Anopin eriävät mielipiteet häistä

anna

Nyt kaipailisin neuvoja samankaltaisissa tilanteissa olleilta. Menimme mieheni kanssa vastikään kihloihin ja anoppini kertoi haluavansa järjestää meille kihlajaiset. Sovimme, että näin tehdään ja että anoppi saisi vapaat kädet juhlien suunnitteluun toisella puolella Suomea. No nyt sitten eilen soittelimme anopin kanssa ihan muissa merkeissä ja hän halusi varmistaa, uupuuko vieraslistasta vielä henkilöitä, joita haluaisimme kutsua. Hän lähetti vieraslistan minulle sähköpostilla ja listalla oli 70 nimeä. Kihlajaisiin. Soittelin sitten takaisin, ja mainitsin, että onpas hän järjestämässä suuria juhlia, että mahtaakohan meidän häihinkään tulla noin paljoa kutsuttuja. Ja sitten alkoivat ongelmat. Anoppi lähestulkoon pillahti itkuun kuullessaan, ettemme ole suunnittelemassa suuria maalaishäitä  satoine vieraineen, vaan intiimimmän tilaisuuden kaupungissa lähinnä lähimpien sukulaisten ja ystävien kesken. Kuulemma todella noloa ja epävieraanvaraista heidän naapureitaan ja sukulaisiaan kohtaan. Että mahtavatko hekään enää lainkaan saada kutsuja juhliin, kun eivät kutsu vieraita poikansa häihin. 

Ymmärrän toki tavallaan, jos anopin käsitys häistä on aina pohjalaiset maalaishäät sankoin vierasjoukoin, mutta minä olen asunut koko ikäni Helsingissä, samoin kuin mieheni viimeiset kymmenen vuotta. Haluamme järjestää häämme täällä, miehen kotipaikkakunnan sijaan, sillä järjestelyt ovat helpompia, valtaosa kutsuttavista asuu täällä ja tyyliimme sopii ennemmin kaupunkilaishäät, kuin maalaisromanttiset sukujen kokoontumisajot. Toisaalta, siinä missä mieheni "lähisuku" serkkuineen on siinä noin 120 ihmisen tuntumassa, oma lähisukuni kattaa noin 30 henkilöä. Ja totuus on se, että aktiivisesti mies on yhteydessä oman sukunsa puolelta suurinpiirtein samaan määrään henkilöitä kuin itsekin, eikä halua itsekään kutsua ketään vain muodonvuoksi. Mutta anopille tämä on nyt iso järkytys sitten, ettei heidän lähinaapurit ja kumminkaimat pääse osallistumaan. Anoppi on tänään soitellut mieheni kanssa ja anellut ja rukoillut tätä kääntämään minun pääni, mikä tuntuu erityisen pahalta, sillä tämä häiden luonne on kyllä yhteinen toive. Neuvokaa kiltit, kuinka saamme anopin ymmärtämään, että tämä on nyt näin :/ Välimme ovat olleet aina tosi hyvät, mutta nyt tuntuu, että sellainen perinteinen anoppi vs. miniä -asetelma on nostamassa päätään, vaikken sitä todellakaan haluaisi.

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

No minä puhaltaisin pelin poikki heti. Nyt on kihlajaiset (anna anopin kutsua vaikka 1000 vierasta...) ja niiden suunnittelu. Häistä päätätte sinä ja mies kahdestaan. Piste. Ei siis puhettakaan enää häistä.

Vierailija

En tiedä onko ihanneratkaisua olemassa. Sinä olet tullut tilanteeseen jossa joudut valitsemaan oman tien kulkemisen ja miellyttämisenhalun välillä. Vain sinä tiedät missä sinun rajasi kulkee. Itse en ole ikinä antanut kenenkään sanella ehtoja omille asioilleni ja vain siten olen pystynyt elämään. Mutta kukaan ei ole minulle vastaavaa ukaasia esittänyt kuin  tuleva anoppisi. JOtenkin ajattelnen nyt että taipaleenne on jatkossa helpompi jos vedätte rajat nyt. Ette sitten myöhemmin jolloin tilanne jo pahentunut.

Itse olen ajatellut niin että esim. ristiäisissä tein myönnytyksiä, lapsenlapset ovat niin tärkeä asia isovanhemmille. Mutta esim. naimisiin menin  maistraatissa kahden kaverin  todistaessa. Se oli meidän tapa eikä siihen kenellekkään ollut sanomista

Vierailija

3 jatkaa vielä. Tämä ei myöskään ole sun ja anopin "sota". Tämä on ennnenkaikkea miehesi aikuistumisen virstanpylväs. Vaimon laittaminen äidin edelle. Hänen tulee ne rajat vetää.

Vierailija

Ihan aluksi: kun kirjoitat näitä provoja niin muista, että ennen "kuin" sanaa ei tule pilkkua. Siitä tunnistaa parhaiten nämä keksimäsi anoppivihatarinat.

Toiseksi Pohjanmaalla on  tapana, että morsiamen suku järjestää häät, ei siis sulhasen äiti. Siksi me kaikki tiedämme, että naapurit ja kumminkaimat eivät odota pääsevänsä suuriin pitoihin, koska morsian eli sinä olet kaupunkilainen ja siksi köyhä. Kyllä ne tulevan anopin naapurit tietävät, että heitä ei tulla kutsumaan ja tietävät myös, että sinun tapauksessasi se merkitsee perheille noin 200 euron säästöä. Kaupunkilaisilla on tapana haluta lahjaksi rahaa, koska heillä ei ole varaa itse häitään maksaa.

Kolmanneksi anoppi on anopi vasta sitten, kun jos olette naimisissa. En voi uskoa, että nykyisen aviomiehesi äiti ryhtyisi sinulle häitä järjestämään.

Mutta tästä tulee varmasti pitkä ketju, koska onhan kamalaa, että se elämän suurin juhla menee pilalle, koska anopin mielestä häänne ovat ihan vääränlaiset!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

3 jatkaa vielä. Tämä ei myöskään ole sun ja anopin "sota". Tämä on ennnenkaikkea miehesi aikuistumisen virstanpylväs. Vaimon laittaminen äidin edelle. Hänen tulee ne rajat vetää.

Onneksi olemme mieheni kanssa tässä samassa veneessä eli myös hän on tosi harmissaan äitinsä käytöksestä. Onneksi meillä on myös jo todella vahvat yhteiset visiot siitä, miltä toivoisimme häidemme näyttävän ja olevan - eivätkä nämä ideat ole toteutettavissa meidän budjetilla sadoille vieraille. 

Mutta saa kyllä nähdä miten tämä vääntö nyt päättyy, parhaillaan siellä keskustellaan kuulemani mukaan siitä, että mieheni mielestä ei todellakaan ole välttämätöntä kutsua jokaista mieheni vanhemmat lastensa häihin kutsunutta pariskuntaa meidän häihimme.   Huoh. 

Vierailija

Meillä ratkaistiin asia niin, että äitini järjesti veljen ensimmäiset häät kotipaikkakunnalla Pohjanmaalla noin 200 sukulaiselle ja naapurille samaan aikaan kun veli ja morsian juhlivat virallisesti morsiamen suvun ja kavereiden kanssa Espoossa. Näin kaikki saivat haluamansa. Pohjanmaalla oli todella kiva tunnelma, hyvää ruokaa ja hauskanpitoa, vaikka hääpari ei itse ollut paikalla. Moni sanoikin äidille, että anopilta hieno ele kutsua kaikki ne, jotka olivat sulhasen kanssa olleet tekemisissä ensimmäisten noin 20 vuoden aikana. Äiti oli etukäteen ilmoittanut, että mitään lahjaa ei tarvitse tuoda, tämä oli hänen häälahjansa nuorelleparille.

Me katselimme ensin enon hääkirkossa kuvaaman videopätkän (kirkkoon saa mennä kuka tahansa, eno ei oltu kutsuttu) ja sen jälkeen syötiin hyvin ja mietittiin, miksi ei useammin tehdä näin.

Veljen toiset häät olikin sitten kokonaan kotipaikkakunnalla.

Vierailija

Pitäkää ne kihlajaiset ja järkätkää häät kaikessa hiljaisuudessa niin että lähetätte anopille kutsun kun kaikki on jo valmiiksi järjestetty.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Meillä ratkaistiin asia niin, että äitini järjesti veljen ensimmäiset häät kotipaikkakunnalla Pohjanmaalla noin 200 sukulaiselle ja naapurille samaan aikaan kun veli ja morsian juhlivat virallisesti morsiamen suvun ja kavereiden kanssa Espoossa. Näin kaikki saivat haluamansa. Pohjanmaalla oli todella kiva tunnelma, hyvää ruokaa ja hauskanpitoa, vaikka hääpari ei itse ollut paikalla. Moni sanoikin äidille, että anopilta hieno ele kutsua kaikki ne, jotka olivat sulhasen kanssa olleet tekemisissä ensimmäisten noin 20 vuoden aikana. Äiti oli etukäteen ilmoittanut, että mitään lahjaa ei tarvitse tuoda, tämä oli hänen häälahjansa nuorelleparille.

Me katselimme ensin enon hääkirkossa kuvaaman videopätkän (kirkkoon saa mennä kuka tahansa, eno ei oltu kutsuttu) ja sen jälkeen syötiin hyvin ja mietittiin, miksi ei useammin tehdä näin.

Veljen toiset häät olikin sitten kokonaan kotipaikkakunnalla.

Ei mee läpi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just niin. Morsiamen suku järjestää häät.

Ja mistäs lakikirjasta tämä on esiin nostettu?

Jokainen pohjalaishäitä järkännyt tai niissä ollut tietää tämän. Miehen vanhemmat ei järkkää pohjalaishäitä, ne on morsiamen suvun heiniä. Miehen äiti ei ala päsmäröidä poikansa häitä, jollei ole selvästi sovittu että morsiamen suku ei häitä järjestä. Jako on selvä pohjalaisille. Miehen äiti ei hypi naisen äidin silmille näissä asioissa. Ap ei tätä tiennyt joten persilleen meni tämä provo. Hieno yritys, mutta ei se aina onnistu.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat