Syyllisyyden tunne on ajan ja energian tuhlausta

Vierailija

Tehty mikä tehty, virheistä oppii ja vääryydet voi hyvittää. Turha itseään on enää kiusata. Ei sillä tapahtunutta takaisin saa.

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Olen ihan samaa mieltä. Itse en edes tunne syyllisyyttä asioista. Tästä oli ketju aikaisemmin, ja siinä joku kommentoi, miten jotkut tuntevat syyllisyyttä, toiset häpeää. Tämä oli todella hyvä oivallus.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ilman sitä syyllisyydentunnetta asioista ei opi mitään.

Jos sinun tapauksessasi on näin, on varmaan parempikin, että tunnet syyllisyyttä.

Vierailija

Älä nyt! Nythän on niin muotia olla niin amerikkalaista kaikessa. Pitää varjella tyttölasten nännin ihon vilahtamista, järjestää leikkitreffejä ja pelätä neekereitä.

Kohta pitää myös hokea " se oli mun syy, mä oon syyllinen!!!!!" ja muille jää taakaksi vakuutella, että et ollut. Rasittavaa.

Syyllisyys on hyvästä. Turha syyllisyys tuotaa kuuliaisia puolisoita ja hyviä sairaanhoitajia. Ja tekopyhiä jenkkien apinoijia. :D :D

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman sitä syyllisyydentunnetta asioista ei opi mitään.

Jos sinun tapauksessasi on näin, on varmaan parempikin, että tunnet syyllisyyttä.

Jos heität Mattia lumipallolla, etkä tunne siitä syyllisyyttä, miten voit oppia asiasta? Mikä motivoi sinua olemaan heittämättä toista lumipalloa?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman sitä syyllisyydentunnetta asioista ei opi mitään.

Jos sinun tapauksessasi on näin, on varmaan parempikin, että tunnet syyllisyyttä.

Jos heität Mattia lumipallolla, etkä tunne siitä syyllisyyttä, miten voit oppia asiasta? Mikä motivoi sinua olemaan heittämättä toista lumipalloa?

Huomaan, että Mattiin sattuu. Tiedän, ettei sattuminen tunnu kivalta. Totean, että itsekään haluaisi joutua lumipallon uhriksi. Ymmärrän, etten voi loogisesti vaatia muilta sellaista huomaavaisuutta, jota en itse jaa muille. Päättelen, että lumipallojen heittäminen ilman hyvää syytä kaverin naamaan on syytä jättää tekemättä. Haluanhan olla reilu tyyppi, jolle ei olla vihaisia.

Moraaliset päättelyt ovat hyvin yksinkertaisia, ja lapsikin osaa niitä tehdä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman sitä syyllisyydentunnetta asioista ei opi mitään.

Jos sinun tapauksessasi on näin, on varmaan parempikin, että tunnet syyllisyyttä.

Jos heität Mattia lumipallolla, etkä tunne siitä syyllisyyttä, miten voit oppia asiasta? Mikä motivoi sinua olemaan heittämättä toista lumipalloa?

Huomaan, että Mattiin sattuu. Tiedän, ettei sattuminen tunnu kivalta. Totean, että itsekään haluaisi joutua lumipallon uhriksi. Ymmärrän, etten voi loogisesti vaatia muilta sellaista huomaavaisuutta, jota en itse jaa muille. Päättelen, että lumipallojen heittäminen ilman hyvää syytä kaverin naamaan on syytä jättää tekemättä. Haluanhan olla reilu tyyppi, jolle ei olla vihaisia.

Moraaliset päättelyt ovat hyvin yksinkertaisia, ja lapsikin osaa niitä tehdä.

Et siis missään vaiheessa mieti, että ei helkkari miksi menin heittämään Mattia lumipallolla ja pyydä anteeksi?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman sitä syyllisyydentunnetta asioista ei opi mitään.

Jos sinun tapauksessasi on näin, on varmaan parempikin, että tunnet syyllisyyttä.

Jos heität Mattia lumipallolla, etkä tunne siitä syyllisyyttä, miten voit oppia asiasta? Mikä motivoi sinua olemaan heittämättä toista lumipalloa?

Huomaan, että Mattiin sattuu. Tiedän, ettei sattuminen tunnu kivalta. Totean, että itsekään haluaisi joutua lumipallon uhriksi. Ymmärrän, etten voi loogisesti vaatia muilta sellaista huomaavaisuutta, jota en itse jaa muille. Päättelen, että lumipallojen heittäminen ilman hyvää syytä kaverin naamaan on syytä jättää tekemättä. Haluanhan olla reilu tyyppi, jolle ei olla vihaisia.

Moraaliset päättelyt ovat hyvin yksinkertaisia, ja lapsikin osaa niitä tehdä.

Et siis missään vaiheessa mieti, että ei helkkari miksi menin heittämään Mattia lumipallolla ja pyydä anteeksi?

