aloittaa ruokailun. Näin desilitrakaupalla arvokasta äidinmaitoa meni suoraan viemäriin, kunnes keksin tuon luovutusjutun.
Sitten meni monen monta kuukautta ilman, että tunsin mitään, kun imetin. Maitomäärä tasaantui eikä imetys tunnu fyysisesti miltään. Mutta se oli motivoivaa, koska kaikesta näki, että vauvalle se oli tosi tärkeä juttu.
Lopuksi oli taas hankalaa. Mies vei siinä vaiheessa jo vuoden ikäisen pariksi päiväksi mökille ja minun piti nauttia omasta ajasta ja vapaudesta, mutta illat ja ison osan yötä tuskailin täpötäysien rintojen kanssa ja yritin pumppailla liikoja pois. voi sitä helpostusta, kun sain lapsen rinnoille!
Näitä vieroitusyrityksiä oli muutama ja aina minulla oli niin tukala olo ja niin paljon maitoa, että kaikki lopetuspäätökset menivät sen siliän tien. Kunnes " onneksi" tulin niin kipeäksi ja kuumeiseksi, etten voinut imettää ja maidon tulo tyrehtyi. Tässä vaiheessa lapsi oli jo puolitoista vuotias ja selvästi itsekin ihan kypsä luopumaan koko touhusta.
Eli alku ja loppu tuntuivat ikäviltä. Suurin osa imetysajasta pääasiassa vain kätevältä tavalta ruokkia ja rauhoittaa lapsi.
Ei kuulu aiheeseen, mutta luin otsikon ensin hassusti väärin näin:
" Miltä pettäminen tuntuu? Tunteeko äiti sen, kun maito tulee nännistä ulos?"
:D
ikään kuin imettäminen olisi noussut päähän jotenkin minulla, jonkilainen humalatila :-). jotkut kai saa lähes orgasmejakin??????
Kyllä tuntuu käytännön kokemuksen perusteella to-del-la kaukaiselta ajatus. Voiko jollakulla oikeasti olla niin herkät rinnat? Saako joku miehen kanssa orgamin pelkästään rintojen imemisestä? Enpä ainakaan ole moisesta tissiorgasmista koskaan kuullut.
Vauva huusi koko ajan kuin syötävä, mikään keino ei auttanut ja epätoivoisena tuikkasin tissini sille suuhun. Vauva rauhoittui ja imi ja mä sain orgasmin. Ihan fyysisesti, jos joku nyt alkaa väitää, että vauva oiis jotenkin kiihottanut mua. En oo kertonut tätä juttuja koskaan kellekään, enkä kerrokaan.
Vierailija:
Vauva huusi koko ajan kuin syötävä, mikään keino ei auttanut ja epätoivoisena tuikkasin tissini sille suuhun. Vauva rauhoittui ja imi ja mä sain orgasmin. Ihan fyysisesti, jos joku nyt alkaa väitää, että vauva oiis jotenkin kiihottanut mua. En oo kertonut tätä juttuja koskaan kellekään, enkä kerrokaan.
Tuntuikin tosi hyvältä. (Vaikka en kyllä mitään orgasmeja saanut..) RAuhoittavaa, rentouttavaa.
Ihanin ääni maailmassa on se, kun vauva nielee maitoa... Aaah..
Ajattelin silloin, että sitä en halua koskaan unohtaa.
Tai kun vauvan käsi haroo siinä rinnalla.
Ja ihana haistaa vauvan silkkitukkaa. Sitäkään en koskaan unohda. Ihaninta mitä on..
Onkohan mulla vauvakuume?! Meille ei kyllä enää tule vauvoja..
MUTTA AP: IMETYKSEN KÄYNNISTYMISEN JA SUJUMISEN ETEEN KANNATTAA TOSIAAN NÄHDÄ VAIVAA! Se on niin palkitsevaa ja ihanaa.
terveisin eräs, joka käynnisti maidon erityksen lypsämällä kätilöopistolla kaksi viikkoa yötä päivää 2 tunnin välein.. Kun menin tokaan synnytyssuunnitteluun, kätilö totesi, että " niin sä olet se, joka lypsi ihan hurjasti"
Vielä imetysopasvinkki, joka jokaisen synnyttämään menossa olevan pitäisi saada mukaansa. Ritva Kuusela: Maitotie ja hoivapiiri
Vierailija:
MUTTA AP: IMETYKSEN KÄYNNISTYMISEN JA SUJUMISEN ETEEN KANNATTAA TOSIAAN NÄHDÄ VAIVAA! Se on niin palkitsevaa ja ihanaa.
Maitotie ja imetys (1992)
- imetys ja äidinmaito
- Hoivapiiri-sarja/ Ritva Kuusisto
- Serimari, Tuusula
Vierailija:
Maitotie ja imetys (1992)
- imetys ja äidinmaito
- Hoivapiiri-sarja/ Ritva Kuusisto
- Serimari, Tuusula
isi varmaan tullut mitään ilman tätä vihkosta. Kätilöopiston henkilökunta (vaikka muuten niin ihanaa olikin) sanoi vaan, että " tuossa on lypsykone" . En olis yhtään tajunnut miten pitkään lypsää jne.
Mutta normaalisti siis kyllä vauva käynnistää imemisellään maidonerityksen. Mulla vauva ei jaksanut imeä.
Myöhemmin se laimeni eräänlaiseksi nipistykseksi maidon noustessa, ja muutaman kuukauden päästä se oli jo ihan miellyttävää. Mulla oli tosi vahva maidontuotanto heti alussa, eli toisilla voi tuntua erilaiselta, lähinnä vähemmän epämiellyttävältä siis. Jaksoin kuitenkin imettää vuoden verran pikkumiestä. :)