Joustaako työaika perhe-elämän mukaan? Miten voi neuvotella?
Olen palaamassa töihin hoitovapaalta, lapsi tulee 1,5-vuotiaaksi. Neuvottelin kesällä esimiehen kanssa, voisinko tehdä 2 päivää viikossa töitä, kun lapsi täytti vuoden. Olisin tehnyt noin 16 t viikossa. Tämä ei käynyt, koska olisi pitänyt saada joku tekemään ne puuttuvat 3 pv viikossa. Sijainen oli sanonut, että hän ei tee osa-aikaista, koska on pitkä työmatka ja rahapula. Minulle ehdotettiin sitten työnantajan puolelta, että tekisin joka pv klo 8-12. Eli 20 tuntia viikossa. Ja hoitaisin suunnilleen omat työni pienin järjestelyin. Aivan järjetön ehdotus, koska minulla on työmatka 45 km suuntaansa, eli 90 km päivässä. Vie aikaa ja tulee kalliiksi. Nyt ajattelin ehdottaa, että tekisin osa-aikaista, kun minulla on siihen oikeus kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Ajattelin ehdottaa 3 päivää viikossa töitä ja tekisin 8 tuntia päivässä. Miten nämä muilla ovat järjestyneet?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 päivän viikon voit saada. Siihen sulla on oikeus.
Ai miten niin? Älkää nyt neuvoko väärin!!!! On oikeus tehdä osittaista työaikaa. Esim. monikin tekee 6 tunnin työpäiviä. Ei joka työpaikassa voi olla kokonaisia päiviä poissa, mutta lyhyempi päivä voi järjestyä helpommin. Harvemmin palkkaavat sijaista, jos on lyhyt aika.
Se on 80% työsopimuksen työajasta, eli jos työaika on 37,5h/vko, osittainen hoitovapaa yöaika on just se 4 pvää/vko tai 6h/pvä. Työnantaja päättää, kumpi, samoinTA päättää, mikä se vapaapäivä viikossa on ja missä kohtaa päivää se työ tehdään.
Ei ole määrätty, että pitää olla 80% työajasta. Moni äitikaverini on aloittanut työt tekemällä noin 60% työaikaa. Se on sovittavissa oleva asia. Meillä töissä yksi nuori äiti teki noin 60% työaikaa ja toinen 80%. Sillä tavalla saatiin viime vuodeksi lupa palkata puolikas hoitaja. Siis säästyneillä palkkarahoilla esimies sai ottaa puolikasta tekemään. Ei ole kenenkään etu, että kaikki pakotettaisiin olemaan poissa joko 4/5 töissä tai sitten kokonaan poissa töistä.
Enempään ei työnantajan tarvitse suostua, jos suostuu niin se on sitten ihan vaan hyvää hyvyyttä.
4 §
Osittainen hoitovapaa
Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. (29.6.2006/533)
Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.
Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Kun tekee noin vähän töitä, kuin ap toivoo, ei myöskään lomat kerry normaaliin tapaan.
Eikö lomaa kerry, jos teen 24-tuntista työviikkoa? Tätä en ole ottanut huomioon. Tosin eihän sitä lomaa edes kaipaa samalla tavalla, jos on töissä vain 3 päivänä viikossa. Kyselin tänään sähköpostilla työnantajan kantaa asiaan.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen on kateellinen. Muistan työkaverin, joka sai luvan tehdä etänä yhden päivän viikossa. Teki siis päätteellä työtä toimistossa. Ei kauan mennyt, kun kateelliset naiset valittivat, että jos joku saa tehdä etänä, niin kaikkien pitää saada. Vaikka muilla ei ollut alle 3-vuotiaita kaksosia ja pitkää työmatkaa. Lopulta vain pomoille jäi oikeus tehdä etätyötä. Koska kateus.
No ihan oikea ratkaisuhan tuo oli, jos etätyöt nii paljon häiritsevät töitä ettei niitä saisi tehdä. Kaikille samat oikeudet eli tässä tapauksessa oikeus etätyöpäivään on vain kohtuullista ja oikeudenmukaista. Miksei muille voinut suoda samaa?
Toisekseen, olisit saanut alapeukun vain tuosta vikasta "virkkeestäsikin". Tuosta oudosta pätkälauseesta herää vain kysymys: koska kateus mitä? Mitä se kateus tekee?
Senkin uhalla että kaikki tätä hämmentävän yleistä trendi-ilmausta käyttävät ryntäävät nyt alapeukuttamaan: oikea lause olisi ollut "kateuden takia".
34 e §
Osittaisen hoitovapaan toteuttaminen
Osittainen hoitovapaa toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla työajan lyhennyksenä siten, että työaika on kuusi tuntia vuorokaudessa ja 30 tuntia viikossa, jollei muusta ole sovittu.
Osittaisen hoitovapaan sijoittamisesta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jollei muusta ole sovittu, osittainen hoitovapaa on annettava päivittäisen työajan lyhennyksenä ja se on sijoitettava työpäivän alkuun tai loppuun. Milloin työaika on määrätty viikkoa pitemmältä ajalta, osittainen hoitovapaa voidaan kuitenkin antaa siten, että työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa.
Työnantaja ei voi kieltäytyä sopimasta 34 d§:ssä tarkoitetun työntekijän kanssa 1 momentissa mainitusta osittaisesta hoitovapaasta ilman painavaa syytä. Tällainen syy voi olla vain osittaisesta hoitovapaasta työnantajalle tai liikkeen, laitoksen taikka viraston toiminnalle työpaikan koko ja käytetty tuotanto- ja palvelutekniikka huomioon ottaen aiheutuva merkittävä haitta. Työnantajan on perusteltava syy, johon hän vetoaa.
Tässä lakiteksti. Eli työnantajan ei tarvitse suostua 4 päivään viikossa. Mutta toisinpäinkin voi mennä, työnantajan on suostuttava lyhyempään työpäivään koska jos sopuun ei pääse lyhennetään päivittäistä työaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tekee noin vähän töitä, kuin ap toivoo, ei myöskään lomat kerry normaaliin tapaan.
Eikö lomaa kerry, jos teen 24-tuntista työviikkoa? Tätä en ole ottanut huomioon. Tosin eihän sitä lomaa edes kaipaa samalla tavalla, jos on töissä vain 3 päivänä viikossa. Kyselin tänään sähköpostilla työnantajan kantaa asiaan.
-ap
Tässä linkissä on loman kertymisestä tietoa:
https://www.erto.fi/tyosuhdeopas/vuosiloma/vuosiloman-ansaitseminen
Eihän se siinä vaiheessa tunnukaan, kun tekee sitä lyhennettyä työaikaa, mutta täyteen työaikaan palaamisen jälkeen täytyy ensin kerätä uudelleen täydet lomat ja se vuosi on sitten raskas vähillä lomilla.
Vierailija kirjoitti:
34 e §
Osittaisen hoitovapaan toteuttaminenOsittainen hoitovapaa toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla työajan lyhennyksenä siten, että työaika on kuusi tuntia vuorokaudessa ja 30 tuntia viikossa, jollei muusta ole sovittu.
Osittaisen hoitovapaan sijoittamisesta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jollei muusta ole sovittu, osittainen hoitovapaa on annettava päivittäisen työajan lyhennyksenä ja se on sijoitettava työpäivän alkuun tai loppuun. Milloin työaika on määrätty viikkoa pitemmältä ajalta, osittainen hoitovapaa voidaan kuitenkin antaa siten, että työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa.
Työnantaja ei voi kieltäytyä sopimasta 34 d§:ssä tarkoitetun työntekijän kanssa 1 momentissa mainitusta osittaisesta hoitovapaasta ilman painavaa syytä. Tällainen syy voi olla vain osittaisesta hoitovapaasta työnantajalle tai liikkeen, laitoksen taikka viraston toiminnalle työpaikan koko ja käytetty tuotanto- ja palvelutekniikka huomioon ottaen aiheutuva merkittävä haitta. Työnantajan on perusteltava syy, johon hän vetoaa.
Tässä lakiteksti. Eli työnantajan ei tarvitse suostua 4 päivään viikossa. Mutta toisinpäinkin voi mennä, työnantajan on suostuttava lyhyempään työpäivään koska jos sopuun ei pääse lyhennetään päivittäistä työaikaa.
nii, tämähän selvisi jo ketjun alkupuolella. Miksi vängätä samaa asiaa? Käsitin, että ap kyselee kokemuksia. Nämä lakitekstit on googletettavissa. Luulen, että työpaikoilla hyvin tiedetään, mikä on "minimi", johon on oikeus. Se, ettei johonkin tarvitse suostua, on eri asia kuin kokemukset siitä, miten on onnistunut. Itse tein osa-aikaista esikoisen ollessa vuoden. Toimi meillä. Rahan vuoksi oli mentävä töihin, ja onhan se pikkuisen eri asia saada palkkaa 1000€ kuussa kuin saada kotihoidontukea 300€ kuussa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen on kateellinen. Muistan työkaverin, joka sai luvan tehdä etänä yhden päivän viikossa. Teki siis päätteellä työtä toimistossa. Ei kauan mennyt, kun kateelliset naiset valittivat, että jos joku saa tehdä etänä, niin kaikkien pitää saada. Vaikka muilla ei ollut alle 3-vuotiaita kaksosia ja pitkää työmatkaa. Lopulta vain pomoille jäi oikeus tehdä etätyötä. Koska kateus.
No ihan oikea ratkaisuhan tuo oli, jos etätyöt nii paljon häiritsevät töitä ettei niitä saisi tehdä. Kaikille samat oikeudet eli tässä tapauksessa oikeus etätyöpäivään on vain kohtuullista ja oikeudenmukaista. Miksei muille voinut suoda samaa?
Toisekseen, olisit saanut alapeukun vain tuosta vikasta "virkkeestäsikin". Tuosta oudosta pätkälauseesta herää vain kysymys: koska kateus mitä? Mitä se kateus tekee?
Senkin uhalla että kaikki tätä hämmentävän yleistä trendi-ilmausta käyttävät ryntäävät nyt alapeukuttamaan: oikea lause olisi ollut "kateuden takia".
Ottamatta kantaa tuohon virkeasiaan täytyy todeta vain, että kun monessakaan paikassa henkilöillä ei ole samat työtehtävät, tasapuolisuuden vaatimus etätyön suhteen on liioiteltua. Olen ollut suunnittelutoimiston palveluksessa joskus muinoin. Arkkitehdeille tarjottiin etätyöpäiviä. Kotona voi keskittyä paremmin piirtämään. Toimistossa oli meteliä ja tohinaa. Sen sijaan laskutusta hoitava ei voi siirtää kovin helposti työtään kotiin, ei myöskään toimistosihteeri. Minusta on huono argumentti, jos kukaan ei saa tehdä etätyötä, koska se ei lähtökohtaisesti sovi kaikkien työtehtäviin. Ehkä toimittajan tai arkkitehdin tai johtajan työ on sellaista, että voi työskennellä etänä osittain, mutta suurin osa meistä tekee työtä, jossa se ei ole mahdollista.
Samaa mieltä tuon esimiehen (18) kanssa, eli joustaa kannattaa siellä työpaikalla puolin ja toisin. Kun elämäntilanne vaatii olemaan enemmän lasten kanssa kotona ja rahatalous taas vaatii olemaan töissä, miksei näitä voisi työpaikalla yrittää yhdistää ja ymmärtää. Ihminen ei ole mikään kone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen on kateellinen. Muistan työkaverin, joka sai luvan tehdä etänä yhden päivän viikossa. Teki siis päätteellä työtä toimistossa. Ei kauan mennyt, kun kateelliset naiset valittivat, että jos joku saa tehdä etänä, niin kaikkien pitää saada. Vaikka muilla ei ollut alle 3-vuotiaita kaksosia ja pitkää työmatkaa. Lopulta vain pomoille jäi oikeus tehdä etätyötä. Koska kateus.
No ihan oikea ratkaisuhan tuo oli, jos etätyöt nii paljon häiritsevät töitä ettei niitä saisi tehdä. Kaikille samat oikeudet eli tässä tapauksessa oikeus etätyöpäivään on vain kohtuullista ja oikeudenmukaista. Miksei muille voinut suoda samaa?
Toisekseen, olisit saanut alapeukun vain tuosta vikasta "virkkeestäsikin". Tuosta oudosta pätkälauseesta herää vain kysymys: koska kateus mitä? Mitä se kateus tekee?
Senkin uhalla että kaikki tätä hämmentävän yleistä trendi-ilmausta käyttävät ryntäävät nyt alapeukuttamaan: oikea lause olisi ollut "kateuden takia".
Ottamatta kantaa tuohon virkeasiaan täytyy todeta vain, että kun monessakaan paikassa henkilöillä ei ole samat työtehtävät, tasapuolisuuden vaatimus etätyön suhteen on liioiteltua. Olen ollut suunnittelutoimiston palveluksessa joskus muinoin. Arkkitehdeille tarjottiin etätyöpäiviä. Kotona voi keskittyä paremmin piirtämään. Toimistossa oli meteliä ja tohinaa. Sen sijaan laskutusta hoitava ei voi siirtää kovin helposti työtään kotiin, ei myöskään toimistosihteeri. Minusta on huono argumentti, jos kukaan ei saa tehdä etätyötä, koska se ei lähtökohtaisesti sovi kaikkien työtehtäviin. Ehkä toimittajan tai arkkitehdin tai johtajan työ on sellaista, että voi työskennellä etänä osittain, mutta suurin osa meistä tekee työtä, jossa se ei ole mahdollista.
Meillä taas laskutus tekee viikossa 3 etäpäivää, koska ei ole tarvetta olla toimistolla, toimistosihteerillä on 1-2 etäpäivää, mutta arkkitehdit ei tee etäpäiviä, koska työnsä on täynnä palavereja, asiakastapaamisia jne. Lisäksi harvalla o kotona välineitä työhön.
Kun tekee noin vähän töitä, kuin ap toivoo, ei myöskään lomat kerry normaaliin tapaan.