Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

40-60 vuotiaat naiset!

Liikuntakyselijä
18.10.2015 |

Kaksi lukiolaistyttöä tekee terveystiedon tutkimusta eri-ikäisten naisten liikuntatottumuksista. Meille olisi suuri apu jos sinä 40-60 vuotias nainen voisit vastata tähän lyhyeen, ilman nimeä täytettävään kyselyyn!

http://goo.gl/forms/ht9NkOJqQa

 

Kommentit (20)

Vierailija
1/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paljonko maksatte?

Vierailija
2/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä saa palkkioks ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

palkka?

Vierailija
4/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitäs te lukiolaistytöt annatte minulle palkaksi ;) ;)

Vierailija
5/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähetin, oli helppo ja hyvin toimiva kysely.

Vierailija
6/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkistaisitteko vielä yselylomakkeenne? Nyt parissa monivalintakysymyksessä on sama arvo useampaan kertaan.

 

 

Esimerkiksi

 

"Montako tuntia päivässä harrastat keskimäärin hyötyliikuntaa?" -kysymyksessä vaihtoehtoina on 1-2 h, 2-3 h, 3-4 h, jne. Jos vastaaja harrastaa hyötyliikuntaa 3 tuntia viikossa, niin minkä kohdan hän valitsee? 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, ei voi olla sama vastausvaihtoehto monessa kohtaa. Korjatkaa!

Vierailija
8/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tarkistaisitteko vielä yselylomakkeenne? Nyt parissa monivalintakysymyksessä on sama arvo useampaan kertaan.

Esimerkiksi

"Montako tuntia päivässä harrastat keskimäärin hyötyliikuntaa?" -kysymyksessä vaihtoehtoina on 1-2 h, 2-3 h, 3-4 h, jne. Jos vastaaja harrastaa hyötyliikuntaa 3 tuntia viikossa, niin minkä kohdan hän valitsee? 

 

Hyvä huomio! Oltaisiin voitu eritavalla muotoilla ne, mutta ajatuksena lähinnä ollut se, että liikunnan määrä ei olisi aina esimerkiksi tasan 3 tuntia vaan esimerkiksi 3h 15 min. Eli jos liikut yleensä edes hieman enemmän kuin 3 tuntia, valittaisiin 3-4 h. Jos taas yleensä liikkuu vaikka 2 h 45 min, valittaisiin 2-3h. Nyt ajatellen vastausvaihtoehdot olisi pitänyt muotoilla eritavalla, mutta ei pystytä niitä enään vaihtamaan kun vastauksia on jonkin verran tullut. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastattu!

t. N45

Vierailija
10/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ette voi ensimmäiseksi läväyttää kysymystä kokonaisliikunnasta täysin määrittelemättä, mitä sillä tarkoitatte. 

Useimmat varmasti äkkipäätä vastaavat tähän vain tennistuntien, salikänytien ja ns. varsinaisen liikunnan määrän. 

Kuitenkin tavoittelette ilmeisesti kokonaisliikunnalla myös hyötyliikunnan osuutta. 

Eli laittakaa, kuinka paljon harrastatte viikossa liikuntaa mukaan lukien varsinaiset liikuntaharrastukset ja hyötyliikunnan. Ja määrittelette nämä lyhyesti. 

Outoa laittaa lukiolaiset tekemään tutkimusta, joka on vaikeaa ihan tohtorikoulutettavillekin. Vai oliko oma ideanne? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Tarkistaisitteko vielä yselylomakkeenne? Nyt parissa monivalintakysymyksessä on sama arvo useampaan kertaan.

Esimerkiksi

"Montako tuntia päivässä harrastat keskimäärin hyötyliikuntaa?" -kysymyksessä vaihtoehtoina on 1-2 h, 2-3 h, 3-4 h, jne. Jos vastaaja harrastaa hyötyliikuntaa 3 tuntia viikossa, niin minkä kohdan hän valitsee? 

 

 

Hyvä huomio! Oltaisiin voitu eritavalla muotoilla ne, mutta ajatuksena lähinnä ollut se, että liikunnan määrä ei olisi aina esimerkiksi tasan 3 tuntia vaan esimerkiksi 3h 15 min. Eli jos liikut yleensä edes hieman enemmän kuin 3 tuntia, valittaisiin 3-4 h. Jos taas yleensä liikkuu vaikka 2 h 45 min, valittaisiin 2-3h. Nyt ajatellen vastausvaihtoehdot olisi pitänyt muotoilla eritavalla, mutta ei pystytä niitä enään vaihtamaan kun vastauksia on jonkin verran tullut. 

 

Lomaketta analysoidessanne teidän kannattaa kuitenkin huomioida tämä, että nämä kysymykset eivät olleet yksiselitteisesti muotoiltuja. Toki kun kyseessä on lukion tehtävä, niin sinänsä kovin suurta vahinkoa ei synny, vaikka kysymykset eivät ole ihan loppuun saakka muotoiltuja.

Vierailija
12/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ette voi ensimmäiseksi läväyttää kysymystä kokonaisliikunnasta täysin määrittelemättä, mitä sillä tarkoitatte. 

Useimmat varmasti äkkipäätä vastaavat tähän vain tennistuntien, salikänytien ja ns. varsinaisen liikunnan määrän. 

Kuitenkin tavoittelette ilmeisesti kokonaisliikunnalla myös hyötyliikunnan osuutta. 

Eli laittakaa, kuinka paljon harrastatte viikossa liikuntaa mukaan lukien varsinaiset liikuntaharrastukset ja hyötyliikunnan. Ja määrittelette nämä lyhyesti. 

