Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Uhriutuvatko naiset miehiä helpommin?

Vierailija

Opiskelen ensimmäistä vuotta kirjallisuustiedettä ja porukassamme on paljon feministejä, jotka opiskelevat myös sukupuolentutkimusta.

Mulle tasa-arvo on aina ollut itsestäänselvyys. Kotona isä ja äiti on aina tukenut toisiaan ja hommat on hoidettu yhdessä ja yhteistuumin, mutta en kyllä koskaan muista heidän keskustelleen mistään tasa-arvosta.

Omassa parisuhteessakin meininki on se, että se tiskaa joka viitsii tai sitten ei tiskata ja tiskit seisovat.

Opiskelijakavereissa on kuitenkin paljon "tiedostavia naisia", jotka koen itselleni melko vieraaksi. Etenkin nää kaikki merkityksiin ja diskursseihin liittyvät jutut menee multa korkeelta yli. Jotenkin tasa-arvo on mulle enemmän sellaista käytännön juttua kuin mitään syvää filosofiaa.

Tuntuuks teistä, että naiset uhriutuu miehiä helpommin. Kun jos mietin, niin tosi monessa asiassa miehet on käytännössä paljon huonommassa asemassa kuin naiset, mut sit jos joku audikauppias toimittajan pyynnöstä vertaa naisia autoihin, niin feministit on heti suuna päänä hyökkäämässä.

Onks täällä naisia, jotka kokee feminismin vieraaks mut tasa-arvon itsestäänselvyydeks?

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Mun mielestä uhriutuminen menee varmaan aika fifty-fifty, kumpikin sukupuoli osaa kyllä turhasta ulista. Oon feministi ja tasa-arvo on mulle tärkeää, mutta onhan niitä paljon erilaisia feministeja joiden ajatusmaailma on ihan erilainen kun mulla ja ajatuksia joita en allekirjoita ollenkaan. 

Toisaalta ymmärrän tuollaisesta auto-nainen vertauksesta hikeentymisen, mutta itse yritän lähinnä keskittyä isompiin ongelmiin ja epäkohtiin. Miesten puolelta oon usein nähnyt sitä että tasa-arvokeskustelu vedetään kilpailuksi siitä kenellä asiat on huonoiten ja sitten siitä alkaa vaan riita. Vähän ironisesti puhutaan feministien nillittämisestä kun toiseltakin sukupuolelta tulee monesti jotain "meitä syrjitään kun ei saa olla lakki päässä kirkossa" -settiä, mutta toisaalta senkin jossain määrin ymmärrän.

Vierailija

Naisen uhriasema on yleensä hiukan subjektiivisempi. Nainen helposti esim. voi olettaa olevansa toisen luokan sukupuolta tai sitten hän olettaa olevansa hyvin hauras ja heiveröinen ja tarvitsevansa suojelua.

Miehen uhriutuminen taas kumpuaa enemmänkin realiteeteista. Jos miehestä ei tykätä se on konkreettisesti todennettavissa, eikä ole miehen oma päänsisäinen ajatus kovinkaan usein.

Nainen saadessaan vuokra-asunnon kolme kertaa miestä helpommin ei välttämättä edes välitä koko asiasta. Miehet taas eivät yleisesti salli tilannetta, jossa naisten perusoikeuksia poljetaan maahan.

Vierailija

Eli sun perheessäsi ollaan oltu tasa-arvoisia. Ja?

Vähän isompiakin tasa-arvokysymyksiä on kuin se, että kuka tiskaa.

Vierailija

Päin vastoin. Miehet on aina valittamassa karusta kohtalostaan; millon itseaiheutetusta alkoholismista/päihderiippuvuudesta, syrjäytymisestä, siitä että joku nainen ei anna yms.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Päin vastoin. Miehet on aina valittamassa karusta kohtalostaan; millon itseaiheutetusta alkoholismista/päihderiippuvuudesta, syrjäytymisestä, siitä että joku nainen ei anna yms.

Miehillä on paljon vähemmän oikeuksia kuin naisilla ja paljon enemmän velvollisuuksia kuin naisilla. Tilastojen mukaan miehillä menee lähes kaikilla elämänalueilla huonommin kuin naisilla.

Feministit selittävät, että miehiä koskevat huonot tilastot selittyvät omilla valinnoilla, mutta miksi he samaan aikaan väittävät, että naisia koskevat ongelmat ovat rakenteellisia ja kulttuurisia?

Musta ei ole myöskään oikein reilua, että kun miehet esimerkiksi yrittävät huomauttaa asevelvollisuuden epäreiluudesta (miehen on suoritettava se tai mentävä vankilaan), niin feministit tarjoavat ratkaisuksi koko asevelvollisuuden lakkauttamista.

Väistämättä tällaisista asioista tulee mieleen, että feministit tahtovat uhriutua ja poimia rusinat pullasta eikä heitä oikeasti kiinnosta tasa-arvo.

