40-60 vuotiaat naiset!
Kaksi lukiolaistyttöä tekee terveystiedon tutkimusta eri-ikäisten naisten liikuntatottumuksista. Meille olisi suuri apu jos sinä 40-60 vuotias nainen voisit vastata tähän lyhyeen, ilman nimeä täytettävään kyselyyn!
http://goo.gl/forms/ht9NkOJqQa
Kommentit (20)
mitäs te lukiolaistytöt annatte minulle palkaksi ;) ;)
Lähetin, oli helppo ja hyvin toimiva kysely.
Tarkistaisitteko vielä yselylomakkeenne? Nyt parissa monivalintakysymyksessä on sama arvo useampaan kertaan.
Esimerkiksi
"Montako tuntia päivässä harrastat keskimäärin hyötyliikuntaa?" -kysymyksessä vaihtoehtoina on 1-2 h, 2-3 h, 3-4 h, jne. Jos vastaaja harrastaa hyötyliikuntaa 3 tuntia viikossa, niin minkä kohdan hän valitsee?
Joo, ei voi olla sama vastausvaihtoehto monessa kohtaa. Korjatkaa!
Vierailija kirjoitti:
Tarkistaisitteko vielä yselylomakkeenne? Nyt parissa monivalintakysymyksessä on sama arvo useampaan kertaan.
Esimerkiksi
"Montako tuntia päivässä harrastat keskimäärin hyötyliikuntaa?" -kysymyksessä vaihtoehtoina on 1-2 h, 2-3 h, 3-4 h, jne. Jos vastaaja harrastaa hyötyliikuntaa 3 tuntia viikossa, niin minkä kohdan hän valitsee?
Hyvä huomio! Oltaisiin voitu eritavalla muotoilla ne, mutta ajatuksena lähinnä ollut se, että liikunnan määrä ei olisi aina esimerkiksi tasan 3 tuntia vaan esimerkiksi 3h 15 min. Eli jos liikut yleensä edes hieman enemmän kuin 3 tuntia, valittaisiin 3-4 h. Jos taas yleensä liikkuu vaikka 2 h 45 min, valittaisiin 2-3h. Nyt ajatellen vastausvaihtoehdot olisi pitänyt muotoilla eritavalla, mutta ei pystytä niitä enään vaihtamaan kun vastauksia on jonkin verran tullut.
Ette voi ensimmäiseksi läväyttää kysymystä kokonaisliikunnasta täysin määrittelemättä, mitä sillä tarkoitatte.
Useimmat varmasti äkkipäätä vastaavat tähän vain tennistuntien, salikänytien ja ns. varsinaisen liikunnan määrän.
Kuitenkin tavoittelette ilmeisesti kokonaisliikunnalla myös hyötyliikunnan osuutta.
Eli laittakaa, kuinka paljon harrastatte viikossa liikuntaa mukaan lukien varsinaiset liikuntaharrastukset ja hyötyliikunnan. Ja määrittelette nämä lyhyesti.
Outoa laittaa lukiolaiset tekemään tutkimusta, joka on vaikeaa ihan tohtorikoulutettavillekin. Vai oliko oma ideanne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkistaisitteko vielä yselylomakkeenne? Nyt parissa monivalintakysymyksessä on sama arvo useampaan kertaan.
Esimerkiksi
"Montako tuntia päivässä harrastat keskimäärin hyötyliikuntaa?" -kysymyksessä vaihtoehtoina on 1-2 h, 2-3 h, 3-4 h, jne. Jos vastaaja harrastaa hyötyliikuntaa 3 tuntia viikossa, niin minkä kohdan hän valitsee?
Hyvä huomio! Oltaisiin voitu eritavalla muotoilla ne, mutta ajatuksena lähinnä ollut se, että liikunnan määrä ei olisi aina esimerkiksi tasan 3 tuntia vaan esimerkiksi 3h 15 min. Eli jos liikut yleensä edes hieman enemmän kuin 3 tuntia, valittaisiin 3-4 h. Jos taas yleensä liikkuu vaikka 2 h 45 min, valittaisiin 2-3h. Nyt ajatellen vastausvaihtoehdot olisi pitänyt muotoilla eritavalla, mutta ei pystytä niitä enään vaihtamaan kun vastauksia on jonkin verran tullut.
Lomaketta analysoidessanne teidän kannattaa kuitenkin huomioida tämä, että nämä kysymykset eivät olleet yksiselitteisesti muotoiltuja. Toki kun kyseessä on lukion tehtävä, niin sinänsä kovin suurta vahinkoa ei synny, vaikka kysymykset eivät ole ihan loppuun saakka muotoiltuja.
Vierailija kirjoitti:
Ette voi ensimmäiseksi läväyttää kysymystä kokonaisliikunnasta täysin määrittelemättä, mitä sillä tarkoitatte.
Useimmat varmasti äkkipäätä vastaavat tähän vain tennistuntien, salikänytien ja ns. varsinaisen liikunnan määrän.
Kuitenkin tavoittelette ilmeisesti kokonaisliikunnalla myös hyötyliikunnan osuutta.
Eli laittakaa, kuinka paljon harrastatte viikossa liikuntaa mukaan lukien varsinaiset liikuntaharrastukset ja hyötyliikunnan. Ja määrittelette nämä lyhyesti.
Outoa laittaa lukiolaiset tekemään tutkimusta, joka on vaikeaa ihan tohtorikoulutettavillekin. Vai oliko oma ideanne?
Kiitos palautteesta muutan tuon kohdan! Ihan tietoisesti "amatöörimäisesti" tutustutaan vasta tutkimuksen tekoon, koska kuuluu terveystiedon oppimäärään. Virhearvioita siis varmasti tuleekin, eikä tuloksia käytetäkään mihinkään muuhun kuin opettajan arviointiin. Tarkoituksena siis vain tutustua miten tällainen tutkimus tehdään ja mitä kaikkea vaiheita siihen kuuluu.
Olette te helvatan ahneita, köyhiä tai molemipia, kun ensimmäiseksi torppatte nuorten iden pyytelemällä palkkioita.
Tuohon kyselyyn menee tasan puoli minuuttia. Mutta tärkeintä olisi, että nuoret oppisivat muotoilemaan tutkimuskysymykset mielekkäiksi. Näin ei tässä tapauksessa aivan ollut.
Hyvä idea laittaa kysely nettiin, kannusta teitä opinnoissanne. Omakin tyttö on lukiossa!
Vierailija kirjoitti:
Olette te helvatan ahneita, köyhiä tai molemipia, kun ensimmäiseksi torppatte nuorten iden pyytelemällä palkkioita.
Tuohon kyselyyn menee tasan puoli minuuttia. Mutta tärkeintä olisi, että nuoret oppisivat muotoilemaan tutkimuskysymykset mielekkäiksi. Näin ei tässä tapauksessa aivan ollut.
Hyvä idea laittaa kysely nettiin, kannusta teitä opinnoissanne. Omakin tyttö on lukiossa!
Kiitti palautteesta, hyvä vaan että sitä tulee! Tämän tutkimuksen teon tarkoituskin on oppia esimerkiksi kyselylomakkeen laatimista oikein.
Jokaisen kysymyksen kohdalla tulee miettiä, että mitä informaatiota se itse asiassa antaa.
Nyt kysette, että ovatko liikuntatottumukset muuttuneet aikasemmasta? Mistä aikasemmasta? Nyt parin vuoden sisään vai lapsuudesta tai ihan mitä tahansa siltä väliltä. Kysymys ei ole mielekäs eikä siitä saatuja frekvenssejä voisi käyttää koskaan yhtään mihinkään.
Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.
Vastausten luotettavuudesta ei tietenkään voida olla varmoja, netin kautta vastauksia saa kuitenkin laajemmin. Ollaan tehty kyselyä lisäksi vanhempien työpaikoilla, sekä omasta tuttavapiiristä moni on vastannut.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.
Heh, ehkä nyt ei haeta luotettavia tuloksia, joista seuraa tieteellinen artikkeli alan lehdissä.
Kyse on siitä, että oppii muotoilemaan mielekkäitä kysymyksiä. Lukioilaiset eivät totisesti tee näitä tieteellisessä mielessä.
Mutta siinä mielessä foorumi voisi olla toinen, että saisivat palautetta muilta kuin partsi-kalja-rööki -akselilta, jossa nippa nappa ymmäretään plus- ja miinuslaskut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.
Vastausten luotettavuudesta ei tietenkään voida olla varmoja, netin kautta vastauksia saa kuitenkin laajemmin. Ollaan tehty kyselyä lisäksi vanhempien työpaikoilla, sekä omasta tuttavapiiristä moni on vastannut.
Vastausten luotettavuus on aivan toinen asia kuin tulosten luotettavuus. Mutta sen opitte sitten yliopistossa. Tutkimuksella on aina reabiliteetti ja validiteetti ja validiteetin huonous poissukee aina reabiliteetin. Täysin epäluotettavista vastauksistakin voi saada laskennallisesti päteviä siis...
Validiteetti tarkoittaa, että alun perin on kysytty "oikeita kysymyksiä", silloin voi olla puolestaan realibiliteetissa puutteita.
Pätevä tutkimus on näiden kummankin mahdollisimman hyvää yhteensovittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.
Vastausten luotettavuudesta ei tietenkään voida olla varmoja, netin kautta vastauksia saa kuitenkin laajemmin. Ollaan tehty kyselyä lisäksi vanhempien työpaikoilla, sekä omasta tuttavapiiristä moni on vastannut.
Vastausten luotettavuus on aivan toinen asia kuin tulosten luotettavuus. Mutta sen opitte sitten yliopistossa. Tutkimuksella on aina reabiliteetti ja validiteetti ja validiteetin huonous poissukee aina reabiliteetin. Täysin epäluotettavista vastauksistakin voi saada laskennallisesti päteviä siis...
Validiteetti tarkoittaa, että alun perin on kysytty "oikeita kysymyksiä", silloin voi olla puolestaan realibiliteetissa puutteita.
Pätevä tutkimus on näiden kummankin mahdollisimman hyvää yhteensovittamista.
Tuttuja ovat käsitteet teoriassa, mutta käytännössä ei tietenkään lukiolaisen tiedolla niin pitkälle pötkitä, että tutkimuksesta saataisiin ammattimaista jälkeä. Kiitos kumminkin tietopläjäyksestä!
Paljonko maksatte?