Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen miettinyt mistä ajoittainen vitutukseni naisia kohtaan kumpuaa

Vierailija
28.10.2015 |

Ehkä siinä on pohjalla se, että jotenkin haluan ajatella naisista hyvää ja sitten kun usein joku nainen osoittautuu kusipääksi, niin tulee kusetettu olo. Miehiin en todellakaan suhtaudu niin sinisilmäisesti ja väittäisin että tunnistaan kusipäämiehet jo kaukaa ja ne ketä pidän rehellisenä eivät juuri koskaan tuota pettymystä.

Naisten kohdalla tilanne on toisin ja reiluna tyyppinä pitämäni osoittautuu yllättävän usein ylimieliseksi. Aidosti häiriintyneitäkään naisia en kykene tunnistamaan kovin hyvin, mutta miesten kohdalla tässä ei ole mitään ongelmaa. Tulee joskus sellainen olo, että naisten seurassa on aseeton. Ei osaa pitää etäisyyttä niihin joihin pitäisi tai panostaa niihin jotka ovat hyviä tyyppejä. Naisten seura voi tavallaan olla ahdistavaa, koska keihäs voi lentää rintaasi tai puukko iskeytyä selkääsi mistä tahansa suunnasta. Miten vitussa niiden kanssa olet rennosti tai pidät .

Miesten kanssa on niin paljon helpompaa, jos joku tekee jotain selän takana niin haukut sen neidiksi ja jos ei naamatusten ole reilu niin voit vaikka tempaista turpaan. Naisia et voi lyödä ja jos ne juoruaa jossain tyttöporukassa niin vittuako sille teet? Miesporukassa saat sentään todella huonon maineen jos jäät kiinni jostain kieroiluista.

Kommentit (37)

Vierailija
21/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla nämä reilut naiset osoittautuvat ylimielisiksi?
Periaattessa ymmärrän kyllä mitä yrität sanoa, mulla on ollut samanlaisia ongelmia naisten kanssa. Olen itse aika suora, vaikkakin hyvin herkkä, enkä kestä kieroilua ja selän takana puhumista ja mun ystävistä suurin osa on miehiä. Tosin muutama ihana nainenkin sinne mahtuu, ollaan samalla aaltopituudella, hekin rehellisiä ja mutkattomia ihmisiä. Ja olen siis itsekin nainen.

Toinen juttu mikä tulee mieleen niin eräs reiluna pitämäni tyttö, jota kyllä pidin ystävänänikin jossain vaiheessa. Kaikkea muuta kuin pinnallisen oloinen, ei pahemmin hauku toisia, vaikuttaa tosi rehelliseltä ja vaatimattomalta. Seurassa aika hiljainen. Mahdotonta keksiä mitään "varoitusmerkkejä".

No mä kerran tein sellasen ehkä vähän lapsellisen tempun, eli koputin silloisen koululuokkamme oveen ja juoksin itse piiloon, niin että vaikuttaisi että tämä tyttö oli tehnyt pilakoputuksen. Okei tyhmä juttu ehkä, mutta ei sitä silloin oltu kuin jotain parikymppisiä. Seurauksena kuitenkin tämä, entinen ystäväni, alkoi käyttäytyä aika mulkusti. Esim. kun pysähdyimme kauppaan matkalla paikkaan x, yritti hän saada muut äkkiä mukaansa kaupasta ulos kun minä olin vielä kassalla maksamassa, jotta joutuisin kulkemaan yksin loppumatkan. 

ap

Joutuisit kulkemaan loppumatkan yksin? Siis olitteko jotain 7v.? Voi hyvää päivää, ja tuoko oli sitten mulkkuilua, että ensin sinä olit tosi lapsellinen ja sitten hän?

 

 

Nii en tiedä, mutta miesporukassa jos joku dumpattaisiin tyylillä "vittu sun kanssa ei hengata", niin kyllä se aika mulkkua touhua olisi. Kyllä ainakin mun kaveriporukassa yksi sun toinenkin on tehnyt ja sanonut hyvinkin noloja asioita, eikä ole vielä koskaan kukaan ehdottanutkaan, että tehdään jotain tuollaista.

ap

 

Joo, mutta todennäköisesti tämä nainen ei pitänyt sua sillä tavalla kaverina saaati ystävänä, vaan jonain vähän outona hyvänpäivän tuttuna vaan. Jos pitäisi kaverina, olisi varmasti sanonut suoraan että häntä ärsytti tekosi eikä kaveruus siihen olisi loppunut.