Ja kyllä, mun mielestä se tiskaaminen on juuri sitä tasa-arvoa, kun mun mielestä tasa-arvo on sitä, että ihmiset sopii keskenään siitä, miten homma tahdotaan hoitaa. En mä kaipaa siihen väliin ketään feministiä uikuttamaan jostain rakenteista. Mä myös tahdon olla alistuva miehelleni. se on mun valinta. Mä tahdon antaa valtaa enemmän miehelleni kuin itselleni, koska saan siitä mielihyvää, enkä mä kaipaa ketään feministiä sanomaan, että mun pitäis olla itsenäinen, koska en tahdo olla.

Vierailija

Sanoisin kans että menee aika tasan. Molemmissa sukupuolissa riittää yksilöitä, jotka jaksavat aina heittää marttyyrikortin pöytään ja ulista turhasta. Juuri se on tasa-arvokysymyksissä ongelma, kun kumpikin puoli alkaa lapsellisesti itkeä että "meillä on vaikeampaa!!1", ihan kuin kyseessä olisi joku kilpailu.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:Päin vastoin. Miehet on aina valittamassa karusta kohtalostaan; millon itseaiheutetusta alkoholismista/päihderiippuvuudesta, syrjäytymisestä, siitä että joku nainen ei anna yms.

Miehillä on paljon vähemmän oikeuksia kuin naisilla ja paljon enemmän velvollisuuksia kuin naisilla. Tilastojen mukaan miehillä menee lähes kaikilla elämänalueilla huonommin kuin naisilla.

Feministit selittävät, että miehiä koskevat huonot tilastot selittyvät omilla valinnoilla, mutta miksi he samaan aikaan väittävät, että naisia koskevat ongelmat ovat rakenteellisia ja kulttuurisia?

Musta ei ole myöskään oikein reilua, että kun miehet esimerkiksi yrittävät huomauttaa asevelvollisuuden epäreiluudesta (miehen on suoritettava se tai mentävä vankilaan), niin feministit tarjoavat ratkaisuksi koko asevelvollisuuden lakkauttamista.

Väistämättä tällaisista asioista tulee mieleen, että feministit tahtovat uhriutua ja poimia rusinat pullasta eikä heitä oikeasti kiinnosta tasa-arvo.

Ja kyllä, mun mielestä se tiskaaminen on juuri sitä tasa-arvoa, kun mun mielestä tasa-arvo on sitä, että ihmiset sopii keskenään siitä, miten homma tahdotaan hoitaa. En mä kaipaa siihen väliin ketään feministiä uikuttamaan jostain rakenteista. Mä myös tahdon olla alistuva miehelleni. se on mun valinta. Mä tahdon antaa valtaa enemmän miehelleni kuin itselleni, koska saan siitä mielihyvää, enkä mä kaipaa ketään feministiä sanomaan, että mun pitäis olla itsenäinen, koska en tahdo olla.

Pakko sanoa että itse ehdottaisin tuota pakollisen asevelvollisuuden poistamista ihan vaan koska mun mielestä palkka-armeija ois paras idea, ei todellakaan siksi että "uliuli ihan sama mulle en jaksa mennä metsään" :D Muussa tapauksessa ois kiva jos sekä tytöt että pojat laitettais valitseen armeijan, sivarin tai jonkun lottatyylisen "koulutuksen" väliltä. Tähänkään asiaan ei oo mitään yhtä oikeesta vastausta joka on kaikkien feministien kanta.

Vierailija

Ah, kirjallisuustieteilijät... :D Jos oman yliopiston kirjisten perusteella voi mitään sanoa, niin ei käy kateeksi mihin porukkaan olet joutunut, ap! Yksi ystäväni päätyi opiskelemaan ko. ainetta, ja sanoo että on kyllä varsin... mielenkiintoista sakkia!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa että itse ehdottaisin tuota pakollisen asevelvollisuuden poistamista ihan vaan koska mun mielestä palkka-armeija ois paras idea

Palkka-armeija on Suomeen täysin toivoton vaihtoehto, koska Suomella on aivan valtavan pitkä raja. Suomea puolustetaan ennen kaikkea suurella miehistöllä, kun taas palkka-armeijat perustuvat pieniin erikoistuneisiin joukkoihin. 

Suomen itäraja on 1340 kilometriä pitkä. Kuinka sen pystyisi suojaamaan palkka-armeijalla? Rajan vaatima palkka-armeija maksaisi enemmän kuin on koko Suomen vuosibudjetti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:Pakko sanoa että itse ehdottaisin tuota pakollisen asevelvollisuuden poistamista ihan vaan koska mun mielestä palkka-armeija ois paras idea

Palkka-armeija on Suomeen täysin toivoton vaihtoehto, koska Suomella on aivan valtavan pitkä raja. Suomea puolustetaan ennen kaikkea suurella miehistöllä, kun taas palkka-armeijat perustuvat pieniin erikoistuneisiin joukkoihin. 

