Miksi miehet jäävät yhteen nalkuttavien, pihtaavien, kanaemoksi muuttuneiden naisten kanssa?
Miksi miehet jäävät yhteen nalkuttavien, pihtaavien, kanaemoksi muuttuneiden naisten kanssa? Puuttuuko heiltä itsekunnioitusta, pelottaako sinkkuelämä, vai mikä tässä ilmiössä on taustalla? En jaksaisi kaverina antaa enää sympatiaa aikuisille miehille, jotka ovat selvästi onnettomia suhteessaan (hyvästä syystä) mutta eivät saa vain aikaiseksi lähteä suhteesta.
Jos sinä olet tällaisessa suhteessa elävä mies, kerro motiiveistasi.
Kommentit (51)
Muutos edellyttää vanhasta luopumista.
Mikäli vanha suhde on jollain tavoin tyydyttävä, pelottaa uuden suhteen aloittaminen, koska uusi suhde voi olla huonompi kuin aiempi.
Samalla kun eroaa pitkästä liitosta, menettää kaiken sen ihmispääoman, jota siihen saakka on kerännyt. Samoin joutuu aloittamaan alusta tutustumisen toiseen ihmiseen, hänen mieleensä ja kehoonsa. Onko se sen väärti?
Onni taasen on sielun rauhaa. Uusi ei välttämättä tuo rauhaa, vaan rauhattomuutta. Tämä korreloi kertakäyttökulutuksen kasvamiseen, eli ihmisistä on tehty kulutusobjekteja, jotka heitetään kierrätykseen silloin, kun ihminen ei miellytä.
Kaupungistuminen mahdollistaa kumppaneiden kierrätyksen. Osalla tunnemaailma menee valintamahdollisuuksista niin sekaisin, etteivät he osaa sitoutua ollenkaan (vaatimukset eivät täytä saatavilla olevia resursseja).
Seksuaalisesti ajatellen, ajaudumme kovaa vauhtia monogamiasta promiskuiteettiin, jossa Suomi onkin jo numero 1.
Miesten tyhjentynyt sisäinen mieheys on valutettu tasaisesti molempiin sukupuoliin. Siksi naisen asema on tavattoman vahva ytimessä samaan aikaan kun yhteiskunta on pintarakenteiltaan aika maskuliininen.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Ihmiset valittavat ihan aina, se nyt vain on jonkinlainen perustarve. Säästäkin valitetaan koko ajan, mutta kyllä kaikki silti haluavat lähteä sinne ulos liian kylmään/kuumaan/kosteaan/kuivaan. Ei arjen pikku harmeista valittaminen välttämättä tarkoita että koko elämä olisi pilalla.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Kun nainen pariutuu, niin niin tekee mieskin.
Tuo jonototeamus ei sitä miksikään muuta. Eli itsesääliin ei ole mitään syytä.
Tavismiehen on vaan niin vaikea saada naista. Jännä kuinka naiset eivät ymmärrä miten ison työn takana naisen iskeminen miehelle on. Toki se mies, joka on sinut iskenyt, on voinut sillä kertaa päästä helpolla, mutta taustalla hänellä saattaa olla kymmeniä nöyryytyksiä ennen kuin tärppäsi. Lisäksi jos seksiä ei ole saatavissa, on mies ihan pistoksissa, ja ajatukset alkavat pyöriä vain sen puutteen ympärillä. Tämän lisäksi vielä tulee aikuisten sinkkumiesten "epäilyttävyys" joidenkin silmissä, pitävät vähintäänkin homona mutta onko vielä jotakin muutakin salattavaa.
Miehet: teille parisuhteen saaminen on naisia helpompaa. Sen sijaan naisille miehiä helpompaa on saada seksiä.
Yrittäkää nyt saatana vihdoinkin sisäistää tämä: naiset ovat seksin portinvartijoita, miehet taas parisuhteiden.
Vierailija kirjoitti:
Tavismiehen on vaan niin vaikea saada naista. Jännä kuinka naiset eivät ymmärrä miten ison työn takana naisen iskeminen miehelle on. Toki se mies, joka on sinut iskenyt, on voinut sillä kertaa päästä helpolla, mutta taustalla hänellä saattaa olla kymmeniä nöyryytyksiä ennen kuin tärppäsi. Lisäksi jos seksiä ei ole saatavissa, on mies ihan pistoksissa, ja ajatukset alkavat pyöriä vain sen puutteen ympärillä. Tämän lisäksi vielä tulee aikuisten sinkkumiesten "epäilyttävyys" joidenkin silmissä, pitävät vähintäänkin homona mutta onko vielä jotakin muutakin salattavaa.
On siinä työtä kerrakseen, kun menee baarissa kysäisemään: Käytsä usein täällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Se on nimenomaan näin. Olen parikin kertaa yrittänyt toimia matchmakerina opiskelukavereiden kesken ja se on ihan hullua, kun paljastuu että kaverin kaveri (tyttö) ei edes tiedä kenestä puhun kun mainostan hänelle jotain poikaa vuosikurssiltani. Pojat tunnistaisi varmaan sata kasvokuvaa sadasta kun kysyisi että opiskeleeko nämä tytöt täällä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Olisi jo aika luopua tuosta väärästä ajatuksesta, että kumppanin löytäminen on naisille hyvin helppoa. Ei se sitä ole. Esim. pk-seudulla on pilvin pimein sinkkunaisia, jotka eivät löydä kumppania, vaikka haluaisivat löytää. Tietysti nykyään moni haluaakin elää ilman kumppania.
En itsekään löytänyt kumppania. Asun pk-seudulla, olen akateeminen, pitkä, hoikka, kaunis nainen tai olin kaunis, mutta nyt iän karttuessa ulkonäkö ei tietenkään ole entisenlainen, mutta eipä haittaa. Ajatus miehestä elämässä on alkanut tuntua lähes vastenmieliseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Se on nimenomaan näin. Olen parikin kertaa yrittänyt toimia matchmakerina opiskelukavereiden kesken ja se on ihan hullua, kun paljastuu että kaverin kaveri (tyttö) ei edes tiedä kenestä puhun kun mainostan hänelle jotain poikaa vuosikurssiltani. Pojat tunnistaisi varmaan sata kasvokuvaa sadasta kun kysyisi että opiskeleeko nämä tytöt täällä vai ei.
Mihin perustat tuon väitteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Olisi jo aika luopua tuosta väärästä ajatuksesta, että kumppanin löytäminen on naisille hyvin helppoa. Ei se sitä ole. Esim. pk-seudulla on pilvin pimein sinkkunaisia, jotka eivät löydä kumppania, vaikka haluaisivat löytää. Tietysti nykyään moni haluaakin elää ilman kumppania.
En itsekään löytänyt kumppania. Asun pk-seudulla, olen akateeminen, pitkä, hoikka, kaunis nainen tai olin kaunis, mutta nyt iän karttuessa ulkonäkö ei tietenkään ole entisenlainen, mutta eipä haittaa. Ajatus miehestä elämässä on alkanut tuntua lähes vastenmieliseltä.
Mutta kun joidenkin miesten kohdalla kyse on absoluuttisesta sinkkuudesta. Ei saa ketään. Sinä varmaan saisit jonkun, et toki ehkä raamikasta, koulutettua ja rikasta, mutta silti jonkun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Olisi jo aika luopua tuosta väärästä ajatuksesta, että kumppanin löytäminen on naisille hyvin helppoa. Ei se sitä ole. Esim. pk-seudulla on pilvin pimein sinkkunaisia, jotka eivät löydä kumppania, vaikka haluaisivat löytää. Tietysti nykyään moni haluaakin elää ilman kumppania.
En itsekään löytänyt kumppania. Asun pk-seudulla, olen akateeminen, pitkä, hoikka, kaunis nainen tai olin kaunis, mutta nyt iän karttuessa ulkonäkö ei tietenkään ole entisenlainen, mutta eipä haittaa. Ajatus miehestä elämässä on alkanut tuntua lähes vastenmieliseltä.
Mutta kun joidenkin miesten kohdalla kyse on absoluuttisesta sinkkuudesta. Ei saa ketään. Sinä varmaan saisit jonkun, et toki ehkä raamikasta, koulutettua ja rikasta, mutta silti jonkun.
En ole aiempi, mutta tiedän itseni lisäksi monta nuorta naista jotka ei ole saaneet miehen miestä. Seksiin vaan aina kelpaisi, muttei koskaan suhteeseen.
Ja kaikki torjunnan suhteesta tehneet miehet oli taviksia, kaikin puolin. Osa jopa tavista alempia jos näihin luokitteluihin lähtee, mutten silti kelvannut.
Vieläkö teitä on olemassa, jotka menette tuollaiseen halpaan. Sulta saa huomiota ja pään silitystä, kun muistaa kertoa kuinka kauheeta on kotona. Todellisuus saattaakin sitten olla ihan toinen.
siksi koska naisilla on vittumainen tapa viiä lapset mennessään koska äitiys
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Se on nimenomaan näin. Olen parikin kertaa yrittänyt toimia matchmakerina opiskelukavereiden kesken ja se on ihan hullua, kun paljastuu että kaverin kaveri (tyttö) ei edes tiedä kenestä puhun kun mainostan hänelle jotain poikaa vuosikurssiltani. Pojat tunnistaisi varmaan sata kasvokuvaa sadasta kun kysyisi että opiskeleeko nämä tytöt täällä vai ei.
Mihin perustat tuon väitteen?
Olen eri kirjoittaja, mutta väite sopii hyvin yhteen "miesteoriani" kanssa, jossa suomalaismiehet ovat naisia vähemmän uniikkeja ja elintäyteisiä yksilöitä ja enemmän tilallisesti tyhjiä "yleispersoonia". Nykyinen uusoikeisto vain ruokkii ilmiötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Olisi jo aika luopua tuosta väärästä ajatuksesta, että kumppanin löytäminen on naisille hyvin helppoa. Ei se sitä ole. Esim. pk-seudulla on pilvin pimein sinkkunaisia, jotka eivät löydä kumppania, vaikka haluaisivat löytää. Tietysti nykyään moni haluaakin elää ilman kumppania.
En itsekään löytänyt kumppania. Asun pk-seudulla, olen akateeminen, pitkä, hoikka, kaunis nainen tai olin kaunis, mutta nyt iän karttuessa ulkonäkö ei tietenkään ole entisenlainen, mutta eipä haittaa. Ajatus miehestä elämässä on alkanut tuntua lähes vastenmieliseltä.
Mutta kun joidenkin miesten kohdalla kyse on absoluuttisesta sinkkuudesta. Ei saa ketään. Sinä varmaan saisit jonkun, et toki ehkä raamikasta, koulutettua ja rikasta, mutta silti jonkun.
En ole aiempi, mutta tiedän itseni lisäksi monta nuorta naista jotka ei ole saaneet miehen miestä. Seksiin vaan aina kelpaisi, muttei koskaan suhteeseen.
Ja kaikki torjunnan suhteesta tehneet miehet oli taviksia, kaikin puolin. Osa jopa tavista alempia jos näihin luokitteluihin lähtee, mutten silti kelvannut.
Tämä kertoo kyllä paljon millaisia miehiä olette yrittäneet tapailla. Jos mahdollista niin pyydä apua joltain kaverisi poikakaverilta miehen etsimisessä. Toisten tyttöjen kanssa etsiessä on suuri vaara olla näkemättä monia hyviä ehdokkaita. Sen sijaan pahimmassa tapauksessa löytävät sulle jonkun rentun, kuten sain todistaa oikeassa elämässä vähän aikaa sitten. Kuka tahansa puolueeton mies olisi sanonut heti että ei, älä missään nimessä ota tuota, mutta epätoivoinen nainen toimi toisin neuvonantajinaan romantiikan nälkäiset tyttökaverinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että parisuhde huononee ajan mittaan, kun otetaan yhdessä asuntolaina, hankitaan lapsi tai kaksi ja kenties koirakin siihen päälle. Tässä ei ole mitään yllättävää, ja tutkimuksetkin vahvistavat, että suhde luultavasti kärsii.
Sitä ihmettelen, miksi moni mies kuitenkin tyytyy tähän huonoon tilanteeseen, valittaa, mutta ei lähde. Kuinka paha juttu sinkkuna oleminen voi olla, jotta se on huonompi vaihtoehto kuin kuin huono parisuhde?
Ehkä oma vaatimustasoni on sitten jotenkin poikkeuksellinen, mutta minä viihdyn hyvin yksinkin, jos tarve vaatii. -ap
Naisille taitaa olla lähes ylivoimaista tajuta miten vaikeaa miehille kumppanin löytäminen on. Ehkä se johtuu siitä ettei naiset edes tiedosta tavallisten miesten olemassaoloa, ajattelevat vaan että onhan Di capriolla naisia riittänyt, miksei muillakin?
Naisille kumppanin löytäminen on helpompaa kuin lähikaupassa käyminen niin voi olla vaikeaa hahmottaa miksi joku mies tyytyy vähän paskempaankin.
Ennen kuin joku valopää toteaa että kun nainen pariutuu niin niin tekee mieskin, sanon sen minkä kaikki jo tietävätkin: joillain miehillä on jono oven takana, toisilla ei koskaan ketään.
Mutta tämänhän naiset itsekin tietävät, eivät vaan halua myöntää.
Se on nimenomaan näin. Olen parikin kertaa yrittänyt toimia matchmakerina opiskelukavereiden kesken ja se on ihan hullua, kun paljastuu että kaverin kaveri (tyttö) ei edes tiedä kenestä puhun kun mainostan hänelle jotain poikaa vuosikurssiltani. Pojat tunnistaisi varmaan sata kasvokuvaa sadasta kun kysyisi että opiskeleeko nämä tytöt täällä vai ei.
Mihin perustat tuon väitteen?
Olen eri kirjoittaja, mutta väite sopii hyvin yhteen "miesteoriani" kanssa, jossa suomalaismiehet ovat naisia vähemmän uniikkeja ja elintäyteisiä yksilöitä ja enemmän tilallisesti tyhjiä "yleispersoonia". Nykyinen uusoikeisto vain ruokkii ilmiötä.
Kerrohan mielenkiintoiselta kuulostavasta teoriastasi!
Miesten yleinen sisäinen onttous antaa naisille mahdollisuuden ottaa tila haltuun. Jos miehemme olisivat henkisesti täydempiä, he luultavasti jäisivät harvemmin kituuttamaan suhteeseen.