Lastenpsykiatria on oikeusturvariski- lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa

moniammatillinenyhteistyö

Tapausesimerkki lastenpsykiatrian ja lastensuojelun moniammatillisesta yhteistyöstä

Perheen piina alkoi kun äiti pyysi ylivilkkauden ja keskittymisen vaikeuksista kärsivälle lapselleen ADHD-tutkimukset yliopistollisesta keskussairaalasta koulukypsyyden selvittämiseksi.

Lääkäri soitti, että lapsi ei pääsisi äidin pyytämään keskittymisvaikeuksien ja ylivilkkauden tutkimukseen pitkään aikaan mutta tutkimukset  olisi mahdollista tehdä opetustutkimuksena pienten lasten poliklinikalla jos perhe suostuisi vapaaehtoisiksi, lääketieteen kandidaattien tarkkaillessa peililasin takana.

Tutkimuskäynnillä lääkäri kuitenkin ohitti ADHD- asiat ja äiti alkoi selvittää miksi. Selvisi, että poliklinikalla oltiinkin tekemässä laajaa psykiatrista tutkimusta. Äiti ei halunnut sellaiseen vapaaehtoiseksi ja lapsi oli selvittelyssä hermostunut.

Lääkäri soitti äidille ja määräsi, että psykiatrian tutkimus on tehtävä ja ilmoitti kirjoittavansa lapselle akuuttilähetteen koska on havainnut lapsessa itsetuhoisuutta.

Äiti suostui tutkimuksiin mutta ilmoitti, ettei vie lasta huonon kokemuksen vuoksi samaan tutkimuspaikkaan vaan ainakin tutkimuksen ensitapaaminen pitäisi järjestää eri paikassa.

Lastenpsykiatrinen poliklinikka kieltäytyi ja teki perheestä lastensuojeluilmoituksen.

Ylilääkäri järjesti tutkimuspaikan vaihdon, käynti toteutui 13.4. 2015. Käynnillä lääkäri totesi, ettei lapsesta ole huolta ja lapsi palautettiin akuutista kiireettömään tutkimukseen. Seuraava aika annettiin vasta syksyksi.  Sairaalan mukaan lomat ja muut hankaluudet kesän aikana estivät tutkimusaikojen varaamisen.

Lokakuussa keskussairaala käynnisti lapsen kiireellisen sijoituksen valmistelut ilmoittamalla, että äiti on keskeyttänyt tutkimukset eikä vie lastaan lukivalmiuden arviointiin. Lastensuojelu haki lapselle Sijaishuoltopankista kriisiperheen. Äidille ei kerrottu suunnitelmasta.

Kiireellinen sijoitus peruttiin kun keskussairaalan sairaanhoitaja ilmoitti lastensuojeluun, että oli syntynyt väärintulkinta, ettei äiti olekaan keskeyttänyt tutkimuksia.

Lapsi voi siis lastenpsykiatriassa muuttua iloisesta lapsesta (neurologian lausunto 30.12.2014) puolessa tunnissa  itsetuhoiseksi akuuttipotilaaksi, sitten taas tunnissa ei-itsetuhoiseksi kiireettömäksi koulukypsyystutkittavaksi, sitten 10 sekunnissa huostattavaksi kriisisijoituslapseksi, jolla ei seuraavana päivänä olekaan kiireellisen sijoituksen tarvetta.

Mutudiagnooseja ja laittomia toimintakäytäntöjä

Lapsen arvioinnit tehtiin vailla hoito- tai tutkimuskontaktia lapseen puhumalla lapsen asioista aikuisten kesken. Lapselle diagnosoitiin huostaanottoa varten ”määrittelemätön lapsuuden tunnehäiriö”. Äiti ei tiedä kuka kirjoitti lausunnon ja millä perusteella. 

Äidin epäluottamus asiantuntijoita kohtaan tulkittiin "psyykkiseksi huonovointisuudeksi" ja "kyvyttömyydeksi tarjota asianmukaista kasvuympäristöä" lapselle. Äidin yritykset kannella sosiaali- ja terveydenhuollon laittomuuksista  kirjattiin "voimavaravastentahtoiseksi" asenteeksi.

Sosiaalityöntekijät ovat ilmoittaneet, että lapsi huostaanotetaan heti kun he löytävät sijaisperheen.

Lokakuun liikkeen tutkimien asiakasdokumenttien perusteella lainmukaisia perusteita huostaanottoon ei ole.

Sosiaalityöntekijät ovat myös ilmoittaneet hankkivansa lapselle lastensuojelun edunvalvojan, joka vie vanhemman puheoikeuden lapsen asioissa.

Lokakuun Liike on lukenut kaikki tapauskertomukseen liittyvät asiakaskirjaukset ja seuraa perheen tilannetta. Perheen kohtelusta tehdään yhdessä äidin kanssa laajempi juttu lähiaikoina.

Lokakuun liike muistuttaa, että potilaslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää hyvää hoitoa ja kohtelua. Hoito on järjestettävä niin, että potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Hyvää palvelua ja kohtelua edellyttää myös sosiaalihuollon asiakaslaki. Perustuslaki takaa lapsille tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun, vaikutusmahdollisuuden itseään koskeviin asioihin ja oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja  koskemattomuuteen. Niin lastensuojelulaki kuin Madridin julistus korostavat tarkoitussidonnaisuus-, objektiviteetti- ja  suhteellisuusperiaatetta sekä luottamuksensuojaa. Viranomaistoiminnan on perustuttava voimassa oleviin lakeihin ja lievimmän riittävän puuttumisen periaatteeseen ja asiakkaan on voitava luottaa sen virheettömyyteen.

Potilaalla on oikeus ihmisarvon kunnioittamisen, itsemääräämiseen, yksilöllisyyden huomiointiin, turvalliseen hoitoympäristöön, tasa-arvoon hoitoa koskevissa päätöksissä, tiedonsaantioikeuteen ja yksityisyyteen (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, Mielenterveyslaki 1116/1990, ETENE 2001,  Mielenterveyspalveluiden laatusuositus 2001).

Lääketieteen hoitoa ja tutkimusta ohjaava periaate on tietoon perustuva suostumus (Informed Consent). Potilaalle on tarjottava tietoa  toimenpiteestä tai tutkimuksesta, ja hän tekee saamansa tiedon

perusteella vapaaehtoisen päätöksen siitä, salliiko hän toimenpiteen toteuttamisen. ( Välimäki & Lehtonen 2002.) Myös lastensuojelu- ja hallintolaki edellyttävät viranomaiselta asiakkaan informointia ja hyvää yhteistyötä asiakkaan kanssa.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-voi-paatya-sijoitukseen-va...

Kommentit (1)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat