Voiko yliluonnollisia taphtumia olla olemassa?
Ennen vanhaan salamaniskukin koettiin yliluonnollisena, ei se sitä ole enää. Voiko yliluonnollista olla edes olemassa? Jos nyt taivaalle ilmestyisi punainen pallo, joka tiputtaisi Maan päälle vihaisia kahvikuppeja, olisiko se yliluonnollista vain siksi, että emme keksisi sille pätevää selitystä? Eikö yliluonnollisuus ole vain sitä että emme keksi asioille tieteellistä selitystä?
Kommentit (43)
Nikkari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nikkari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nikkari kirjoitti:
Rakas Vierailija.
En tiedä oletko ikinä nähnyt dokumentteja telepatiasta tai ajatustenluvusta. Kuka tahansa voi esittää täysin ympäripyöreitä ajatuksia ja toteamuksia, jotka joko ovat a) sattumalta toteutuneet/toteutuvat tai b) joita itseohjautuvasti, ehkä tiedostamattomasti, juuri sinä toteutat.
Jos ajatustenluku olisi mahdollista ja todellista, sitä olisi mahdollista toteuttaa täysin mitattavasti ja siten todistettavasti. Valitettavasti sinun kokemuksesi "vitsi ne on menny ihan nappiin" ei riitä, koska yleensä tämän väitteen taakse jää kolikon kääntöpuoli: Kaikki ne kerrat, kun ennustukset ja ajatuksenluku eivät menneetkään nappiin, ja se jätettiin huomiotta tai se huomioitiin perusteella: "niin no täähän tavallaan voi tarkottaa tota asiaa".
en ensinnäkään puhunut ennustamisesta, vaan selvännäöstä, jolla minä tarkoitin henkilön kykyä "lukea ajatuksiani". Laitoin sen siksi lainausmerkkeihin, että en tiedä, mitä he oikeasti tekevät, lukevatko jotain vai tuntevatko.
Mutta kysymys on siitä, miksei tavallinen maallikko sitten näe mitään, mitä minulle on tapahtunut? Voisin sanoa sinullekin, että mitä näet minulle, enkä usko, että pääsisit jyvälle. Tai edes ne psykoterapeutitkaan.
En jaksa uskoa sattumaan, koska mitä näet minulleen voi lähteä vastaamaan niin monilla eri tavoilla, että en ymmärrä, miksi se menisi juuri kohdilleen minun kanssani? Ja olen soittanut noihin nimenomaan erään tietyn spesifin asian kanssa, eikä niin, että kertoisivat ihan mitä tahansa elämästäni ja se osuisi nappiin vaan ovat nähneet asioita oikein juuri siitä tietystä tilanteesta. Sitä ei voi selittää sattumalla. Se olisi liian helppoa.
Harvoin mielikuvituksen tuotteista pääsee jyvälle minä, psykoterapeutti tai edes maailman viisain henkilö. Jos todella haluat uskoa noihin asioihin, varmasti koetkin niiden ajatustenlukujen onnistuvan ja toteutuvan.
Jos esimerkiksi kerrot selvänäkijälle, että sinulla on rankkaa ja kaipaisit neuvoja, en usko että ajatustenlukija vastaa: "Aivan kyllä, sinulla on avioero menossa henkilön Pertti Pertikäinen, 42v., kanssa. Asutte Vaasassa kadulla Vaasatie 4. Teillä on 3 lasta, Maija 11, Liisa 8 ja Matti 5v" jne. Todennäköisimmin käsitystäsi tukevat lauseet: "Aah, olet pettynyt johonkin henkilöön tai lopputulemaan ja etsit ratkaisua" (ei yhtään epämääräistä, joka voi sopia ties mihin asiaan, minkä vain itse valitset).
No ei kyllä vastaakaan, mutta esim. kun kysyin ongelmasta äitini kanssa niin kertoi kyllä kuvauksissa juuri minun äitini. Kuitenkin minusta "ongelma äidin kanssa" voi pitää sisällään aika montaa asiaa. Samoin sain osuvan kuvauksen juuri päällimmäisenä mielessäni olleeseen elämäntilanteeseen tänne palstalle pelkän pyynnön perusteella, jossa oli sukupuoli, ikä ja nimen alkukirjain. Siihen sisältyi myös eräs faktatyyppinen tieto, jota kaikilla ei ole.
Lisäksi näissä tulkinnoissa on se hauska puoli, että ne auttavat ja tukevat jos ne osaa ottaa oikealla tavalla ja on itsekriittinen. Kaverille voin valittaa samaa ongelmaa kuukausitolkulla, eikä se osaa auttaa yhtään, mutta selvännäkijä osaa auttaa. Joten vaikka kyse olisi jostain muusta kuin kyvystä lukea ajatuksiani (ja usein myös nähdä sen toisen osapuolen asema jonka kanssa minulla vaikeaa) niin heistä on enemmän apua kuin monista muista. Jotenkin tuntuu, että "tavallisilla ihmisillä" on kauhean rajalliset keinot auttaa. "Eroa, jätä se, älä vaan enää soita" on kuultu sata kertaa tulematta niistä hullua hurskaammaksi.
