Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehet jäävät yhteen nalkuttavien, pihtaavien, kanaemoksi muuttuneiden naisten kanssa?
24.10.2015 |
Miksi miehet jäävät yhteen nalkuttavien, pihtaavien, kanaemoksi muuttuneiden naisten kanssa? Puuttuuko heiltä itsekunnioitusta, pelottaako sinkkuelämä, vai mikä tässä ilmiössä on taustalla? En jaksaisi kaverina antaa enää sympatiaa aikuisille miehille, jotka ovat selvästi onnettomia suhteessaan (hyvästä syystä) mutta eivät saa vain aikaiseksi lähteä suhteesta.
Jos sinä olet tällaisessa suhteessa elävä mies, kerro motiiveistasi.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Kun nainen pariutuu, niin niin tekee mieskin.
Tuo jonototeamus ei sitä miksikään muuta. Eli itsesääliin ei ole mitään syytä.
Meneekö myös niin että rikkaan rikastuessa köyhäkin saa lisää rahaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen kaiketi tuollainen nalkuttava kanaemo (pihtari en todellakaan ole) ja minun mieheni ei ainakaan pärjäisi ilman voimakastahtoista naista joka huolehtii ja sanoo miten asiat tehdään. Näin on itsekin todennut. Asia on pikemminkin niin päin, että minun tekisi mieli välillä luovuttaa ja jättää tuo poikanen elämään omissa sotkuissaan kun ei saa jälkiään korjattua ilman sitä toistuvaa nalkutusta. Asioilla on aina se kolikon kääntöpuoli. Huvittaa, että miehiä aina säälitään kun akka vaan "turhanpäiten veemäisyyttään raukalle nalkuttaa".
Oletko vaimo vai Äiti? Kuulostaa kammottavalta parisuhteelta. Mä en ikinä koskaan haluaisi tollasta kolikon kääntöpuolta. Yäks. Itse olen ollut naimisissa 15v. ja meillä todellakin on molemmat vahvoja ihmisiä. Ihan helvetin omia itsejään! Sääliähän toi sun "poikasen" kasvattaminen on... Järkyttää...
Minäkin tätä ihmettelen. Kuka elää tollasen poikasen kanssa? Millainen äiti ja esikuva omille lapsille. Onko sinulla tyttäriä? Tai poikia?. Millaisen nais- ja mieskuvan he saavat? Hui.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kertoo kyllä paljon millaisia miehiä olette yrittäneet tapailla. Jos mahdollista niin pyydä apua joltain kaverisi poikakaverilta miehen etsimisessä. Toisten tyttöjen kanssa etsiessä on suuri vaara olla näkemättä monia hyviä ehdokkaita. Sen sijaan pahimmassa tapauksessa löytävät sulle jonkun rentun, kuten sain todistaa oikeassa elämässä vähän aikaa sitten. Kuka tahansa puolueeton mies olisi sanonut heti että ei, älä missään nimessä ota tuota, mutta epätoivoinen nainen toimi toisin neuvonantajinaan romantiikan nälkäiset tyttökaverinsa.
Voi toki olla. Mutta no, siis me kaikki taidetaan olla naisista pohjalla, koska ei meillä ole kellään ollut varaa valita eri miesten välillä ns. ehdokkaista. Siihen on tyytynyt mitä on joskus saanut, koska ne kerrat on ainoita kun edes on miesten kanssa tekemisissä. Lopun aikaa (eli 99 % ajasta) on sitten pelkkää ilmaa ja noista pidemmistä jutuista olo tuntuu kerta toisensa jälkeen vaan aina riittämättömämmältä miehille. Eli tätä naisnäkökulmaa teille ymmärtääksenne ettei tää kaikille naisille helppoa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Se on nimenomaan näin. Olen parikin kertaa yrittänyt toimia matchmakerina opiskelukavereiden kesken ja se on ihan hullua, kun paljastuu että kaverin kaveri (tyttö) ei edes tiedä kenestä puhun kun mainostan hänelle jotain poikaa vuosikurssiltani. Pojat tunnistaisi varmaan sata kasvokuvaa sadasta kun kysyisi että opiskeleeko nämä tytöt täällä vai ei.
Mihin perustat tuon väitteen?
Olen eri kirjoittaja, mutta väite sopii hyvin yhteen "miesteoriani" kanssa, jossa suomalaismiehet ovat naisia vähemmän uniikkeja ja elintäyteisiä yksilöitä ja enemmän tilallisesti tyhjiä "yleispersoonia". Nykyinen uusoikeisto vain ruokkii ilmiötä.
