Muotiongelmia- onko kukaan muu huomannut vaivojen kulkevan aalloissa?

Mulla on oikeesti laktoosi-intoleranssi, refluksi  ja IBS. Allergioita ei ole kuin parille lääkeaineelle. Olen muodikas!

Hei haloo, jos testeissä näkyy, että jollain on joku sairaus, se ei tee siitä muotia. Niistä vaan puhutaan enemmän ja niitä löydetään helpommin kun ihmiset hakeutuvat hoitoon. 

Kyllä minun luokallani oli allergisia jo 70-luvulla, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Kaverini perheessä kaikki olivat allergisia, mutta sitä piti syödä mitä oli. Eräs tuttavani, joka on syntynyt 1965, on kertonut, että hänen ruuasta saamiaan vaivoja pidettiin hulluutena. Reagoi tosi voimakkaasti monelle ruoka-aineelle.

Laktoosi-intoleranssi on yleistä Suomessa siksi, että Suomessa käytetään niin paljon maitotuotteita. Se on myös lisääntynyt maidon pastoröimisen myötä. Ennen kuin maito haettiin maatalosta, se on oli paljon harvinaisempi. 60-luvulla syntyneellä veljelläni se kyllä oli, mutta todettiin vasta aikuisena. Oli kuulemma vauvana oksennellut tosi paljon. 

Käsittääkseni jenkkilässä vasta allergioita löytyy. Siellähän kuoleekin joka vuosi useita ihmisiä allergisiin oireisiin. 

Mutta kun googlettaa eri kielillä, kyllä vaan keskustelua allergioista löytyy saksaksi ja ranskaksi, englanniksi tosin paljon ilman suomalaisia kommentteja. Muita kieliä en osaa. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi juttu on se, että lääketeollisuus medikalisoi vaivoja, joihin on kehittänyt lääkkeitä. Toinen on se, että ympäristössä tai ravinnossa voi olla jotain pielessä, miksi isommat massat sairastuvat. Ja osa voi olla samaa tautityyppiä eri nimillä. Esim. Suolisto-ja mahavaivoja, fibromyalgia/väsymysoireyhtymä jne.

Sukulaista läheltä seuranneena olen varma, että fibromyalgian syyt löytyvät homeesta. Hän sairastui kuin asuivat talossa, jossa hajun huomasivat kaikki muut, paitsi he itse eivät suostuneet huomaamaan. 

Vierailija kirjoitti:

 

Itseasiassa minulla oli kaikki kilpirauhasen vajaatoiminnan "vaivat" vaikka arvot olivatkin normaalit. Lääkkeet saatuani vointi parani heti huomattavasti! 

On tuo silti vähän ongelmallista, ne lääkkeet saattavat nimittäin parantaa sitä oloa hetkellisesti (monistakin syistä). Mutta sitten hetken kuluttua onkin ne kilpirauhasen liikatoiminnan oireet. Ja sitten kun ne lääkkeet lopetetaan niin onkin kaikki arvot ihan keturallaan ja pitkään.

Toi allergiajuttu on ihan totta, tiedä sitten onko "muoti" se syy vai lisääntynyt tieto vai käytännöt. Vielä 1990/2000 -lukujen taitteessa meidän päiväkodissa tuli lapsille todella paljon erikoisruokavalioita, oli moniallergisia joilla oli lista siitä mitä saa syödä ja moni oli allerginen yhdelle tai kahdelle ruoka-aineelle ja lisäksi oli vähintään yksi laktoositon. Nykyään saattaa ryhmässä olla yksi muslimiperheen lapsi, joka ei syö sianlihaa ja se on ainoa erityisruokavalio. Voi kyllä johtua myös siitä, että ennen siihen erityisruokavalioon riitti vanhempien ilmoitus, nykyään tarvitaan lääkärin todistus.

Samoilla oireilla on oireiden taustaksi epäilty amalgaamipaikkoja, hometta, sähköyliherkkyyttä, kroonista borrelioosia, kilpirauhasen vajaatoimintaa, kroonista väsymysoireyhtymää. Suuri osa näistä psykosomaattisia oireita, työelämä ja elämä yleensä uuvuttaa ja sitten oireillaan. Aina löytyy valitettavasti lääkäreistä puoskareita jotka näitä "hoitavat" ja saavat potilaat entistä syvemmälle oireisiinsa. Yhteistä em syndroomille on se että hoito ei juuri auta mutta puoskareita n uskotaan koska he kuitenkin kuuntelevat potilasta. On ihanaa kun joku ymmärtää, vaikkei vaiva paranisikaan. . Ihmeellistä että historiasta ei mitään opita vaan aina tulee uusia sairauksia uusine "lahkoineen"

Lääkärit, koulutetut ammattilaiset, näitä trendejä luovat. Maailmaan mahtuu oireita ja sairauksia joita ei tunnisteta vaivojen kirjosta ennenkuin lääkärit opetetaan erottelemaan ne epämääräisistä oireista. Kun on tietoa, tunnistetaan sairaudet. Ennen ei ollut tietoa, eikä lääkkeitä. Moni eli ennen vähän kituuttamalla osaamatta edes kaivata oireetonta elämää. Kuolivat sitten kun aika oli, nykyään pitkitetään lääketieteen avulla elämää joskus luonnottomankin pitkään. 

Lääkärit ne trendsettereitä ovat, eivät maallikot.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit, koulutetut ammattilaiset, näitä trendejä luovat. Maailmaan mahtuu oireita ja sairauksia joita ei tunnisteta vaivojen kirjosta ennenkuin lääkärit opetetaan erottelemaan ne epämääräisistä oireista. Kun on tietoa, tunnistetaan sairaudet. Ennen ei ollut tietoa, eikä lääkkeitä. Moni eli ennen vähän kituuttamalla osaamatta edes kaivata oireetonta elämää. Kuolivat sitten kun aika oli, nykyään pitkitetään lääketieteen avulla elämää joskus luonnottomankin pitkään. 

Lääkärit ne trendsettereitä ovat, eivät maallikot.

huoh, foliohattu päästä ja laitokseen

Vierailija kirjoitti:

kilpirauhasen vajaatoimintaa, kroonista väsymysoireyhtymää. Suuri osa näistä psykosomaattisia oireita, työelämä ja elämä yleensä uuvuttaa ja sitten oireillaan.

Vaan kumpi oli ensin, esim. kilpirauhasen vajaatoiminta (esim. Hashimoton tauti) vai uupumus? Miten voi vaikuttaa elämän tuoma kuormitus ja stressi kilpirauhasen toimintaan? Entäpä jos taustalla on muitakin autoimmuunisairauksia?

Ehdotankin selkeyden vuoksi trenditautien listalle lisättävän autoimmuunisairaudet. Siinä on samassa nipussa monta elämän aiheuttamaa tautia jotka iskevät niihin heikkoihin jotka eivät elämää elämänä kestä.

Borrelioosi

kilpirauhasen vajis

erityisherkkyys

ibs ja gluteeniherkkyys

ihmidet tarkkailee itseään hulluna

Vierailija kirjoitti:

 

huoh, foliohattu päästä ja laitokseen

Provo. Huono sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Borrelioosi

kilpirauhasen vajis

erityisherkkyys

ibs ja gluteeniherkkyys

ihmidet tarkkailee itseään hulluna

Ja sinä tarkkailet heitä. Kumpi on hullumpi?

Hanki elämä.

Tämä ketju on hyvä esimerkki siitä, miten ihmiset näkevät maailman vain oman napansa kautta ("mun luokalla ei ollut allergisia, eli silloin ei ollut Suomessa allergioita"). 

Lapsuusajan allergioita tietenkin oli jo aikaisemmin. Esim. maitoallerginen lapsi vain kuihtui pois. Kun allergiat opittiin tunnistamaan, oli hoito-ohje välttää kaikkea, mikä allergisoi. Nyt hoito-ohjeet ovat muuttuneet ja siedätystä edellytetään terveyden vaatimissa rajoissa. Siksi Suomen päiväkodeissa on nyt vähemmän erikoisruokavalioilla olevia. Kaikissa vauraissa maissa on allergioita ja ne ovat lisääntyneet kehittyvissä maissa elintason noustessa räjähdysmäisesti. Jos osaatte googlata eri kielillä, niin tietoa löytyy. 

Ihmettelen ihan suunnattomasti ihmisiä, jotka ihannoivat aikoja, jolloin mielenterveyden ongelmista ei saanut puhua ja niitä hävettiin. On niin kummallinen asenne kun olla ja voi.

Ilmastonmuutos oikeasti lisää punkkieläiminen esiintymistä ja nämä levittävät tappavan vakavia tauteja (borrelia, aivokuume). Jos joku idiottii pitää tätä muotioikkuna, niin se on kai sitten sitä luonnonvalintaa, että ei opettele suojaamaan itseään liikkuessaan esim saaristossa ja altistaa itsensä riskille saada punkinpuremasta tauti. 

Vierailija kirjoitti:

Eka muistoni on kasarilla muotiin tullut laktoosi- intoleranssi. Sama vaiva on tietysti ollut väestössä iät ja ajat, mutta yhtäkkiä se oli kaikkialla otsikoissa ja puheessa ja johti hylatuotteiden tulemiseen valtavirtamarkkinoille. 

Samaan aikaan lasten allergiat tulivat "muotiin". Melkein kaikilla oli joku allergia. Asuin siihen aikaan ulkomailla, ja koululuokallisesta (30) viisivuotiaita vain yhdellä oli todettu allergia. Samaan aikaan Suomessa kävin lastenkutsuilla joissa kaikilla lapsilla oli joku allergia, mansikka, maito, vehnä, väriaineet... 

Seuraava kohu tuli homeista, yhtäkkiä ongelma oli kaikkialla ja hurjissa mittasuhteissa. Home oli vastaus kaikkiin vaivoihin. 

Sitten tuli ASDS ja Asperger, jotka vieläkin ovat kuumaa tavaraa keskusteluissa. Päätellään assipiirteitä, tehdään nettitestejä, haetaan diagnooseja. 

Nyt erkkalapset ovat se yleinen sana joka kiinnittää huomioni. Samoin suolistovaivat, IBS tai keliakia, joka tosin alkaa ilmeisesti olla hiipumaan päin julkisessa keskustelussa. 

Ja n. 10 vuotta sitten oli lupa unohtaa käytöstavat ja elää kuin pellossa, koska "mää nyt oon tällanen ADHD-tapaus".

Aina on ollut allergisia ihmisiä. Kun ei tiedetty, mikä heillä oli, heitä kuvailtiin sanoilla "leini2 ja "heikko". Myös laiskaksi haukkuminen oli suosittua, kun aina oli ihmisiä jotka eivät muka pärjänneet heinätöissä kun ei henki kulkenut ja eivät voineet hoitaa lehmiä ja hevosia kun saivat näistä allergiaoireita. 

Mielenterveysongelmia oli aivan yhtä lailla kuin nykyään. Niistä ei vaan puhuttu. Moni lapsi on elänyt kammottavan lapsuuden sairastuneiden vanhempien armoilla, ja moni ihminen on elänyt pitkän liiton psyykkisesti sairastuneen puolisona puhumatta siitä ikinä kenellekään. Jos yhtään katsoo tavallisten suomalaisperheiden historiaa siitä näkökulmasta, paljoko siellä on kulunut viinaa ja hotapulveria, paljonko siellä on vedetty pataan sekä puolisoa että lapsia ja montako kertaa suomalaiset on päättäneet itse oman elämänsä, niin ei tää kovin tasapainoiselta kansakunnalta ole vaikuttanut ikinä.

"Mulla on oikeesti laktoosi-intoleranssi, refluksi  ja IBS. Allergioita ei ole kuin parille lääkeaineelle. Olen muodikas!

Hei haloo, jos testeissä näkyy, että jollain on joku sairaus, se ei tee siitä muotia. Niistä vaan puhutaan enemmän ja niitä löydetään helpommin kun ihmiset hakeutuvat hoitoon. " - Näinhän se menee. - Jotenkin joskus, kun lukee näiden onnekaidenko sitten jotka -osoittelevat sairauksia pitäen niitä vain muotina-    hiipii mieleeni ajatus, että kai he suhtautuvat, myös ihmisten kuolemaankin samalla tavalla tuomitsevasti. Ajatus on ka, että sitä pitää iloita, nauttia ja kuluttaa. Sairaudet ovat jotain sellaita, jota ei haluta tunnistaa, kuin vasta jos se osuu omalle kohdalle, eikä aina silloinkaan, kun silloinkin syy lienee muissa, kuten muoti se on aina tylsää ja kovin yksliötöntä ja massoille ei minulle yli-ihmiselle sopivaa, ellen tietoisesti ole valinnut sieltä, jotain osaksi omaa tyyliäni. Toisaalta kyky olla samaistumatta toisen ihmisen tunteisiin ja tuntemuksiin on, jollain tavalla oudon ihailtavaa: Kuka nyt ei haluaisi elää omaa utopiaansa todeksi? - Ennen sitä lienee mukava kun voi elää omassa suljetussa kuplassa, itsenäisenä ja riippumattomana oman elämänsä rikkomattomana supersankarina.     

90-luvun alkupuolella kyllä allergioissa mentiin ääripäihin. Jos lapsella oli ihottumaa, ilman testejä jätettiin maidot, viljat sun muut pois ruokavaliosta kokonaan vaikka ei edes tiedetty, onko ruokaylipäätään ihottuman aiheuttaja. Nykyään ei näin ääripäitä suositella sentään kait kellekään. 

Mitä laktoosi-intoleranssiin tulee, niin afrikkalaisilla ja aasialaisillahan sen on todettu olevan suurimmalla osalla, thaimaalaisilla kuulemma lähes kaikilla. Tuttavan kiinalainen vaimo ei voi syödä perunaa. Nämä eivät hetä kotimaassaan vaivaa, koska siellä ei perunoita tai maitotuotteita käytetä. Suomessa vain aniharva on allerginen mustikalle tai riistalle, koska ne ovat luontaista ruokaamme. Kala-allergiat on sen sijaan yleisiä ja todella voimakkaina. Siihen on vaikea syytä keskiä, koska kala on meillä luontaista ravintoa. 

Mikä sairaus tämä pakkomielle on jauhaa " muotisairauksista " netissä? Jatkuvasti näkee samasta aiheesta ketjuja. Onko se joku tarve purkaa omaa pahaa oloa niihin, joilla on jokin diagnoosi ja pystyvät puhumaan siitä? Onko se jokin vaille jäämisen kokemus joka katkeroittaa? Kerro nyt meille mikä on niin annetaan vähän hoivaa ja empatiaa. Tai ehkä pari käyntiä terapeutilla voisi tehdä hyvää.