Entä mitä tuli niistä oppilaista, jotka saivat nelosia ja vitosia?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakituisessa työssä oleva vaimo ja perheen äiti.
Ei ollut voimia koulun käyntiin kun kotona oli helvetti. Vasta kun tuli täysi-ikäiseksimja pois helvetistä,sai viimeinkin voimia ja aikaa tehdä muutakin kuin vain selvityä,päivästä toiseen.
Tätä moni ei tunnu tajuavan. Moni lahjakaskin lapsi kärsii pahoista kotioloista, jotka tuhoavat edellytykset pärjätä tai jaksaa koulussa. Kaikille lapsuus ei ole kivaa aikaa ja niitä merkkejä moni valitettavasti sitten kantaa lopun ikäänsä. Toisille helvetti on koulussa, jossa kiusataan. Toisten helvetti puolestaan alkaa sieltä, missä pitäisi olla turvallista, eli kotoa.
Ja joillain se helvetti on koulussa ja kotona.
Totta. Ikävää, että heidätkin työnnetään wt-sakkiin ilman kyselyjä. Tämä ketju haiskahtaa muutenkin ilkeämieliseltä ja tarkoitushakuiselta, mikä on vastenmielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakituisessa työssä oleva vaimo ja perheen äiti.
Ei ollut voimia koulun käyntiin kun kotona oli helvetti. Vasta kun tuli täysi-ikäiseksimja pois helvetistä,sai viimeinkin voimia ja aikaa tehdä muutakin kuin vain selvityä,päivästä toiseen.
Tätä moni ei tunnu tajuavan. Moni lahjakaskin lapsi kärsii pahoista kotioloista, jotka tuhoavat edellytykset pärjätä tai jaksaa koulussa. Kaikille lapsuus ei ole kivaa aikaa ja niitä merkkejä moni valitettavasti sitten kantaa lopun ikäänsä. Toisille helvetti on koulussa, jossa kiusataan. Toisten helvetti puolestaan alkaa sieltä, missä pitäisi olla turvallista, eli kotoa.
Ja joillain se helvetti on koulussa ja kotona.
Totta. Ikävää, että heidätkin työnnetään wt-sakkiin ilman kyselyjä. Tämä ketju haiskahtaa muutenkin ilkeämieliseltä ja tarkoitushakuiselta, mikä on vastenmielistä.
Alapeukut tarinoissa, joissa kerrotaan, että heillä menee hyvin, johtuvat kai siitä, ettei sellaista haluta kuulla. En minä ainakaan ole katkera asiasta, vaikka yksi luokkamme huonoimmista oli kiusaamisen pääsyyllinen ja vaikka hänellä nykyään menee ihan ok. En minä pidä kovin fiksuna ihmistä, joka alentuvasti mainitsee "wt-amiksia". Se on oman egon pönkittämistä.
Olin vitosten ja kuutosten oppilas yläasteella. Sittemmin hain ja sain apua masennukseen ja pelkotiloihin, kävin iltalukion ja myöhemmin yliopiston. Olen tätä nykyä VTM.
N33
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa :)
Sain pelkkiä nelosia ja vitosia ammattikorkeakoulussa > työllistyin heti.
Ohjaan mielenterveydellisistä syistä syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä takaisin työ- ja opiskeluelämään.
Jäin kahdeksannella luokalla luokalleni lintsailun ja huonojen numerojen takia. Ammattikoulun sain nipinnapin läpi erikoisjärjestelyjen kautta. Sairastin tuolloin vakavaa masennusta.
Kahdesta tuli päihdeongelmaisia, kahdesta teiniäitejä, sitten muutama tekee ihan perusduunarin työtä.
Tuttuni nippanappa peruskoulusta läpi meni pieneen vanhempiensa firmaan töihin jossa otti ohjat muutaman vuoden päästä. Nyt kasvattanut (20v) yrityksen yhdeksi Suomen suurimmaksi työllistää aika paljon ihmisiä ja tulokuninkaana lehdessä aina
1kuoli huumeisiin,2sairaanhoitajaa(toisella on lisäksi hortonomin koulutus),kotiäiti,eläintenhoitaja.
Minä olin luokkani huonoin, eli viitosten, nelosten ja kuutosten oppilas. Opiskelen tällä hetkellä viittomakielen ohjaajaksi ja tarkoituksena on jatkokouluttautua toimintaterapeutiksi.
Lukioon menin 5,7 ja ja pääsin ylioppilaaksi C:n papereilla, ja 6,7.
Tyhmä en ollut mutta levoton kylläkin. Aikuisena tehdyissä palikkatesteissä työnhaun yhteydessä aina 5% fiksuimpien joukossa.
Myyntijohtajana työskentelen ja myös freelancerina omassa yrityksessä
Vierailija kirjoitti:
Lukioon menin 5,7 ja ja pääsin ylioppilaaksi C:n papereilla, ja 6,7.
Tyhmä en ollut mutta levoton kylläkin. Aikuisena tehdyissä palikkatesteissä työnhaun yhteydessä aina 5% fiksuimpien joukossa.
Myyntijohtajana työskentelen ja myös freelancerina omassa yrityksessä
Ja = ka, keskiarvo. Sori näppishärö
Rekkakuski, baarimikko ja yhdestä en tiedä, viimeksi kun kuulin oli pizzeriassa töissä.
Minusta tuli sosionomi. Mutta vasta myöhemmällä iällä. Ensin piti motivaatio olla kohdillaan. Ja myös ymmärrys siitä, ettei tässä tyhmiä olla.
Ala-asteelta muistan yhden pojan, joka riehui ja johti kiusaajaporukkaa. Katsoin facesta hänen tietojaan ja "elämän kovassa koulussa" näkyisi jätkä olevan. Ei yllätä. Yläasteella yhdellä tytöllä oli paha lukihäiriö ja oppimisvaikeuksia, minkä vuoksi hän jäi luokalle ja sai huonoja numeroita. Yläasteen jälkeen hän kävi kymppiluokan ja teki sen jälkeen töitä kahvilassa. Nyt hän on lähihoitaja ja haluaa sairaanhoitajaksi. Lukiossa heikosti menestyneistä en tiedä mitään, eikä niitä tainnut paljon ollakaan.
Duunari, eli av:n mittapuun mukaan ei mitään :D
Toisaalta on kyllä vakituinen työ, oma asunto ja vähän rahaakin pahan päivän varalle. Joskus haaveilen vielä opiskelusta, mutta mietityttää myös että kannattaako. Uudestaan työllistyminen täysin uudelle alalle ei ole mikään itsestäänselvyys.
Lukion jälkeen keskiarvo oli jossain 5-6 välillä kun ei jaksanut kiinnostaa. Hain lähihoitajaksi ja pääsin sinne, siellä käydyt kurssit suurimmaksi osaksi parhaimmilla arvosanoilla. Nyt opiskelen kansainvälisellä linjalla sairaanhoitajaksi hyvillä arvosanoilla. Lottovoitto oli päästä nykyiseen kouluun, ala kiinnostaa niin paljon, että en tyydy heikkoihin arvosanoihin. Itselläni tosin varmasti tuo aikaisempi heikko menestys johtui kiinnostuksen puutteesta.
pääsin nettilukioon ja tällä hetkellä opiskelen yliopistossa
syynä huonoihin numeroihin oli masennus mutta selätin sen ja nyt kaikki on hyvin