Vierailija
22/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla nämä reilut naiset osoittautuvat ylimielisiksi?
Periaattessa ymmärrän kyllä mitä yrität sanoa, mulla on ollut samanlaisia ongelmia naisten kanssa. Olen itse aika suora, vaikkakin hyvin herkkä, enkä kestä kieroilua ja selän takana puhumista ja mun ystävistä suurin osa on miehiä. Tosin muutama ihana nainenkin sinne mahtuu, ollaan samalla aaltopituudella, hekin rehellisiä ja mutkattomia ihmisiä. Ja olen siis itsekin nainen.

Toinen juttu mikä tulee mieleen niin eräs reiluna pitämäni tyttö, jota kyllä pidin ystävänänikin jossain vaiheessa. Kaikkea muuta kuin pinnallisen oloinen, ei pahemmin hauku toisia, vaikuttaa tosi rehelliseltä ja vaatimattomalta. Seurassa aika hiljainen. Mahdotonta keksiä mitään "varoitusmerkkejä".

No mä kerran tein sellasen ehkä vähän lapsellisen tempun, eli koputin silloisen koululuokkamme oveen ja juoksin itse piiloon, niin että vaikuttaisi että tämä tyttö oli tehnyt pilakoputuksen. Okei tyhmä juttu ehkä, mutta ei sitä silloin oltu kuin jotain parikymppisiä. Seurauksena kuitenkin tämä, entinen ystäväni, alkoi käyttäytyä aika mulkusti. Esim. kun pysähdyimme kauppaan matkalla paikkaan x, yritti hän saada muut äkkiä mukaansa kaupasta ulos kun minä olin vielä kassalla maksamassa, jotta joutuisin kulkemaan yksin loppumatkan. 

ap

Kuulostaa kyllä ihan täysin mitättömältä asialta, joka voisi olla 7-vuotiaalle kova paikka, mutta parikymppiselle ei enää yleensä. 

Ehkäpä tämä nainen oli vain tosikko. Minäkin olen, vastaan muuten aika paljon kuvaustasi tuosta ihmisestä, ja tuollaisen tempun kun minulle tekisi, en välittäisi enää todellakaan olla tekemisissä. Ei siinä mitään väärää ole, jokainen saa itse valita kenen kanssa haluaa olla tekemisissä. Ei siitä tarvitse loukkaantua, jos joku toteaakin jonkun tekemisesi tai sanomisesi takia, että tämä nyt ei ole sellaienn ihminen selvästikään jonka kanssa haluan olla tekemisissä. 





Lapsellinen kommentoi lapsellisuudesta xD!! Hei pientä rajaa nyt, mulla on kohta pissat housussa:D



Itse tulen toimeen paremmin miesten kanssa kuin kiukuttelevien ja toisia ikävästi hyväksikäyttävien naisten (joo suurin osa). Pinnallista paskaa lähes koko sukupuoli (tosin niin osa miehistäkin on). En silti ole koskaan vaikeuksissa ämmien kanssa. On vaan suora ja sanoo niinkuin asiat on niin kyllä se heikompi aines lähtee itse pois. Niskojaan nakelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mäkin olen sitä mieltä, että miehet on yleensä reilumpia ja niiden kanssa tulee toimeen paremmin kuin naisten. Nyt olen yllätyksekseni huomannut, että yhdellä "miehisellä" harrastuspalstalla kun paljon pyörin, että ne miehet vasta ilkeitä onkin. Yleensä toisilleenkin aika suoraa vittuilua, mutta välillä mullekin, enkä usko että naiset sellaista tekis vaikka ne täällä av:lla aina ensimmäisenä ap:n kimppuun käykin.

Ja vielä sellainen harrastus jossa yleensä ollaan reiluja toisilleen muuten.