Tietenkin pyydän anteeksi. Sitähän ei tässä kysytty. Tässä kysyttiin, mikä on se mentaalinen prosessi, jonka avulla ihminen voi oppia virheistään ilman syyllisyydentunnetta, ja siitä annoin esimerkin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan samaa mieltä. Itse en edes tunne syyllisyyttä asioista. Tästä oli ketju aikaisemmin, ja siinä joku kommentoi, miten jotkut tuntevat syyllisyyttä, toiset häpeää. Tämä oli todella hyvä oivallus.

Ai, mun elämän vallitsevat tunteet on syyllisyys ja häpeä, usein samaan aikaan. Olisipa ihanaa olla tuntematta kumpaakaan, kun mitään jätkevää syytä niille ei ole.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman sitä syyllisyydentunnetta asioista ei opi mitään.

Jos sinun tapauksessasi on näin, on varmaan parempikin, että tunnet syyllisyyttä.

Jos heität Mattia lumipallolla, etkä tunne siitä syyllisyyttä, miten voit oppia asiasta? Mikä motivoi sinua olemaan heittämättä toista lumipalloa?

Huomaan, että Mattiin sattuu. Tiedän, ettei sattuminen tunnu kivalta. Totean, että itsekään haluaisi joutua lumipallon uhriksi. Ymmärrän, etten voi loogisesti vaatia muilta sellaista huomaavaisuutta, jota en itse jaa muille. Päättelen, että lumipallojen heittäminen ilman hyvää syytä kaverin naamaan on syytä jättää tekemättä. Haluanhan olla reilu tyyppi, jolle ei olla vihaisia.

Moraaliset päättelyt ovat hyvin yksinkertaisia, ja lapsikin osaa niitä tehdä.

Et siis missään vaiheessa mieti, että ei helkkari miksi menin heittämään Mattia lumipallolla ja pyydä anteeksi?

Tietenkin pyydän anteeksi. Sitähän ei tässä kysytty. Tässä kysyttiin, mikä on se mentaalinen prosessi, jonka avulla ihminen voi oppia virheistään ilman syyllisyydentunnetta, ja siitä annoin esimerkin.

Jos pyydät aidosti anteeksi, toteat olevasi syyllinen ja täten olet käynyt läpi syyllisyydentunteen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Jos pyydät aidosti anteeksi, toteat olevasi syyllinen ja täten olet käynyt läpi syyllisyydentunteen.

Onpa kapea, suorastaan ahdistava juutalais-kristillinen näkökulma sovintoon. 

No, minä en "käy läpi" mitään syyllisyydentunteita, koska en sellaisia tunne, joten ilmeisesti sinusta minun ei kannata koskaan pahoitella vääriä tekojani?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pyydät aidosti anteeksi, toteat olevasi syyllinen ja täten olet käynyt läpi syyllisyydentunteen.

Onpa kapea, suorastaan ahdistava juutalais-kristillinen näkökulma sovintoon. 

No, minä en "käy läpi" mitään syyllisyydentunteita, koska en sellaisia tunne, joten ilmeisesti sinusta minun ei kannata koskaan pahoitella vääriä tekojani?

On eriasia sanoa kohteliaisuuttaan sana anteeksi tai oikeasti olla pahoillaan tapahtuneesta. Oikeasti pahoillaan olo vaatii sen syyllisyydentuntee, koska silloin tiedostat tehneesi jotain väärin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti pahoillaan olo vaatii sen syyllisyydentuntee, koska silloin tiedostat tehneesi jotain väärin.

Kuten tuossa edellä kuvasin, syyllisyydentunne ei ole mitenkään välttämätön, jotta ihminen ymmärtäisi tehneensä väärin. Itse asiassa pelkkä tunne ei vielä kerro mitään siitä, onko toimittu epäoikeudenmukaisesti vai ei. Jotkut ihmiset (kuten nro 9) esimerkiksi tuntevat syyllisyydentunteita koko ajan, olivat he toimineet väärin tai ei.

Moraali opitaan päättelemällä. Pieni lapsikin ymmärtää sellaiset reiluusperiaatteet kuten: "Jos en halua, että minua lyödään, en saa itse lyödä muita" ja "Isomman täytyy olla varovainen, koska pienempi ei osaa vielä varoa itse".

Vierailija

Lisäys: jos pyydät anteeksi, koska sinulla on paha mieli, mutta et osaa selittää, mitä teit väärin, et todella toimi moraalisesti vaan ainoastaan emotionaalisesti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Lisäys: jos pyydät anteeksi, koska sinulla on paha mieli, mutta et osaa selittää, mitä teit väärin, et todella toimi moraalisesti vaan ainoastaan emotionaalisesti.

Tämä. Ihminen joka järjellä päättelee mikä on oikein ja väärin ja pyytää reilusti anteeksi mutta ei kieriskele syyllisyydessä, on paljon moraalisempi kuin sellainen joka vain pyytää anteeksi saadakseen helpotusta huonolle omalletunnolleen.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat