Mulla on ikävä vanhaa Suomea

Meillä i ole volvoa jonne mamut pääsee hommiin. 

Kari Tapiokin kuoli ja Kirka ja Juice. 

Kuka muka kaipaa telkkarin tarjoamaa nykyviihdettä? Täyttä roskaa, ne kaksi kanavaa ja  tunti, pari maikkarille illassa rittäis vallan mainiosti. Saatettiin elää Kekkoslovakiassa, mutta mitä siitä? Ei me kaivattu mitään enemmän, 70-luvun loppu ja 80-luku puoleen väliin asti oli tämän maan parasta aikaa. Itse kasvoin maalla, sain käydä koulua pienessä koulussa, oli pari kyläkauppaa, postit ja pankit, linjurit kulki, mummot asuivat kodeissaa ja sukulaiset auttoivat ja kodinhoitajat kävivät laittamassa heille ruokaa, leipomassa, siivoamassa. Ja toisaalta ihmiset myös kuolivat "ajoissa", ei tarvinnut vuosia kitua dementoituneena, yksinäisenä, kipeänä, kuolemaa odottaen, niinkuin moni nykyvanhus. Nyt ei ole maalla mitään palveluita, mummot kuskataan kaupungille asumaan tai saavat virua yksin kotona, lapset asuvat satojen kilometrien päässä ja kotihoito piipahtaa 3 x 15 min päivässä.

Tiestö rapautuu, työttömiä ja tempputyöllistettyjä kohta puoli miljoonaa, diabetes, syöpä, allergiat, astma riesana, koulut räjähtää oppilaista, vauvat kiikutetaan päiväkotiin. Taidot ruostuu, kukaan ei kohta osaa enää mitään. Perhetilat ovat vaihtuneet teollisuuslaitoksisksi, muutaman kymmenen sian sikalat tuhansien sikojen halleiksi. Teuraseläimiä kuskataan satoja kilometrejä.

Hukumme jätteisiin, pilaamme oman juomavetemme, lentelemme huvikseen ympäri maailmaa, jotta varmasti pilaisimme myös hengittämämme ilman. Meillä on aivan järkyttävät määrät tavaraa, jolla emme edes tee mitään. Mitä ihminen tekee 20 parilla kenkiä? Olemme luoneet omasta itsestämme elämämme keskipisteen, ei niinkään sisäisesti vaan ulkoisesti, kuorrutamme itsemme tekotukalla ja tekoripsillä, pakkelilla ja muotivaatteilla ja sitten napsimme kuvia itsestämme päivät pitkät. Kyllästymme kumppaniimme, kiikutamme lapsia vuoroviikoin kodista toiseen, stressaannumme ja masennumme, syömme lääkkeitä kuin karkkeja. Elämme ähkyssä ja överissä.

Nokia oli ihan uskomaton työllistäjä tälle maalle, ja toi aivan älyttömästi vientiä ja verotuloja. Sen turvin pystyttiin elämään 2000-luvulla niin hyvin.

Jos olisi pysynyt kisassa mukana, voisi olla nykyajan Apple. 

Mutta ei ole enää Nokiaa, paperiteollisuudellakin menee huonosti.

Aika universaaleja huolia nuo kyllä ovat, valitettavasti.

Sama älypuhelinkulttuuri, digiähky, kulutuskulttuuri ja passivoituminen näkyy muissakin Euroopan maissa. Ei sitä 80-lukua saa enää takaisin.

Mitäköhän digiähky on tehnyt ja tekee meidän aivoille?

lapsuusmuistoja :)

DDD Niin se onni vaihtelee...80-luvulla jäi mieleen se sakke järvenpäiden ja mato valtosien ruikutus, kuinka takaperoinen ja harmaa se Suomi nyt oli, ei ollut kapakat aamuun asti auki ja ei ollut katukahviloita talvella ja ihmiset kulki norunvitunnaamaisena. Että toista se oli esim. monikulttuurisessa autuuden pesässä USA:ssa, oli se vaan niin paljon hianompi. Suomessa ei ollut mitään hyvää. 

Jep. Näin kun jälkeenpäin katsoo, niin kyllä ne olivat pieniä huolia, juu oli vähän sisäänpäinkääntynyttä, mutta so what? Ihmiset matkusteli paljon, varaa oli, minäkin 'köyhänä' opiskelijana useita kertoja vuodessa. Harmaata ehkä oli vai oliko? Kyllä tänne tuli nopeasti niin muodit kuin uudet leffat ja musiikki. Alakulttuurit kukoisti. Nykyään 80-luku muistetaan juppikulttuurista, mutta herrajjjjestas sehän oli vain se naurettavin osa kasaria, olihan silloin myös voimakasta vastakulttuuria. Ja kaikkihan silloin tuumasi, ettei siitä juppitouhusta hyvää seuraa - niin kuin ei seurannutkaan.

Oikeisto ja liberaali talouspolitiikka voitti, se oli se tie, jonka suomalaiset valitsi. Alkoi kokoomuksen päiväuni, hyvinvointivaltion alasajo, halvan työvoiman vapaa liikkuvuus (ja sehän todella liikkuu), tuotannon ja siten myös työpaikkojen vienti halvempiin maihin (silti yritystukia syydetään enemmän kuin mitään muita tukia) jne jne. Vasemmistolaisuuden ja sosialismin romahtamisen myötä syntyi oikeistossa myös ylimielisyyttä, itsetyytyväisyyttä sekä harhakuva kapitalismin kaikkivoipaisuudesta. 

Joten sitä saa mitä tilaa. Ehkä nykyolot ovat vain terve muistutus siitä, että kaikilla järjestelmissä ja talousopeilla on heikkoutensa. Kun öljy loppuu ja häipyvät viimeisetkin illuusiot jatkuvasta kehityksestä ja kapitalismin ylivoimaisuudesta - sitten alkaa vasta jytistä. Tämä on tällaista alkusoittoa ja tähän vielä sopeudutaan, todelliset vaikeudet alkavat n. 10 vuoden kuluttua. Ellei joku keksi uutta, tehokasta ja halpaa energianlähdettä. Toinen asia, mistä tullaan tietysti tappelemaan verisesti, on vesi.

Onneksi minulla ei ole lapsia.

Minäkin.
Lapsena sai olla kavereiden kanssa myöhään ulkona. Teltassa oltiin yötä vaikka asuttiin 2km keskustasta. . Meillä oli aina takaovi auki, yötä päivää. Lapsen elämä oli yksinkertaisempaa ja varmasti monella tapaa helpompaa. Itse synnyin 70-lyvun lopulla. Lapseni täytti juuri 1v. Ei viime viikkojen uutisointien perusteella uskalla edes ajatella millainen maailma on vielä hänen elinaikanaan.

Sorry, mutta minä en kyllä muista. Oletko kenties ollut pieni lapsi 90-luvun alussa? Koska vähän vanhemmalle se lama ja sen aiheuttam loputon ahdistus oli tavattoman ahdistavaa aikaa? Nyt sitä kasari-Suomea muistellaan ihanana aikana, mutta minä muistan senkin aikana, jolloin maailma tuntui äärimmäisen epävakaiselta ja pelottvalta paikalta. Tarvitseeko edes aloittaa: esim. Tsernobylin ydinvoimalaräjähdys, levoton liikehdintä sosialistisissa maissa ja huoli ja pelko siitä, mitä Itä-Euroopassa ja Neuvostoliitossa oikein on meneillään.

Luulen, että ihmiset muistavat jälkiviisana sen Suomen, jonka naapurimaissa kaikki menikin ihan hyvin lopulta, mutta aikalaiskokemukseni oli, että tähän liittyi pelkoja ja huolta. Harva olisi osannut aiempien kokemusten osalta edes unelmoida, että sosialimi voisi romahtaa lähes täysin ilman väkivaltaa j verenvuodatusta.  

Muistan, miten Tukholmassa kaikki oli monta vuotta Suomea edellä ja  kun siellä yleisesti suomalaisia pidettiin kännäävinä ja rikoksia tekevinä, vähän yksinkertaisina ja väkivaltaisina maahanmuuttajina. 

Koulussa haukuttiin homoiksi ja hinteiksi poikia, jotka olivat vähänkin erilaisia. Ylipäänsä kiusaaminen oli avointa ja sille ei tehty juuri mitään. Nälviminen ja eriästmäinen ei ollut edes sen ajan kriteereillä kiusaamista, vain karkea väkivalta ja sitäkin katsottiin kouluissa ohi sormien. 

Mielenterveysonelmia, kotiväkivaltaa ja alkoholin aiheuttamia vaihoja hävettiin ja salattiin, tällaiset asiat pantiin vakan alle ja vaiettiin. Oli ihan yleistä, että vaikka johtotehtävissä saattoi olla rappioalkoholisti, jonka mielivaltaista käytöstä alaiset vain sietivät hiljaa kärsien. Vähänkin erilaisia ihmisiä tuijotettiin avoimesti ja jupistiin ja jurputettii. Mun muistikuvat on enemmän tällaisia. Toki muistan kivojakin asioita, mutta en haluaisi hetkeksikään 80-luvulle, puhumattakaan 90-luvun alusta. 

Vierailija kirjoitti:

sitä ennen kylmiä yt-neuvotteluja ja pudotuspelin alkamista joka paikassa. Ennen 2000-lukua siis.

Telkkarissa oli vielä juontajat villapaitoineen, oli Spede-showta ja Veskua, maatalous kukoisti, oli sellanen leppoisa tunnelma ja yhteishenki. Kyllä te muistatte...

http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1445049295082.html

...ei ollut Kekkosen aikaan tämmöistä ..... :)

Ennen hiihdettiin kouluun kesät talvet puusuksilla. Isä tervas kunnolla ja kyllä kelpas lykkiä ...kiertokouluun.. ja maitopullo ja omat leivät mukana ja  töitä tehtiin aamun sarastuksesta  pimeän tuloon ja sitten päreen valossa vuoltiin reen jalaksia....ja sika tapettiin syksyllä ja tönkkösuolattiin ja sitten söin ensi kerran appelsiinia ja kyllä oli makoosta niin makoosta  kyllä ennen oli kaikki paremmin...ja oli mollamaija ja

Vierailija kirjoitti:

Kolme televisiokanavaa, kerran vuodessa Rhodokselle (jossa oli oikeasti halpaa vielä silloin), huonommat syöpähoidot. Mitenköhän Suomi olis kehittynyt ilman ulkomaan vaikutteita? 

Arvotat siis sinulle tärkeimmiksi tekijöiksi tv:n ja ulkomaanmatkat....

Suomen syöpähoidot ovat parasta a-ryhmää verrattuna mihin tahansa maahan.

Minä täytin -90 15v ja mun mielestä mitä muistan -80luvun loppu -90luku ja vielä2000 luvun alku oli hienoa aikaa,mutta nyt on kaikki päin persettä,rahat ei riitä mihinkään,terveys ongelmia ja pelko perseessä että jos ei pysty töissä käymään on kohta luottotiedottomana paikallisessa vuokrakasarmissa,vai olisiko se kuitenkaan huono vaihtoehto??

Minäkin jaan jatkuvan huolen siitä, minkälaisiin ympäristöongelmiin lapsemme joutuvat sopeutumaan. Mutta toisaalta sinä aikana, kun sinä ja minä olemme kasvaneet ja olleet aikuisia (olen myös syntynyt 70-luvun lopulla) absoluuttinen köyhyys on maailmassa vähentynyt dramaattisesti, lukutaito lisääntynyt melkein kaikkialla maailmassa, lapset pääsevät kouluun paikoissa, joissa se 80-luvulla oli monelle vain kaukainen toive, tämän myötä väestökasvu on monissa paikoissa taltutettu, otsonikato on saatu yhteisillä sopimuksilla lopetettua ja otsinokerros alkanut elpymään, energiatehokkuus kasvant (valitettavasti myös energiankulutus), lääkkeitä ja hoititapoja keksitty ja kehitetty, monta sotaa ja konfliktia on myös saatu loppumaan, paikoissa, jonne ei olisi lapsuudessamme voinut turvallisin mielin käydä, on nyt melko turvallista. Vaikka uusia kamalia sotia ja painajaismaista hätää on on Välimeren toisella puolen, niin on nähtävä myös kaikki hyvä kehitys, mitä maailmassa on tapahtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin.
Lapsena sai olla kavereiden kanssa myöhään ulkona. Teltassa oltiin yötä vaikka asuttiin 2km keskustasta. . Meillä oli aina takaovi auki, yötä päivää. Lapsen elämä oli yksinkertaisempaa ja varmasti monella tapaa helpompaa. Itse synnyin 70-lyvun lopulla. Lapseni täytti juuri 1v. Ei viime viikkojen uutisointien perusteella uskalla edes ajatella millainen maailma on vielä hänen elinaikanaan.

Melkein tippa tulee linssiin kun pysähtyy ajattelemaan. Vaikea määritellä sitä jotain, joka pohjimmiltaan on muuttunut tai oikeastaan lakannut olemasta. Aika paljon siitä mielikuvissani jotenkin kiteytyy Spede Shown tunnelmaan... Lisäksi kaikki on nykyisin jotenkin niin kliinistä ja säänneltyä. Vielä joskus kasarilla oli sellaista tiettyä suurpiirteisyyttä ja luottoa siihen, että ihmiset selviävät ilman älytöntä sääntelyäkin. Lapsetkin kasvatetaan niin hysteerisesti nykyään. Mitkään nykyajan vempeleet, mukavuudet ja elintaso eivät korvaa sitä, mikä on menetetty. Oikeasti tosi surullista.

Suomen kannalta paras ratkaisu olisi liittää se takaisin ruotsiin. Palvelisi molempia valtioita. Vahvempi talous ja enemmän sananvaltaa EU:ssa. Sekin olisi aivan sama onko edustajana Görän vai Paavo, kun molempien maiden politiikka on kuitenkin yhtä ja samaa.

Vierailija kirjoitti:

MTV:n mainoksia kesältä 1992

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Mainokset olivat paljon optimistisempia ja rauhallisempia 80-luvulla ja 90-luvun alussa. Musiikit olivat melkein parempia kuin nykyiset listahitit. Aika oli inhimillisempi ja selkeämpi.

Minä ainakin herkkänä ihmisenä huomasin selkeän muutoksen televisiomainosten kuvaustavassa 90-luvun lopulla. Elisan "Pakko olla tavoitettavissa kaiken aikaa" -mainos muistaakseni v. 1998, jossa pieni tyttö vaelteli metrossa tms. oli ensimmäisiä uuden ajan hektisellä kuvaustyylillä, nopeilla leikkauksilla ja harmaalla ja kovalla värienkäytöllä toteutettu mainos, jonka selvästi muistan. Elisa oli juuri vaihtanut nimensä. Muistan myös, että oloni oikein fyysisesti paheni siitä mainoksesta, se oli hyvin levoton ja painostava. Uskon siihen, että valitettavasti ihmisiä voi totuttaa melkein vaikka minkälaiseen orjuuteen ja epämukavuuteen ja ihminen tottuu itselleen psyykkisesti ja henkisesti haitalliseen viestintään. 80-luvulla vauhti ei ollut vielä kiihtynyt liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin herkkänä ihmisenä huomasin selkeän muutoksen televisiomainosten kuvaustavassa 90-luvun lopulla. Elisan "Pakko olla tavoitettavissa kaiken aikaa" -mainos muistaakseni v. 1998, jossa pieni tyttö vaelteli metrossa tms. oli ensimmäisiä uuden ajan hektisellä kuvaustyylillä, nopeilla leikkauksilla ja harmaalla ja kovalla värienkäytöllä toteutettu mainos, jonka selvästi muistan. Elisa oli juuri vaihtanut nimensä. Muistan myös, että oloni oikein fyysisesti paheni siitä mainoksesta, se oli hyvin levoton ja painostava. Uskon siihen, että valitettavasti ihmisiä voi totuttaa melkein vaikka minkälaiseen orjuuteen ja epämukavuuteen ja ihminen tottuu itselleen psyykkisesti ja henkisesti haitalliseen viestintään. 80-luvulla vauhti ei ollut vielä kiihtynyt liikaa.

Minäkin muistan tuon 90-luvun lopun, aikana jolloin lapsen maailmasta tuli raadollisempaa, kaupallista, hektistä. Nukkumatit ja metsän Tontut vaihtuivat Pokemoneihin, South Parkeihin ja Enkeleihin& pikkupiruihin.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Minä ainakin herkkänä ihmisenä huomasin selkeän muutoksen televisiomainosten kuvaustavassa 90-luvun lopulla. Elisan "Pakko olla tavoitettavissa kaiken aikaa" -mainos muistaakseni v. 1998, jossa pieni tyttö vaelteli metrossa tms. oli ensimmäisiä uuden ajan hektisellä kuvaustyylillä, nopeilla leikkauksilla ja harmaalla ja kovalla värienkäytöllä toteutettu mainos, jonka selvästi muistan. Elisa oli juuri vaihtanut nimensä. Muistan myös, että oloni oikein fyysisesti paheni siitä mainoksesta, se oli hyvin levoton ja painostava. Uskon siihen, että valitettavasti ihmisiä voi totuttaa melkein vaikka minkälaiseen orjuuteen ja epämukavuuteen ja ihminen tottuu itselleen psyykkisesti ja henkisesti haitalliseen viestintään. 80-luvulla vauhti ei ollut vielä kiihtynyt liikaa.

 

 

Minäkin muistan tuon 90-luvun lopun, aikana jolloin lapsen maailmasta tuli raadollisempaa, kaupallista, hektistä. Nukkumatit ja metsän Tontut vaihtuivat Pokemoneihin, South Parkeihin ja Enkeleihin& pikkupiruihin.

Selitys saattaa olla, että Neuvostoliiton olemassaolo piti tiettyä inhimillisyyttä arvomaailmassa mukana. Monet lastenohjelmistammehan tuotettiin itä-blokin maissa tai NL:ssa. Kun NL-"tulppa" poistui 1991, kaupallisuus sekä monenlainen vapautuminen ja kehitys "räjähtivät" kasvuun. Tämähän vei myös monet slaavilaiset maat isoihin itsemurha-aaltoihin, koska elämäntyyli muuttui niin rajusti.

Noissa vanhoissa mainoksissa myös naiskuva on aika erilainen. Naiset ovat hieman luonnollisempia, eivät tavallisia, mutta rooleiltaan perinteisempiä ja kenties aidompia. Ja moni mainos olisi tänä päivänä esim. seksismiä tai sovinismia, koska on syntynyt paljon eri ryhmien ja vähemmistöjen aktiivisia ja äänekkäitä puolustusryhmiä sinne missä ennen paljon suuremmasta joukosta asia X tai sen esittäminen oli ihan ok. Kyllä tuota suhteellista yksinkertaisuutta ja huolettomuutta kaipaa.

No nyt on vaan käynnissä tällainen SOME-aikakausi mutta se on ollut laantumassa jo pitkään kun älykkäät ihmiset häipyivät somesta jo vuosia sitten ja luulenpa ettei mene enää muutenkaan pitkään että normaalitkin ihmiset kyllästyvät siihen.

Itse en ole koskaan somessa ollutkaan koska tiesin jo heti alusta asti että se tulee olemaan pelkkää noitavainoa niitä epäsuosittuja ihmisiä kohtaan, mutta ihminen nerokkuudessaan meni näköjään vielä pidemmälle: Se on nykyään pelkkää hysteriaa ja joukkopsykoosia. Ihmiset keksii tehdä kaikkia aivan älyvapaita tempauksia ja egonkorotusprojekteja sosiaalisen oikeuden nimissä.

Sen takia meillä on juuri ollut näitä pakolaisten tervetuliaisjuhlia missä mennään joukolla ottamaan vastaan pakolaisia serpentiinien ja vappupallojen kanssa mutta sen jälkeen ei ketään enää kiinnostakaan heidän hätänsä: kuvathan on someen jo saatu ja irtopisteet omasta hyvyydestä on kerätty. Sama juttu sen hukkuneen pojan kanssa. Psykoottiset ihmiset menivät rannalle kuvaamaan itseään joukolla samoissa vaatteissa makaamassa naamallaan. Mitä tuokaan nyt sitten hyödytti tai auttoi? Ei niin mitään. Mutta olipa kiva esitellä omia humaaneja ja yleviä ajatuksiaan ilman että konkreettisesti joutui tekemään mitään.

Ja voi tietenkin olla että SOME ylipäätään kielletään koska se ihmiset käyttäytymään typerästi. Venäjähän tällä hetkellä juuri käyttää tätä ilmiötä hyväkseen levittämällä propagandaa ja disinformaatiota ihmisille.