Vierailija
24/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nii siis että monen kuukauden ystävyys dumpataan jonkun noin pienen jutun perusteella? No toivottavasti suurin osa naisista ei ole tuollaisia...

ap

 

Ei, ei naiset dumppaa oikeita ystävyyksiä tuollaisista syistä, Mutta ehkäpä se juttu oli ystävyys vain sinun näkemyksesi mukaan? Sitä vikaa naisilla usein on, että jos jostain tyypistä ei oikein pidä tai tämä vähän ärsyttää, harva saa ilmaistua sitä suoraan, ja yritetään vaan väkisin jutella jos kohdataan, ja jokuhan voi tästä tehdä jopa tulkinnan että ollaan ystäviä kun kerran säännöllisesti jutellaan. Tosiasiassa naisen ajatus voi olla kun tyyppi tulee paikalle, että voi ei, taas tuo, no, en enää pakoonkaan pääse ja en viitsi olla epäkohtelias joten yritän jaksaa sen kanssa jotain jutella ja häipyä kohta jollain tekosyyllä.

Vierailija
25/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos aloittaisit suhtautumalla ihmisiin ihmisinä, etkä liittäisi heihin sukupuolen perusteella ennakko-odotuksia, jotka olet keksinyt ihan itse. Ikäviä luonteenpiirteitä on yhtä lailla sekä mihillä että naisilla.

Miksi kuvittelet, että kusipää nainen edustaa kaikkia naisia, kun näin ei ole miesten kohdalla? Miksi kutsut epärehellistä miestä "neidiksi"? Voi olla, että et itse tunnista naisvihamielisyytäsi tai naispelkoasi, mutta luulen, että se on ongelmasi. 

On hyvä, että ajattelet näitä asioita. Jokaisen meistä tulisi ensisijaisesti tutkia omaa itseämme, kun kanssakäymisessä muiden kanssa on ongelmia. Yleensä ratkaisu löytyy myös itsestä.

Nii no, jos se olisi vain päätöksestä kiinni, niin tottakai sitä suhtautuisi ihmisiin ilman mitään stereotypioita. En mä kuvittele että kusipäänainen edustaa kaikkia naisia, mutta kyllä sitä silti tekee näitä ennakko-odotuksia haluamattaankin. Ihan samalla tavalla kun kauppias alkaa katsella romaneita vähän tarkemmalla silmällä, kun ovat ostoksilla.

Neidiksi nyt haukun jos haluan. Siinä ei ole kyse naisten väheksymisestä, vaan miehen karaktäärin murskaamisesta: "et ole oikea mies vaan selkärangaton ja munaton pelle, painu vittuun". Toimii hyvin, kukaan ei sano että "no sittenpähän olen neiti".

Nii varmasti mulla on pelkoa ja vihaa naisia kohtaan, mutta ne kerrat kun olen naisilta saanut paskaa, eivät liity kyllä mitenkään siihen, että olisin heitä kohdellut huonosti. Päinvastoin, ehkä vähän liiankin hyvin ja sinisilmäisesti. Sehän se usein on se maailman palkka, että kilttejä vedetään höplästä.

Eli sehän se mun ongelmani on, että en naisten kohdalla osaa sitä erottaa etukäteen, kuka on kuka. Miesten kohdalla paska ei oikeastaan koskaan tule yllätyksenä, vaan sitten kohautat olkapäitäsi ja heivaat tämän ihmisen elämästäsi lopullisesti. Naisten kohdalla on kauhean vaikeaa. Et tiedä sitäkään, että käyttäytyykö joku mulkusti koska on mulkku vai koska on huono päivä? Miehille on helppo antaa anteeksi satunnaiset epämääräisyydet, koska tiedän kyllä onko hän oikeasti reilu tyyppi. Naisten kohdalla taas olen katsonut helposti sormien läpi tilanteita, joita ei pitäisi.

 

ap

Vierailija
26/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mut en tiedä, jotenkin pitäisi saada kyky nähdä naistenkin läpi. Miten mä muuten koskaan pystyn luottamaan naiseen parisuhteessakaan? Vai onko se edes mahdollista? Onko naiset yleensä niin sosiaalisesti sofistikoituneita, ettei niistä pysty näkemään kunnolla läpi?

ap

Se ero keskimääräisessä miehessä ja keskimääräisessä naisessa, johon olet tainnut törmätä on se, että naiset usein välttelevät konflikteja ja ovat kovin kilttejä. Tästä seuraa usein väärinkäsityksiä. Miehet taas usein sanovat suorempaan mitä ajattelee, eivätkä esim. juttele toistuvasti sellaisen ihmisen kanssa josta eivät pidä.  

