Millainen henkilökohtaisen avustajan pitäisi olla luonteeltaan?

Ole nöyrä ja käytettävissä 24/7 ei omaa elämää etkä nukkua saa. Lähtövalmiina 5min kun soitto tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatii lehmänhermoja ja et saa olla kovin omanarvontuntoinen. Henkilökohtaisen avustajan työ on siitä käsittämätön, että palkan maksaa kunta/kaupunki ja esimiehen oikeudet on annettu ihmiselle, joka usein on jollain tavalla vajaa. Missä muussa työssä ihmisen pitää olla vajaakuntoisen ihmisen komenneltavana, jolle usein nousee "työnantajan" oikeudet hattuun? Ihmisen, joka hyvin todennäköisesti ei itse ole tehnyt päivääkään työtä. Henkkari on mielestäni hoitotyöntekijä ja tärkeä avustettavalle, mutta kyllä sen esimiehen pitäisi olla siellä kaupungin puolella. Nykyinen tilanne on omituinen ja sitten ihmetellään, kun kukaan ei halua avustajaksi. Osa avustettavista on jees, mutta liian moni kiusaa työntekijää, komentelee asiattomasti jne.

Ikävää, jos sinulla on kurjaa kahdeksan tuntia vuorokaudessa. 

Avustettavalla on kurjaa vielä ne loputkin 16 tuntia.

Sekö on avustajan syytä ja olosi helpottuu kun saat vittuilla-ankarasti sen 8h päivässä ja puhelimessa loput.

Olin yliopisto-opintojen alussa henkilökohtaisena avustajana, ja ahdistun vieläkin kun mietin. Ihanimpia asiakkaita olivat vanhukset, joille tein ruokaa ja siivosin. He olivat kiitollisia.

Kauheimpia asiakkaita kehitys ja cp-vammaiset. Minua määräiltiin kokoajan. En saanut pitää 8 tunnin työpäivänä lainkaan taukoa. Mut pakotettiin siivoamaan marsun häkki ja poistamaan äkäinen marsu sieltä. Marsu tietenkin puri. Aloitin aina iloisena päivän, mutta nämä avustettava vittuilivat päin naamaa. Saatoin kysyä, että mitäs haluaisit tänään tehdä? MÄ EN OLE MIKÄÄN SAATANAN SIRKUS JOKA KEKSII SULLE TEKEMISTÄ SÄ ISTUT HILJAA JA SITTENKUN SANON JOTAIN NIIN SIT PUHUT Kokoajan sai olla varpaillaan. Palkka ja tuntimäärä oli olemattoman pieni. Taisin saada koko kuussa palkkaa 500€ ja tein vuoroja lähes joka päivä, tosin vuorot olivat 3-8 tuntisia.

Onneksi pääsin kauppaan töihin kuukauden avustajana olemisen jälkeen. Nykyään olen jo oman alan töissä.

Minulla kävi tuuri, sillä löysin avustajan, joka ei turhia lässytä. Hän on aivan tavallinen, rento itsensä. Käymme ulkoilemassa tai kaupassa, jos en ole sattunut netin kautta tilaamaan, ja lisäksi hän avustaa ruoanlaitossa ja muissa arjen askareissa. En tarvitse montaa tuntia kuukaudessa, joten onneksi en ole hänen ainoa avustettavansa. Ongelmia ei ole ollut puolin eikä toisin.

Avustajan tulisi tietysti olla luonteeltaan erilaisten (mutta ei liian erilaisten, kohtuus kaikessa) ihmisten kanssa toimeentuleva. Hankala sitä on muuten kuvailla, koska on niin paljon erityyppisiä avustettavia ja avustajia. Itselleni on tärkeää, ettei avustaja ole muuta kuin tavallinen pulliainen. Hän ei ole hoitaja eikä turhia lässytä.

En käytä työnantajamallia, vaan alusta saakka oli selvää, että haluan nimenomaan palvelusetelisysteemin. Firmasta ehdotettiin henkilöä. Soitin hänelle, juttelimme, tapasimme ja siitä se lähti.

Olen säilyttänyt positiivisen asenteeni,vaikka joka arkipäivä avustettava yrittää purkaa pahaa oloaan minuun. Hän on katkera,koska hän ei pysty tekemään mitään ilman apua. Mutta ajattelen vaan,että se ei ole minun syyni miksi hän on tuollainen. Lisäksi hän yrittää kysellä henkilökohtaisia asioita ja hänen omainen yrittää googletella avustajien nimillä jotain mielenkiintoista. Harmi,että minä olen ihan tavallinen rehti ihminen. En ole missään someissa. Eli minusta ei irtoa mitään mielenkiintoista tai epäilyttävää. 

No ei todellakaan tarvitse olla vapaa aikana käytettävissä. Vain ne työtunnit mitkä sovittu.

Totta. On ihania ikäihmisiä jotka arvostavat apua. Kun itse kunnioittaa ja kysyy asiakkaalta miten ja mitä tehdään. Tietysti sairaat ja ikäihmiset eivät aina jaksa pirteitä olla ja kuuluu asiaan.

Laki säätää näitäkin ettei tarvitse. Ajat sovitaan....

Asiat voi sopia ja molemminpuolinen kunnioitus ok. Aikuinen käyttäytyy aina ja avustajaksi ei kaikki sovellu....

Ei laki säädä noin eikä tuohon tarvitse suostua. Pötyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatii lehmänhermoja ja et saa olla kovin omanarvontuntoinen. Henkilökohtaisen avustajan työ on siitä käsittämätön, että palkan maksaa kunta/kaupunki ja esimiehen oikeudet on annettu ihmiselle, joka usein on jollain tavalla vajaa. Missä muussa työssä ihmisen pitää olla vajaakuntoisen ihmisen komenneltavana, jolle usein nousee "työnantajan" oikeudet hattuun? Ihmisen, joka hyvin todennäköisesti ei itse ole tehnyt päivääkään työtä. Henkkari on mielestäni hoitotyöntekijä ja tärkeä avustettavalle, mutta kyllä sen esimiehen pitäisi olla siellä kaupungin puolella. Nykyinen tilanne on omituinen ja sitten ihmetellään, kun kukaan ei halua avustajaksi. Osa avustettavista on jees, mutta liian moni kiusaa työntekijää, komentelee asiattomasti jne.

 

Ikävää, jos sinulla on kurjaa kahdeksan tuntia vuorokaudessa. 

Avustettavalla on kurjaa vielä ne loputkin 16 tuntia.

Jotka kostetaan korkojen kera niinä 8 tunnin aikana avustajalle.

Ihana kuulla. Mikähän firma. Juuri noin. 

Vierailija kirjoitti:

Vaatii lehmänhermoja ja et saa olla kovin omanarvontuntoinen. Henkilökohtaisen avustajan työ on siitä käsittämätön, että palkan maksaa kunta/kaupunki ja esimiehen oikeudet on annettu ihmiselle, joka usein on jollain tavalla vajaa. Missä muussa työssä ihmisen pitää olla vajaakuntoisen ihmisen komenneltavana, jolle usein nousee "työnantajan" oikeudet hattuun? Ihmisen, joka hyvin todennäköisesti ei itse ole tehnyt päivääkään työtä. Henkkari on mielestäni hoitotyöntekijä ja tärkeä avustettavalle, mutta kyllä sen esimiehen pitäisi olla siellä kaupungin puolella. Nykyinen tilanne on omituinen ja sitten ihmetellään, kun kukaan ei halua avustajaksi. Osa avustettavista on jees, mutta liian moni kiusaa työntekijää, komentelee asiattomasti jne.

 

Ikävää, jos sinulla on kurjaa kahdeksan tuntia vuorokaudessa. 

Avustettavalla on kurjaa vielä ne loputkin 16 tuntia.

M.O.T. 🙄

Saako henkilökohtainen avustaja päättää itse kenen luokse menee? Tai lopettaa jonkun avustamisen mikäli ei kestä tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Saako henkilökohtainen avustaja päättää itse kenen luokse menee? Tai lopettaa jonkun avustamisen mikäli ei kestä tilannetta.

Tietysti. On myös avustettavan etu, että työsuhde on molemmille positiivinen kokemus. Toki jos kieltäytyy monta kertaa tarjotusta asiakastyöstä, firma voi vetää siitä johtopäätöksen. Ja ehkä itsekin kannattaa silloin hakea muunlaisia töitä.

Kuten täällä on jo ilmaistu, lehmänhermoja kannattaa harjoittaa. Empaattisuus ja tunnollisuus ovat myös hyviä piirteitä. On mahdollista, että avustettavan kanssa saattaa lähentyä ja muodostaa ystävyyssuhteen. Tosiaan, avustettavia on erilaisia. Itse olen auttanut liikuntavammaista naisihmistä. Minulla on hyviä muistoja hänestä. Mukava nainen, joka oli kokenut paljon roskaa elämänsä aikana.

Avustajana ollessa autoin avustettavaa mm. ruoanlaitossa, pukeutumisessa, kaupassa käynnissä, keikoilla käymisessä, lähialueille matkustelussa.. nyt muutamana mainitakseni. Sitä työtä tein pari vuotta ennen kuin menin opiskelemaan.

Oman elämän tuskia ja huonoja kokemuksia saatetaan tuon tuosta kaataa päällesi, mutta niissä tilanteissa kannattaa olla kommentoimatta ja nyökytellä ymmärryksen merkiksi. Jokaisella avustettavalla on jonkilaisia epäoikeuden mukaisuuksia koettuna omassa elämässään. Sille ei valitettavasti voi mitään. Avustajan tehtävänä on tehdä avustettavan elämästä nykyhetkessä ja tulevaisuudessa helpompaa.

Jos vähänkään tekee mieli kokeilla tuota työtä, niin kannattaa olla oma itsensä heti työhaastattelussa. Siitä huomaa klikkaako vaiko ei. Ei kannata pelätä että avustettava olisi ilkeä, vaikka näitä tapauksia on valitettavasti paljon, se ei tarkoita, että he kaikki olisivat sellaisia. Sen verran tärkeää työkokemusta tuosta kuitenkin saa, etten todellakaan jättäisi väliin. Aion jonakin päivänä varmasti palata henkilökohtaisen avustajan työhön.

Omaisten ja läheisten tuuraamista. Usein kriisihoito jäänyt avustettavalta saamatta, joten avustaja saa pahan olon purkaukset kohdalleen. Laitoshoitoon verrattuna halpaa, mutta matalapalkkaisten avustajien suuri vaihtuvuus ja loppuunpalaminen tuskin vastaa tarkoitusta.

Mun ystävällä on avustaja ja hän haukkuu ettei ne osaa mitään. Aika harvaa kehuu edes vähäsen. Ja kun aina tulee eri avustaja niin se on vähän ongelma. Mua ei huvita kyläillä kun avustaja on paikalla. Aika menee vaan siihen että hän ns.seukkaa avustajan kanssa ja antaa määräyksiä. Mulla tulee jotenkin mieleen että ne avustajat on hänelle vaan piikoja, joita voi komentaa mielin määrin. Yks avustaja lähtikin ovet paukkuen, ja ymmärrän täysin.