Outoa laittaa lukiolaiset tekemään tutkimusta, joka on vaikeaa ihan tohtorikoulutettavillekin. Vai oliko oma ideanne? 

 

Kiitos palautteesta muutan tuon kohdan! Ihan tietoisesti "amatöörimäisesti" tutustutaan vasta tutkimuksen tekoon, koska kuuluu terveystiedon oppimäärään. Virhearvioita siis varmasti tuleekin, eikä tuloksia käytetäkään mihinkään muuhun kuin opettajan arviointiin. Tarkoituksena siis vain tutustua miten tällainen tutkimus tehdään ja mitä kaikkea vaiheita siihen kuuluu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olette te helvatan ahneita, köyhiä tai molemipia, kun ensimmäiseksi torppatte nuorten iden pyytelemällä palkkioita. 

Tuohon kyselyyn menee tasan puoli minuuttia. Mutta tärkeintä olisi, että nuoret oppisivat muotoilemaan tutkimuskysymykset mielekkäiksi. Näin ei tässä tapauksessa aivan ollut. 

Hyvä idea laittaa kysely nettiin, kannusta teitä opinnoissanne. Omakin tyttö on lukiossa!

Vierailija
14/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olette te helvatan ahneita, köyhiä tai molemipia, kun ensimmäiseksi torppatte nuorten iden pyytelemällä palkkioita. 

Tuohon kyselyyn menee tasan puoli minuuttia. Mutta tärkeintä olisi, että nuoret oppisivat muotoilemaan tutkimuskysymykset mielekkäiksi. Näin ei tässä tapauksessa aivan ollut. 

Hyvä idea laittaa kysely nettiin, kannusta teitä opinnoissanne. Omakin tyttö on lukiossa!

 

Kiitti palautteesta, hyvä vaan että sitä tulee! Tämän tutkimuksen teon tarkoituskin on oppia esimerkiksi kyselylomakkeen laatimista oikein.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokaisen kysymyksen kohdalla tulee miettiä, että mitä informaatiota se itse asiassa antaa. 

Nyt kysette, että ovatko liikuntatottumukset muuttuneet aikasemmasta? Mistä aikasemmasta? Nyt parin vuoden sisään vai lapsuudesta tai ihan mitä tahansa siltä väliltä. Kysymys ei ole mielekäs eikä siitä saatuja frekvenssejä voisi käyttää koskaan yhtään mihinkään. 

 

Vierailija
16/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.

Vierailija
17/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.

 

Vastausten luotettavuudesta ei tietenkään voida olla varmoja, netin kautta vastauksia saa kuitenkin laajemmin. Ollaan tehty kyselyä lisäksi vanhempien työpaikoilla, sekä omasta tuttavapiiristä moni on vastannut.

 

Vierailija
18/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.

Heh, ehkä nyt ei haeta luotettavia tuloksia, joista seuraa tieteellinen artikkeli alan lehdissä. 

Kyse on siitä, että oppii muotoilemaan mielekkäitä kysymyksiä. Lukioilaiset eivät totisesti tee näitä tieteellisessä mielessä. 

Mutta siinä mielessä foorumi voisi olla toinen, että saisivat palautetta muilta kuin partsi-kalja-rööki -akselilta, jossa nippa nappa ymmäretään plus- ja miinuslaskut. 

Vierailija
19/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.

 

 

Vastausten luotettavuudesta ei tietenkään voida olla varmoja, netin kautta vastauksia saa kuitenkin laajemmin. Ollaan tehty kyselyä lisäksi vanhempien työpaikoilla, sekä omasta tuttavapiiristä moni on vastannut.

Vastausten luotettavuus on aivan toinen asia kuin tulosten luotettavuus. Mutta sen opitte sitten yliopistossa. Tutkimuksella on aina reabiliteetti ja validiteetti ja validiteetin huonous poissukee aina reabiliteetin. Täysin epäluotettavista vastauksistakin voi saada laskennallisesti päteviä siis... 

Validiteetti tarkoittaa, että alun perin on kysytty "oikeita kysymyksiä", silloin voi olla puolestaan realibiliteetissa puutteita. 

Pätevä tutkimus on näiden kummankin mahdollisimman hyvää yhteensovittamista. 

Vierailija
20/20 |
18.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Jos tuloksista haluaa mahdollisimman luotettavia ja kattavia jäin miettimään pitäisikö kysely tehdä jossakin muualla (tai muuallakin) kuin netissä etenkin kun ikäryhmä on tuo.

Vastausten luotettavuudesta ei tietenkään voida olla varmoja, netin kautta vastauksia saa kuitenkin laajemmin. Ollaan tehty kyselyä lisäksi vanhempien työpaikoilla, sekä omasta tuttavapiiristä moni on vastannut.

 

 

Vastausten luotettavuus on aivan toinen asia kuin tulosten luotettavuus. Mutta sen opitte sitten yliopistossa. Tutkimuksella on aina reabiliteetti ja validiteetti ja validiteetin huonous poissukee aina reabiliteetin. Täysin epäluotettavista vastauksistakin voi saada laskennallisesti päteviä siis... 

Validiteetti tarkoittaa, että alun perin on kysytty "oikeita kysymyksiä", silloin voi olla puolestaan realibiliteetissa puutteita. 

Pätevä tutkimus on näiden kummankin mahdollisimman hyvää yhteensovittamista. 

 

Tuttuja ovat käsitteet teoriassa, mutta käytännössä ei tietenkään lukiolaisen tiedolla niin pitkälle pötkitä, että tutkimuksesta saataisiin ammattimaista jälkeä. Kiitos kumminkin tietopläjäyksestä!