 

Mutta tämä koskee vain pinnallisia tuttuuksia. Jos syvempään tutustumiseen lähdetään, niin kyllä nainen sitten kertoo paljonkin tunteistaan ja ajatuksistaan. Silloin häneen voi tutustua ihan oikeasti, ja sitä kautta voi syntyä luottamus, jos nainen on sen arvoinen. Mutta tosiaan ei kannata tehdä liikaa päätelmiä siitä jos joku nainen jossain arjen tilanteessa näennäisen kiinnostuneesti juttelee sun kanssa - on ihan mahdollista että nainen ei edes pidä sinusta mutta yrittää vaan olla kohtelias.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla nämä reilut naiset osoittautuvat ylimielisiksi?
Periaattessa ymmärrän kyllä mitä yrität sanoa, mulla on ollut samanlaisia ongelmia naisten kanssa. Olen itse aika suora, vaikkakin hyvin herkkä, enkä kestä kieroilua ja selän takana puhumista ja mun ystävistä suurin osa on miehiä. Tosin muutama ihana nainenkin sinne mahtuu, ollaan samalla aaltopituudella, hekin rehellisiä ja mutkattomia ihmisiä. Ja olen siis itsekin nainen.

Toinen juttu mikä tulee mieleen niin eräs reiluna pitämäni tyttö, jota kyllä pidin ystävänänikin jossain vaiheessa. Kaikkea muuta kuin pinnallisen oloinen, ei pahemmin hauku toisia, vaikuttaa tosi rehelliseltä ja vaatimattomalta. Seurassa aika hiljainen. Mahdotonta keksiä mitään "varoitusmerkkejä".

No mä kerran tein sellasen ehkä vähän lapsellisen tempun, eli koputin silloisen koululuokkamme oveen ja juoksin itse piiloon, niin että vaikuttaisi että tämä tyttö oli tehnyt pilakoputuksen. Okei tyhmä juttu ehkä, mutta ei sitä silloin oltu kuin jotain parikymppisiä. Seurauksena kuitenkin tämä, entinen ystäväni, alkoi käyttäytyä aika mulkusti. Esim. kun pysähdyimme kauppaan matkalla paikkaan x, yritti hän saada muut äkkiä mukaansa kaupasta ulos kun minä olin vielä kassalla maksamassa, jotta joutuisin kulkemaan yksin loppumatkan. 

ap

Joutuisit kulkemaan loppumatkan yksin? Siis olitteko jotain 7v.? Voi hyvää päivää, ja tuoko oli sitten mulkkuilua, että ensin sinä olit tosi lapsellinen ja sitten hän?

Nii en tiedä, mutta miesporukassa jos joku dumpattaisiin tyylillä "vittu sun kanssa ei hengata", niin kyllä se aika mulkkua touhua olisi. Kyllä ainakin mun kaveriporukassa yksi sun toinenkin on tehnyt ja sanonut hyvinkin noloja asioita, eikä ole vielä koskaan kukaan ehdottanutkaan, että tehdään jotain tuollaista.

ap

 

 

Joo, mutta todennäköisesti tämä nainen ei pitänyt sua sillä tavalla kaverina saaati ystävänä, vaan jonain vähän outona hyvänpäivän tuttuna vaan. Jos pitäisi kaverina, olisi varmasti sanonut suoraan että häntä ärsytti tekosi eikä kaveruus siihen olisi loppunut.

 

Itse asiassa kyllä se sanoikin. Kommentoin siihen, että kyllähän mulla esim. isoisäkin on tehnyt eläkeikäisenä tuollaisia piloja. Sen jälkeen alkoi sitten ignooraus ja muu temppuilu. Kyllä mä ymmärtäisin jos olisin sitten jatkanut tuollaista siitä huolimatta että toinen ei tykkää, mutta siitä ei ollut kyse. Ja ei, ei mun kanssa tarvitse hengata jos ei halua, mutta nää dumppaamiset millä on tarkoitus vaan satuttaa toista ei kyllä ole se tapa millä asiat kuuluu hoitaa. Ihan sama miten outo tyyppi mun kanssa hengaisi, niin en kyllä yrittäisi dumpata sitä mihinkään.

ap

Vierailija
28/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monet naiset on pikkutytöstä asti kasvatettu niin että negatiivisten tunteiden suora ilmaisu on kiellettyä ja juuri heistä tulee taitureita epäsuorassa aggressiossa. Ei heistä ja heidän tempuistaan naisetkaan pidä. Mutta ei se johdu siitä että he ovat naisia vaan siitä että heidät on kasvatettu vinoon typerien sukupuolistereotypioiden vuoksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla nämä reilut naiset osoittautuvat ylimielisiksi?
Periaattessa ymmärrän kyllä mitä yrität sanoa, mulla on ollut samanlaisia ongelmia naisten kanssa. Olen itse aika suora, vaikkakin hyvin herkkä, enkä kestä kieroilua ja selän takana puhumista ja mun ystävistä suurin osa on miehiä. Tosin muutama ihana nainenkin sinne mahtuu, ollaan samalla aaltopituudella, hekin rehellisiä ja mutkattomia ihmisiä. Ja olen siis itsekin nainen.

Toinen juttu mikä tulee mieleen niin eräs reiluna pitämäni tyttö, jota kyllä pidin ystävänänikin jossain vaiheessa. Kaikkea muuta kuin pinnallisen oloinen, ei pahemmin hauku toisia, vaikuttaa tosi rehelliseltä ja vaatimattomalta. Seurassa aika hiljainen. Mahdotonta keksiä mitään "varoitusmerkkejä".

No mä kerran tein sellasen ehkä vähän lapsellisen tempun, eli koputin silloisen koululuokkamme oveen ja juoksin itse piiloon, niin että vaikuttaisi että tämä tyttö oli tehnyt pilakoputuksen. Okei tyhmä juttu ehkä, mutta ei sitä silloin oltu kuin jotain parikymppisiä. Seurauksena kuitenkin tämä, entinen ystäväni, alkoi käyttäytyä aika mulkusti. Esim. kun pysähdyimme kauppaan matkalla paikkaan x, yritti hän saada muut äkkiä mukaansa kaupasta ulos kun minä olin vielä kassalla maksamassa, jotta joutuisin kulkemaan yksin loppumatkan. 

ap

Joutuisit kulkemaan loppumatkan yksin? Siis olitteko jotain 7v.? Voi hyvää päivää, ja tuoko oli sitten mulkkuilua, että ensin sinä olit tosi lapsellinen ja sitten hän?

Nii en tiedä, mutta miesporukassa jos joku dumpattaisiin tyylillä "vittu sun kanssa ei hengata", niin kyllä se aika mulkkua touhua olisi. Kyllä ainakin mun kaveriporukassa yksi sun toinenkin on tehnyt ja sanonut hyvinkin noloja asioita, eikä ole vielä koskaan kukaan ehdottanutkaan, että tehdään jotain tuollaista.

ap

Joo, mutta todennäköisesti tämä nainen ei pitänyt sua sillä tavalla kaverina saaati ystävänä, vaan jonain vähän outona hyvänpäivän tuttuna vaan. Jos pitäisi kaverina, olisi varmasti sanonut suoraan että häntä ärsytti tekosi eikä kaveruus siihen olisi loppunut.

 

 

Itse asiassa kyllä se sanoikin. Kommentoin siihen, että kyllähän mulla esim. isoisäkin on tehnyt eläkeikäisenä tuollaisia piloja. Sen jälkeen alkoi sitten ignooraus ja muu temppuilu. Kyllä mä ymmärtäisin jos olisin sitten jatkanut tuollaista siitä huolimatta että toinen ei tykkää, mutta siitä ei ollut kyse. Ja ei, ei mun kanssa tarvitse hengata jos ei halua, mutta nää dumppaamiset millä on tarkoitus vaan satuttaa toista ei kyllä ole se tapa millä asiat kuuluu hoitaa. Ihan sama miten outo tyyppi mun kanssa hengaisi, niin en kyllä yrittäisi dumpata sitä mihinkään.

ap

 

Itse asiassa muistan että seiskaluokalla eräs sellainen vähän oudompi tyyppi yritti kovasti olla mun kaveri. En koskaan ajanut sitä pois, mutta kerran kun hän yritti sopia jotain tekemistä koulun jälkeen, sanoin suoraan että en vain halua olla hänen kaverinsa. Kyllä se oli jo tuon ikäisenä, vaikka olin toki kaikkea muuta kuin kypsä edes ikäisekseni, ihan selvää että kasvotusten hoidetaan asiat ilman mitään pelejä. Samalla tavalla kaikki aidot ystävänikin ovat toimineet. Ihmetyttää kuka aikuinen puolustaa noita pelejä?

ap

Vierailija
30/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Voit pysytellä erossa naisista.

 

 

Joo se on se yksinkertaisin ratkaisu, mutta ei kyllä paras heteromiehelle.

ap

On se silti parempi kuin alistua huonoon kohteluun yms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Mut en tiedä, jotenkin pitäisi saada kyky nähdä naistenkin läpi. Miten mä muuten koskaan pystyn luottamaan naiseen parisuhteessakaan? Vai onko se edes mahdollista? Onko naiset yleensä niin sosiaalisesti sofistikoituneita, ettei niistä pysty näkemään kunnolla läpi?

ap

 

 

Se ero keskimääräisessä miehessä ja keskimääräisessä naisessa, johon olet tainnut törmätä on se, että naiset usein välttelevät konflikteja ja ovat kovin kilttejä. Tästä seuraa usein väärinkäsityksiä. Miehet taas usein sanovat suorempaan mitä ajattelee, eivätkä esim. juttele toistuvasti sellaisen ihmisen kanssa josta eivät pidä.  

Mutta tämä koskee vain pinnallisia tuttuuksia. Jos syvempään tutustumiseen lähdetään, niin kyllä nainen sitten kertoo paljonkin tunteistaan ja ajatuksistaan. Silloin häneen voi tutustua ihan oikeasti, ja sitä kautta voi syntyä luottamus, jos nainen on sen arvoinen. Mutta tosiaan ei kannata tehdä liikaa päätelmiä siitä jos joku nainen jossain arjen tilanteessa näennäisen kiinnostuneesti juttelee sun kanssa - on ihan mahdollista että nainen ei edes pidä sinusta mutta yrittää vaan olla kohtelias.

Minulla oli just tällainen konflikti AP:n tyyppisen tapauksen kanssa, jossa minä yhtäkkiä muutuinkin "pahaksi" ihmiseksi kun en halunnut olla hänen kanssaan enempää. Olin ollut kiltti ja ystävällinen pitkään, mikä oli virhe, toisaalta ei hänessä ihmisenä oahemmin ollut vikaa. Paitsi sitten kun hän ryhtyi pitämään minua itsestään selvyytenä ja haukkui minua jos en ollut läsnä. Sitten kun pistin välit poikki niin hän kirjaimellisesti haukkui minua "pahaksi" naiseksi, lutkaksi ja ties miksi, ja sanoi että aikuiset naiset eivät käyttäydy noin. Siinä olisi ollut kyllä herralla peiliin katsomisen paikka myös itsellä vaikka itsekin tein virheen taipumalla liian kauan. Mutta veikkaan että hän koki aloittajan tapaisia tunteita. Olettaa yhtä sun toista vain sen takia että olen nainen.

Vierailija
32/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joskus mietin kyllä kanssa, että onko nää ihmiset jotka on täysin omaksuneet tämän modernin sosiaalisen kanssakäymisen, oikeasti tyytyväisiä elämäänsä?

Tarkoitan tällä sitä, että esitetään että ollaan kovin kiinnostuneita toisten tekemisistä, hymyillään leveästi kaikille ihmisille joista ei edes pidetä, kuljetaan pippaloissa heittäen mukahauskaa läppää hyvänpäiväntutuille kuin oltaisiin hyviäkin ystäviä, hengataan jonkun ihmisen kanssa paljonkin vain koska siitä on jotain hyötä uran tms. kannalta ja sitten unohdetaan se kuin nalli kalliolle? Tulee vain mieleen että jos itse alkaisi tuota samanlaista hommaa vääntämään, niin samantien voisi alkaa kunnon sosiopaatiksi. En näe kauheasti eroa.