Kerrohan mielenkiintoiselta kuulostavasta teoriastasi!
No lähinnä luin erästä hyvää tieteellistä artikkelia modernin suhteesta kehoon ja sukupuoleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen kaiketi tuollainen nalkuttava kanaemo (pihtari en todellakaan ole) ja minun mieheni ei ainakaan pärjäisi ilman voimakastahtoista naista joka huolehtii ja sanoo miten asiat tehdään. Näin on itsekin todennut. Asia on pikemminkin niin päin, että minun tekisi mieli välillä luovuttaa ja jättää tuo poikanen elämään omissa sotkuissaan kun ei saa jälkiään korjattua ilman sitä toistuvaa nalkutusta. Asioilla on aina se kolikon kääntöpuoli. Huvittaa, että miehiä aina säälitään kun akka vaan "turhanpäiten veemäisyyttään raukalle nalkuttaa".
Oletko vaimo vai Äiti? Kuulostaa kammottavalta parisuhteelta. Mä en ikinä koskaan haluaisi tollasta kolikon kääntöpuolta. Yäks. Itse olen ollut naimisissa 15v. ja meillä todellakin on molemmat vahvoja ihmisiä. Ihan helvetin omia itsejään! Sääliähän toi sun "poikasen" kasvattaminen on... Järkyttää...
Minäkin tätä ihmettelen. Kuka elää tollasen poikasen kanssa? Millainen äiti ja esikuva omille lapsille. Onko sinulla tyttäriä? Tai poikia?. Millaisen nais- ja mieskuvan he saavat? Hui.
Ai niin, unohdin aivan, että teidän muiden parisuhteet ja puolisot ovat täydellisiä päästä varpaisiin ilman minkäänlaista vikaa. Siksi elän hänen kanssaan, koska omaa tuplasti hyviä ominaisuuksia niihin huonoihin nähden. Niitä muistelen aina kun likainen vaatekasa tympii jossain päin kämppää. Lapsia ei ole (eikä varmaan tule). Koen olevani suurimman osan ajasta kuitenkin vaimo, en äiti miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen kaiketi tuollainen nalkuttava kanaemo (pihtari en todellakaan ole) ja minun mieheni ei ainakaan pärjäisi ilman voimakastahtoista naista joka huolehtii ja sanoo miten asiat tehdään. Näin on itsekin todennut. Asia on pikemminkin niin päin, että minun tekisi mieli välillä luovuttaa ja jättää tuo poikanen elämään omissa sotkuissaan kun ei saa jälkiään korjattua ilman sitä toistuvaa nalkutusta. Asioilla on aina se kolikon kääntöpuoli. Huvittaa, että miehiä aina säälitään kun akka vaan "turhanpäiten veemäisyyttään raukalle nalkuttaa".
Oletko vaimo vai Äiti? Kuulostaa kammottavalta parisuhteelta. Mä en ikinä koskaan haluaisi tollasta kolikon kääntöpuolta. Yäks. Itse olen ollut naimisissa 15v. ja meillä todellakin on molemmat vahvoja ihmisiä. Ihan helvetin omia itsejään! Sääliähän toi sun "poikasen" kasvattaminen on... Järkyttää...
Tämä kopsahti mullekin. Oletko tosiaan vaimo vai äiti? En koe sinua millään tavalla huvittavana akkana, joka vmäisyyttään nalkuttaa. Enemmänkin surullista, jos olet poikasen (lue mihesi) äityli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen kaiketi tuollainen nalkuttava kanaemo (pihtari en todellakaan ole) ja minun mieheni ei ainakaan pärjäisi ilman voimakastahtoista naista joka huolehtii ja sanoo miten asiat tehdään. Näin on itsekin todennut. Asia on pikemminkin niin päin, että minun tekisi mieli välillä luovuttaa ja jättää tuo poikanen elämään omissa sotkuissaan kun ei saa jälkiään korjattua ilman sitä toistuvaa nalkutusta. Asioilla on aina se kolikon kääntöpuoli. Huvittaa, että miehiä aina säälitään kun akka vaan "turhanpäiten veemäisyyttään raukalle nalkuttaa".