Suomen itäraja on 1340 kilometriä pitkä. Kuinka sen pystyisi suojaamaan palkka-armeijalla? Rajan vaatima palkka-armeija maksaisi enemmän kuin on koko Suomen vuosibudjetti.

Järkevintä olisi keskittää puolustuksen ydin suurille sotilasliitoille, ja perustaa ehkä Eurooppaan tai pohjoismaihin oma sellainen. Siis sellainen minkä pelote riittää pitkänkin sodan hoitamiseen.

Asevelvollisuuden luonne paikallisesti tulisi muuttaa ja osin muuttaa toiminta palkkamuotoiseksi. Paikallisarmeijaan valittaisiin ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi kamppailulajiharrastajat ja vartijan ammatissa olevat olisivat etusijalla monion muihin nähden. Kyllä raja saataisiin hyvin miehitettyä ja naisitettua ilman kyseenalaista miestenkouluakin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Päin vastoin. Miehet on aina valittamassa karusta kohtalostaan; millon itseaiheutetusta alkoholismista/päihderiippuvuudesta, syrjäytymisestä, siitä että joku nainen ei anna yms.

Jaa addiktio on itse aiheutettua? Tee väikkäri tuon teesin pohjalta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:Päin vastoin. Miehet on aina valittamassa karusta kohtalostaan; millon itseaiheutetusta alkoholismista/päihderiippuvuudesta, syrjäytymisestä, siitä että joku nainen ei anna yms.

Miehillä on paljon vähemmän oikeuksia kuin naisilla ja paljon enemmän velvollisuuksia kuin naisilla. Tilastojen mukaan miehillä menee lähes kaikilla elämänalueilla huonommin kuin naisilla.

Feministit selittävät, että miehiä koskevat huonot tilastot selittyvät omilla valinnoilla, mutta miksi he samaan aikaan väittävät, että naisia koskevat ongelmat ovat rakenteellisia ja kulttuurisia?

Musta ei ole myöskään oikein reilua, että kun miehet esimerkiksi yrittävät huomauttaa asevelvollisuuden epäreiluudesta (miehen on suoritettava se tai mentävä vankilaan), niin feministit tarjoavat ratkaisuksi koko asevelvollisuuden lakkauttamista.

Väistämättä tällaisista asioista tulee mieleen, että feministit tahtovat uhriutua ja poimia rusinat pullasta eikä heitä oikeasti kiinnosta tasa-arvo.

Ja kyllä, mun mielestä se tiskaaminen on juuri sitä tasa-arvoa, kun mun mielestä tasa-arvo on sitä, että ihmiset sopii keskenään siitä, miten homma tahdotaan hoitaa. En mä kaipaa siihen väliin ketään feministiä uikuttamaan jostain rakenteista. Mä myös tahdon olla alistuva miehelleni. se on mun valinta. Mä tahdon antaa valtaa enemmän miehelleni kuin itselleni, koska saan siitä mielihyvää, enkä mä kaipaa ketään feministiä sanomaan, että mun pitäis olla itsenäinen, koska en tahdo olla.

No mitä ihmettä tuohon sitten pitäisi sanoa? Minusta oiva ratkaisu lopettaa pakollinen asevelvollisuus ja tadaa, miehiä ei enää orjuuteta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päin vastoin. Miehet on aina valittamassa karusta kohtalostaan; millon itseaiheutetusta alkoholismista/päihderiippuvuudesta, syrjäytymisestä, siitä että joku nainen ei anna yms.

Jaa addiktio on itse aiheutettua? Tee väikkäri tuon teesin pohjalta.

Onhan se? Samoin kuin addiktiosta eroon pääseminen on itsestä kiinni. Tosin kun puhutaan kovimmista kamoista, niin tilanne on vaikeampi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Samoin kuin addiktiosta eroon pääseminen on itsestä kiinni. 

Toisaalta kun nainen hakeutuu väkivaltaisten miesten kanssa parisuhteisiin tai jää parisuhteeseen, jossa mies toistuvasti harjoittaa väkivaltaa, niin naista kyllä ymmärretään. Ikinä naista ei syyllistetä siitä, ettei hän lähde suhteesta, vaan sen sijaan selitetään, kuinka vaikea tilanne henkisesti on.

Tässä juuri näkyy tämä ero suhtautumisessa miehiin ja naisiin. Miesten ongelmat ovat oma moka, mutta naiset ovat vain olosuhteiden uhreja.

Pitäisikö sellaiselle naiselle, joka jää väkivaltaiseen suhteeseen, edes tarjota lääkärin palveluita, jos ihminen kerran on itsestään vastuussa?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat