Surkein lahja, jonka olet saanut?

Ylioppilaslahjaksi joku kahden markan "Barbie", jolle virkattu iso hörhelöhame. Ideana siis, että sillä voi peittää vessapaperirullan. Se hame oli vielä kusenkeltainen ja siinä oli jotain ripulinruskeaa hörsöä.

Samainen sukulainen antoi joulu- ja syntymäpäivälahjaksi Yves Rocherin tarjouksissa tulleita "arpoja", siis niitä pieniä rullia kirjekuoren täydeltä.

Isän naisystävältä sain viime jouluna aivan järkyttävän hajuisen hajuveden. Sellaisen todella voimakkaan ja pistävän, vanhan naisen tuoksun (olen 20v). Tottakai sitä piti sitten tuoksutella ja suihkautin vaatteisiin. En malttanut odottaa pääsyä kotiin suihkuun ja vaihtamaan vaatteita, kun se järkyttävä katku kävi koko jouluaaton nenään.

Ja siis tottakai esitin pitäväni lahjasta kovasti. Tänä jouluna teen selväksi, etten tarvitse /halua lahjoja.

Kaverini oli sushin ystävä.

Hänellä ei ollut vielä nättejä sushipuikkoja.

Ostin hänelle laadukkaan ja kalliit sellaiset ja jotakin lisäksi.

Närkästyin kuitenkin, kun hän haukkui jonkun toisen antamaa lahjaa...

sanoin omasta lahjastani niiden maksaneen euron ja kehuin niitä.

En koskaan nähnyt sushipuikkoja sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Sain entiseltä miesystävältä kiven. Oli unohtanut syntymäpäiväni, joten kivi käärittynä paperiin oli varmaan parasta mitä keksi. Oli mukana sellainen lappu missä luki: rakkauden kivi :D

Herranjumala mäkin olen saanut exältäni kiven synttärilahjaksi :'D oli kyllä laittanut sen pieneen pahvirasiaan ja paketoinut, mutta silti... katsoi vielä ihan innoissaan kun avasin pakettia ja kysyi tykkäsinkö. En tykännyt.

Sain 19-vuotiaana ex-poikaystävältä joululahjaksi Seppälän lastenosastolta ostetun Karvinen-collegepaidan. Paita oli pieni, hihat jäivät selvästi ranteiden yläpuolelle. Exä suuttui kun kerroin että käyn joulun jälkeen vaihtamassa isompaan.

Ette varmaan ihmettele että on ex.

Olin vaihtarina Jenkeissä vuoden, ja jouluksi sitten isoäitini postitti sinne vanhempieni lahjan mukana joululahjaksi minulle kaksi kuppikokoa liian pienet rintaliivit ja ohuet sukkahousut.

En ymmärrä, miksi hän oli halunnut ostaa minulle sellaiset AA- "ensiliivit", vaikka olin 17 ja kuppikoni oli C..

Äitini antaa minulle joka vuosi joululahjaksi jonkun kirjakerhon peruuttamatta jääneen kuukauden kirjan, joka on aina joku sci fi dekkari tai muu minulle täysin mielenkiinnoton kirja.

Hän ei siis koskaan osta minulle lempikirjailijoiden kirjoja, vaan antaa nämä unohdetut minulle.. Ne eivät mene kaupaksi edes kirpputorilla.

Sain kerran tädiltäni syntymäpäivälahjaksi Finnairin ilmaiskangaskassin.

Äidiltäni joululahjaksi kasa markettikosmetiikkaa, mukaan lukien hammasharjoja, hammastahnaa, deodorantti ja anti age -kosteusvoide (aina niin soveltuva tuote parikymppiselle naiselle). Lähikaupassa oli näköjään ollut hyvät alennukset.

Sykemittari anopilta 40-vuotislahjaksi :(

Nyt mun on pakko kertoa surkein lahja, jonka olen antanut :D

Olin ala-asteella ja unohtanut kokonaan, että meillä oli ns. "secret santa" jossa jokainen toi lahjan, pistettiin pussiin sekaisin ja jokainen vuorollaan noukki itselleen lahjan. En kehdannut sanoa vanhemmille että unohdin ja paketoin vanhan, kuluneen Muumi-viivoittimen... Hävettää vielä tänäkin päivänä.

Sain poikaystävältä ihan järkyt korvikset. Sain selville, että hänen äitinsä oli ostanut ne..

Sellainen posliinitaulu, jossa luki "happy birthday". Ihan kamala!!!!!

Sain anopilta joululahjaksi kynän. Kyllä, yhden kuulakärkikynän ja se ei ollut mikään "luxus" kynä joita joskus näkee sellaisissa laatikoissa, vaan tyyliin Valittujen Palojen taviskynä. Se oli vieläpä paketoitu hienosti :D en tiennyt oisko pitäny itkeä vai nauraa.

Mieheltä synt.lahjaksi pienen paketin. Riemuitsin salaa mielessäni, että moneen vuoteen haaveiltu koru....itku tuli kun avasin, paketissa oli digitaalinen lihapaistomittari...kuinka romanttista :(

Anopilta sain joululahjaksi  Viisikko-kirjan, olin silloin jo liki nelikymppinen...

ja puoliso ostaa päräytti kerran  äitienpäivälahjaksi paistinpannun, hyvä ettei saanut siitä sitten päähänsä.

Isossa minigrip pussissa mauttomia, pehmeitä ja löllöjä pipareita. Yritin silti sitkeästi syödä näitä palanen kerrallaan kahvin kanssa. Puolitoista piparkakkua meni väkisin, loput ikävä kyllä roskiin.

Periaatteessa ihan kaunis nilkkaketju sai ikävän leiman, kun kysyin ex-anopilta etteihän vaan ollut "liian kallis" (minulta kun korut tuppaavat helposti hukkumaan). Vastauksena oli " ei kai me sinulle mitään kallista ostettaisi".

leenu kirjoitti:

Anopilta sain joululahjaksi  Viisikko-kirjan, olin silloin jo liki nelikymppinen...

ja puoliso ostaa päräytti kerran  äitienpäivälahjaksi paistinpannun, hyvä ettei saanut siitä sitten päähänsä.

kiitos aamunauruista:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti: 

Tiimarin halvoissa vaihtokehyksissä lehdestä leikattu Harry Potter elokuvan mainos. Uppee taulu hei. 

 

Kuinka vanha olit, ja kuinka vanha oli antaja? 

 

Olin vissiin 14-15, en siis tosiaan enää kovin Potter-iässä, oli jo vähä isompien tyttöjen intressit siinä vaiheessa :P Veikkaan että paketti oli mutsilta.

Minä olen 21v ja vieläkin Potter-iässä. Monet kerrat kirjat luettu ja leffat katsottu. Piti ostaa se uusi kuvitettukin kirja eilen. En tosin laittaisi näkyville mitään kehystettyä Potter-kuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Mieheltä synt.lahjaksi pienen paketin. Riemuitsin salaa mielessäni, että moneen vuoteen haaveiltu koru....itku tuli kun avasin, paketissa oli digitaalinen lihapaistomittari...kuinka romanttista :(

Häpesikö mies edes lahjaansa kun aloit itkeä?