Oletko vaimo vai Äiti? Kuulostaa kammottavalta parisuhteelta. Mä en ikinä koskaan haluaisi tollasta kolikon kääntöpuolta. Yäks. Itse olen ollut naimisissa 15v. ja meillä todellakin on molemmat vahvoja ihmisiä. Ihan helvetin omia itsejään! Sääliähän toi sun "poikasen" kasvattaminen on... Järkyttää...
Minäkin tätä ihmettelen. Kuka elää tollasen poikasen kanssa? Millainen äiti ja esikuva omille lapsille. Onko sinulla tyttäriä? Tai poikia?. Millaisen nais- ja mieskuvan he saavat? Hui.
Ai niin, unohdin aivan, että teidän muiden parisuhteet ja puolisot ovat täydellisiä päästä varpaisiin ilman minkäänlaista vikaa. Siksi elän hänen kanssaan, koska omaa tuplasti hyviä ominaisuuksia niihin huonoihin nähden. Niitä muistelen aina kun likainen vaatekasa tympii jossain päin kämppää. Lapsia ei ole (eikä varmaan tule). Koen olevani suurimman osan ajasta kuitenkin vaimo, en äiti miehelle.
Ei ole täydellisiä, mutta en voisi kuvailemallasi tavalla elää. Kerro Sinä miehesi hyvät puolet:) ja miksi kerroit tuon arjen? Kyllä tuo aika ankealta kuulostaa, mutta Sinun valinta ja ihan itse asian toit esiin. Jos Sinulle riittää, niin oukei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen kaiketi tuollainen nalkuttava kanaemo (pihtari en todellakaan ole) ja minun mieheni ei ainakaan pärjäisi ilman voimakastahtoista naista joka huolehtii ja sanoo miten asiat tehdään. Näin on itsekin todennut. Asia on pikemminkin niin päin, että minun tekisi mieli välillä luovuttaa ja jättää tuo poikanen elämään omissa sotkuissaan kun ei saa jälkiään korjattua ilman sitä toistuvaa nalkutusta. Asioilla on aina se kolikon kääntöpuoli. Huvittaa, että miehiä aina säälitään kun akka vaan "turhanpäiten veemäisyyttään raukalle nalkuttaa".
Oletko vaimo vai Äiti? Kuulostaa kammottavalta parisuhteelta. Mä en ikinä koskaan haluaisi tollasta kolikon kääntöpuolta. Yäks. Itse olen ollut naimisissa 15v. ja meillä todellakin on molemmat vahvoja ihmisiä. Ihan helvetin omia itsejään! Sääliähän toi sun "poikasen" kasvattaminen on... Järkyttää...
Minäkin tätä ihmettelen. Kuka elää tollasen poikasen kanssa? Millainen äiti ja esikuva omille lapsille. Onko sinulla tyttäriä? Tai poikia?. Millaisen nais- ja mieskuvan he saavat? Hui.
Ai niin, unohdin aivan, että teidän muiden parisuhteet ja puolisot ovat täydellisiä päästä varpaisiin ilman minkäänlaista vikaa. Siksi elän hänen kanssaan, koska omaa tuplasti hyviä ominaisuuksia niihin huonoihin nähden. Niitä muistelen aina kun likainen vaatekasa tympii jossain päin kämppää. Lapsia ei ole (eikä varmaan tule). Koen olevani suurimman osan ajasta kuitenkin vaimo, en äiti miehelle.
Ei ole täydellisiä, mutta en voisi kuvailemallasi tavalla elää. Kerro Sinä miehesi hyvät puolet:) ja miksi kerroit tuon arjen? Kyllä tuo aika ankealta kuulostaa, mutta Sinun valinta ja ihan itse asian toit esiin. Jos Sinulle riittää, niin oukei.
Oletko vähän yksinkertainen? Olisinkohan maininnut asiasta ihan sen vuoksi ettei se nalkutus ole _ainoastaan_ naisten vika niinkuin ap antaa ymmärtää? Tangoon tarvitaan kaksi. Ja kyllä, me mieheni kanssa molemmat siedämme toisiltamme pienet viat ja ärsytykset, niinkuin normaaliparisuhteessa yleensä tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Toivottavasti et oo ihan tosissas näitten lapsellisten väitteiden kanssa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet antavat tavallaan vain luurangon yhteiskunnan toiminnalle. Sisältö ja värit ovat hyvin pitkälle naisen hallussa nykyisin. Näinpä myös vuorovaikutuksessa mies on paljon geneerisempi - kuin taulun kehys - ja nainen sen kuva. Toivoisin feministien puuttuvan tähän järjestykseen.