Sen aijaan kun joku sanoo, että sitä toista pelottaa tai se on vain niin haavoilla vielä tms niin pääsen paljon paremmin eteenpäin ongelmissani. Enkä todellakaan ole itse kertonut toisen pelkäävän (palstalla aina väitetään, että ei sitä vain kiinnosta, se nai muita, unohda jne) niin aika jännä, että näkijä näkee sen kuitenkin ja sen kuullessa on helppo tajuta, että asia on näin (ja usein kyse on siitä, että sen itsekin "tietää", mutta ei vain tiedosta.) Sen nämä näkijät sitten näkevät. Aivan oikein.
Jos joku henkilö on kykenevä lukemaan ajatuksia, miksei hän samantien sano koko nimeä? Miksi pelkkä alkukirjain? Pystyykö hän vaikkapa ihmisjoukosta tunnistamaan äitisi (hänen pitäisi, hänhän lukee ajatuksiasi)?. Miksi ajatustenlukijat eivät ryhdy esimerkiksi rikollisiksi, koska hehän saavat tunnusluvut napattua suoraan asiakkaidensa tai muidenkin ihmisten mielistä?
Jos annat jotain itsestäsi ajatustenlukijalle, hänen on helpompi heittää kliseitä, joiden kautta hän uskottelee että lukee ajatuksiasi. Väitänkin, että jos jätesäkkiin pukeutunut ihminen heitetään ajatustenlukijan eteen täysin mykkänä, hän ei saa tarpeeksi vihjeitä olemuksesta, vaatteista tms. jotta voisi veikkailla onnistuneesti.
Jaa-a, en tiedä. Mutta jätesäkki-ihmisestä voi takuulla kertoa asioita, koska kerran tämän palstankin välityksellä sanoista "minulle!" voi kertoa. Onhan hän siinä aistittavissa.
Mutta miksei tule nimiä tai muuta tarkkaa, itse olen ymmärtänyt sen niin, että "lukeminen" ei toimi siten, vaan ollaan jonkinlaisissa energioissa, joista asioita nähdään ja tulkitaan. Lisäksi minä koen, että ihmisillä on tässä eritasoisia kykyjä, eli toiset aistivat (näkevät) tarkemmin ja enemmän kuin toiset. Mutta en väitä tiedän että "näkevät", mutta oma kokemukseni on sellainen kuin kerroin. Voi olla vain helkkarin hyvää ihmistuntemusta, mutta toisaalta ihmistuntemus ei selitä palstan kautta pikeaan osuvia näkemisiä. Kun ne on kuitenkin välillä aika tarkkoja. Se on todella kummalllista.
Ajatustenluku ei vaadi edes ihmistuntemusta. On helppoa luoda tietynlaisia malleja keskivertoihmisistä todennäköisyyksillä tai rohkeilla heitoilla. Tavanomainen ajatustenluku tai vaikkapa horoskooppi menisi jotenkin näin:
"Aistin, että olet viime aikoina kohdannut jotain mieltäsi askarruttavaa. Sinua arveluttaa ottaa härkää kiinni sarvista, joten puntaroit nyt vaihtoehtoja. Tietty ihminen nousee tärkeään rooliin tässä askarruttavassa asiassa. Kohtaat odottamattoman avun silloin kun et sitä odota. Älä pelkää, kaikki muuttuu lopulta hyväksi. Opit itsestäsi jotain tärkeää prosessin aikana".
Perustan ennustukseni näihin faktoihin:
- useimmat meistä kohtaavat elämässään ennemmin tai myöhemmin jotain askarruttavaa tai kamalaa. On luonnollista, että tällöin puntaroidaan vaihtoehtoja
- useimmat meistä tuntevat EDES YHDEN IHMISEN, jonka "tärkeä" rooli taas riippuu sinun tavastasi tulkita ennustettani.
- vaikka me kaikki kohtaammekin joskus jotain hankalaa, harvoin vaikeudet kestävät ikuisesti. Elämä usein kulkee aaltomaisesti, on iloja ja on suruja.
Ennusteeni ei itse asiassa vaatinut minua kohtaamaan yhtään ketään, antamaan mitään specifejä tietoja tai muuta vastaavaa. Väitän silti, että tämäkin ennuste sopii joihinkin ihmisiin kuin nakutettu, koska se on tilastollisesti aika todennäköistä.
Nullius in verba.
Jos joku henkilö on kykenevä lukemaan ajatuksia, miksei hän samantien sano koko nimeä? Miksi pelkkä alkukirjain? Pystyykö hän vaikkapa ihmisjoukosta tunnistamaan äitisi (hänen pitäisi, hänhän lukee ajatuksiasi)?. Miksi ajatustenlukijat eivät ryhdy esimerkiksi rikollisiksi, koska hehän saavat tunnusluvut napattua suoraan asiakkaidensa tai muidenkin ihmisten mielistä?
Jos annat jotain itsestäsi ajatustenlukijalle, hänen on helpompi heittää kliseitä, joiden kautta hän uskottelee että lukee ajatuksiasi. Väitänkin, että jos jätesäkkiin pukeutunut ihminen heitetään ajatustenlukijan eteen täysin mykkänä, hän ei saa tarpeeksi vihjeitä olemuksesta, vaatteista tms. jotta voisi veikkailla onnistuneesti.
Nullius in verba.