 

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Mut en tiedä, jotenkin pitäisi saada kyky nähdä naistenkin läpi. Miten mä muuten koskaan pystyn luottamaan naiseen parisuhteessakaan? Vai onko se edes mahdollista? Onko naiset yleensä niin sosiaalisesti sofistikoituneita, ettei niistä pysty näkemään kunnolla läpi?

ap

Se ero keskimääräisessä miehessä ja keskimääräisessä naisessa, johon olet tainnut törmätä on se, että naiset usein välttelevät konflikteja ja ovat kovin kilttejä. Tästä seuraa usein väärinkäsityksiä. Miehet taas usein sanovat suorempaan mitä ajattelee, eivätkä esim. juttele toistuvasti sellaisen ihmisen kanssa josta eivät pidä.  

Mutta tämä koskee vain pinnallisia tuttuuksia. Jos syvempään tutustumiseen lähdetään, niin kyllä nainen sitten kertoo paljonkin tunteistaan ja ajatuksistaan. Silloin häneen voi tutustua ihan oikeasti, ja sitä kautta voi syntyä luottamus, jos nainen on sen arvoinen. Mutta tosiaan ei kannata tehdä liikaa päätelmiä siitä jos joku nainen jossain arjen tilanteessa näennäisen kiinnostuneesti juttelee sun kanssa - on ihan mahdollista että nainen ei edes pidä sinusta mutta yrittää vaan olla kohtelias.

 

 

Minulla oli just tällainen konflikti AP:n tyyppisen tapauksen kanssa, jossa minä yhtäkkiä muutuinkin "pahaksi" ihmiseksi kun en halunnut olla hänen kanssaan enempää. Olin ollut kiltti ja ystävällinen pitkään, mikä oli virhe, toisaalta ei hänessä ihmisenä oahemmin ollut vikaa. Paitsi sitten kun hän ryhtyi pitämään minua itsestään selvyytenä ja haukkui minua jos en ollut läsnä. Sitten kun pistin välit poikki niin hän kirjaimellisesti haukkui minua "pahaksi" naiseksi, lutkaksi ja ties miksi, ja sanoi että aikuiset naiset eivät käyttäydy noin. Siinä olisi ollut kyllä herralla peiliin katsomisen paikka myös itsellä vaikka itsekin tein virheen taipumalla liian kauan. Mutta veikkaan että hän koki aloittajan tapaisia tunteita. Olettaa yhtä sun toista vain sen takia että olen nainen.

 

Joo, mut itse en kyllä näitä naisia ole haukkunut. Oikeastaan päinvastoin, puolustanut silloinkin kun ei pitäisi. Olin vähän (tai no aika paljonkin) sellainen tyyppi joka nostaa naiset jalustalle ja pyrkii koko ajan viihdyttämään silloinkin kun ei ole romanttisia tarkoitusperiä. Ymmärrän kyllä että pidemmän päälle voi olla raskasta seuraa, mutta jos ei toisia ole mitenkään loukannut, niin silloin saa kyllä odottaa saavansa reilua kohtelua takaisin.

ap

Vierailija
34/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuosien myötä on onneksi nämä kusipäät poistuneet elämästä, jotkut naiset ovat vain niin helvetin vaikeita ihmisiä, imevät kaikki mehut sinusta. Yritän pitää välimatkaa tietynlaisiin naisiin, en halua olla heidän kanssa missään tekemisissä.

Omat kokemukseni vuosien varrelta on osoittanut, että naisissa on näitä henkisen väkivallan mestareita joiden touhuille ei kukaan laita ikinä loppua, miehiä sentään leivotaan turpaan aika ajoin ja sen myötä rauhoittuu moni, joillekin naisille tekisi hyvää saada joskus kunnolla turpaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joskus mietin kyllä kanssa, että onko nää ihmiset jotka on täysin omaksuneet tämän modernin sosiaalisen kanssakäymisen, oikeasti tyytyväisiä elämäänsä?

Tarkoitan tällä sitä, että esitetään että ollaan kovin kiinnostuneita toisten tekemisistä, hymyillään leveästi kaikille ihmisille joista ei edes pidetä, kuljetaan pippaloissa heittäen mukahauskaa läppää hyvänpäiväntutuille kuin oltaisiin hyviäkin ystäviä, hengataan jonkun ihmisen kanssa paljonkin vain koska siitä on jotain hyötä uran tms. kannalta ja sitten unohdetaan se kuin nalli kalliolle? Tulee vain mieleen että jos itse alkaisi tuota samanlaista hommaa vääntämään, niin samantien voisi alkaa kunnon sosiopaatiksi. En näe kauheasti eroa.

ap

 

No kyllä minä ainakin olen aidosti tyytyväinen elämääni, vaikka pyrinkin olemaan peruskohtelias kaikille huolimatta siitä pidänkö heistä vai en. 

 

Valitettavasti tosiaan miehet usein tekevät väärintulkintoja tästä kun en tylytä tai juokse karkuun, jos joku mies tulee juttelemaan. Hiljattain kävi töissä tapaus, jossa minusta hieman ärsyttävä työkaveri tuli aina samaan aikaan syömään, ja kun hän siihen kerran tuli, eikä varsinaisesti mitenkään ilkeä ollut, niin pakkohan siinä oli kollegana jutella. Tätä jatkui viikkoja ja kuukausia. Minua vähän ärsytti että miksi sen aina täytyy tulla samaan aikaan syömään kun mieluummin söisin yksin, mutta tämä on vapaa maa enkä voi kieltääkään tulemasta, joten parempi vaan kohteliaasti jutustella niitä näitä. No, lopputulos oli, että mies lopulta paljasti että on syvästi minuun rakastunut ja uskoi tunteiden olevan molemminpuolisia. Kun ihmettelin miksi, kun enhän ole jutellut kuin työasioista, säästä, milloin vaihdetaan talvirenkaat yms. täysin epäromanttista ja ei-henkilökohtaista, niin miehen mielestä se että olin niin kauan jutellut oli tahallista kusettamista ,jos en kerran ole hänestä kiinnostunut. 

Vierailija
36/37 |
28.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla nämä reilut naiset osoittautuvat ylimielisiksi?
Periaattessa ymmärrän kyllä mitä yrität sanoa, mulla on ollut samanlaisia ongelmia naisten kanssa. Olen itse aika suora, vaikkakin hyvin herkkä, enkä kestä kieroilua ja selän takana puhumista ja mun ystävistä suurin osa on miehiä. Tosin muutama ihana nainenkin sinne mahtuu, ollaan samalla aaltopituudella, hekin rehellisiä ja mutkattomia ihmisiä. Ja olen siis itsekin nainen.

Toinen juttu mikä tulee mieleen niin eräs reiluna pitämäni tyttö, jota kyllä pidin ystävänänikin jossain vaiheessa. Kaikkea muuta kuin pinnallisen oloinen, ei pahemmin hauku toisia, vaikuttaa tosi rehelliseltä ja vaatimattomalta. Seurassa aika hiljainen. Mahdotonta keksiä mitään "varoitusmerkkejä".

No mä kerran tein sellasen ehkä vähän lapsellisen tempun, eli koputin silloisen koululuokkamme oveen ja juoksin itse piiloon, niin että vaikuttaisi että tämä tyttö oli tehnyt pilakoputuksen. Okei tyhmä juttu ehkä, mutta ei sitä silloin oltu kuin jotain parikymppisiä. Seurauksena kuitenkin tämä, entinen ystäväni, alkoi käyttäytyä aika mulkusti. Esim. kun pysähdyimme kauppaan matkalla paikkaan x, yritti hän saada muut äkkiä mukaansa kaupasta ulos kun minä olin vielä kassalla maksamassa, jotta joutuisin kulkemaan yksin loppumatkan. 

ap




No nut ej jummartaa tota juttua ollenkas.

Vierailija
37/37 |
04.07.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vitustako me tiedetään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme kolme