Väsymys ja inho omiin poikalapsiin :(

Ilman poikia ei olisi tyttöjäkään ja päinvastoin. Sietäkäämme siis toisiamme.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vihaan lapsia, mutta etenkin AP:n kuvailemat 4-8 vuotiaat pierujutuille räkä poskella nauravat poikakersat ovat äärimmäisen ärsyttäviä paskasäkkejä.

 

 

Entä jos he olisivat tyttöjä?

]

Kuinka tyhmä sinä olet oikein? Tuossa lukee selvästi suomeksi että vihaan ja ETENKIN. Etenkin ei vie toista mahdollisuutta pois. Eli tietenkin tyttö olisi aivan yhtä ärsyttävä kasa epäonnistunutta spermankäyttöä, jos toimii kuin räkäposkinen poika-apina. Tajusitko?

Mun lapset on ihan samanlaisia, mutta tyttöjä. Me vanhemmat taas ollaan molemmat hyvin rauhallisia ja tykätään kotona lähinnä lukea, jos meteliltä edes kuulisi omia ajatuksiaan. Mallilla ei siis ole mitään osaa lasten käyttäytymiseen, geenilotossa vain kävi näin.

Perus av:ta, Ap kuvaili omia poikiaan stereotyyppisiksi pojiksi ja täällä länkytetään enimmäkseen että ei, ei, ei pojat voi olla erilaisia kuin tytöt vaan ihan samanlaista on kasvattaa tyttökatrasta kuin poikajoukkoa.. Sehän se pointti olikin!!! 

Popopopojat on poikii, ne paukuttaa pallei....

Sellaisia ne pienet lapset on, pojat sekä tytöt. Pojat tuossa iässä riehuu ehkä vähän enemmän kuin tytöt, mutta tytöt tasoittaa sellaisella mankumisella ja vikinällä, joka ärsyttää ihan yhtä paljon. Minulla on molempia sukupuolia ja niitä salattuja tunteita on, vaikka suurimman osan ajasta rakastankin lapsiani yli kaiken :-) Kannattaa kuitenkin sisäistää se, että sukupuolesta se väsymys tuskin johtuu ja ärtymyksesi vaan lisää poikiesi riehumista kun he näkevät tilaisuutensa tulleen... 

Oikeasti väsymykselläsi ja inhollasi ei ole mitään tekemistä lastesi sukupuolen kanssa. Poikalapset ehkä ovat useammin villejä, mutta pieru-ja kakkajutut ja fyysinen nujakointi eivät ole mitään pelkkiä poikien harrasteita.

Minulla on kaksi epäpoikaa. Ei ole riehuttu, nujakoitu, hakattu, painittu jne. Riidat on selvitetty puhumalla ja väkivalta on ehdoton ei. Pumpulissa siis lapseni kasvatin ja nyt saan siitä sitten kärsiä, koska aikuisena on paljon hankalampaa olla mies, joka sotii sanoilla kuin lyömällä. Vai olisiko kuitenkin niin, että nämä epäpojat pärjäävät maailmassa ihan yhtä hyvin kuin lapsuutensa muita hakkaamalla kasvaneet? On vain olemassa stereotypia siitä, että kaikki pojat toimivat tietyllä tavalla ja kaikki pojat ovat fyysisiä ja kaikki pojat satuttavat toisiaan. Ei se onneksi niin mene.

Voimia aloittajalle. Sama meillä, jatkuvaa nahistelua ja tappelua. Portaat jytisee kun kaksi juoksee peräkkäin ja vuoron perään kiljutaan Äääitiäää!!!

kavereiden kanssa mitä rauhallisempia tyyppejä ja kovasti pidettyjä mutta meillä nuo jatkuvat sisaruskinat rasittavia. Ei niinkään sukupuolesta taida johtua vaan sisaruskateudesta, iltaisin makaavat sylikkäin iltasadulla ja toinen on maailman ihanin tyyppi,.äidille raskainta on kello kuuden ja kahdeksan välinen aika. Se on yhtä nahistelua. Niinä päivinä kun vanhempi on harrastuksissa on toinen ihan orpona ja odottaa toista koko ajan kotiin,

Meillä on kaksi adhd-poikaa. On ollu minulla äitinä kestämistä, en olis ikinä arvannut, että äitiys on tämmöistä!!! Te fiksummat olette varmaan osanneet ennen lasten saamista kuvitella mielessänne kaikki mahdolliset tilanteet mihin lasten saaminen voi johtaa. Ja olette sitten harkinneet kannattaako ryhtyä hommaan ollenkaan. Itse en osannut ja tässä sitä nyt ollaan. Kuvittelin siis lapsiperhe-elämän olevan jotain muuta kuin ainaista riehumista, huutamista, tappelua, puheluita koulusta, vihaisia katseita ymmärtämättömiltä ihmisiltä...

Vierailija kirjoitti:

Vihaan lapsia, mutta etenkin AP:n kuvailemat 4-8 vuotiaat pierujutuille räkä poskella nauravat poikakersat ovat äärimmäisen ärsyttäviä paskasäkkejä.

Aika säälittävää vihata lapsia. Huumorin tajun puutetta kun ei pieru naurata. Ei ole monta päivää kun päästin kunnon paukun kassajonossa. Kommentti lämmin takatuuli ja pieru nauratti kassatyttöä ihan hirveesti. Koitti riepu pidättää naurua mutta purskahteli naama punaisena.

Juu tiedän että vähän lapsellista mutta mitä sitten? Pääasia että on hauskaa. Elämää ei kannata ottaa turhan vakavasti. Omien ja sukulaisten lasten mielestä olen hauskin ja mukavin aikuinen minkä tietävät. Mä vaan tykkään kersoista ja ne meikästä. Varmaan johtuu siitä että vaikka suhtaudun kaikkeen huumorilla osaan myös laittaa rajat siihen mitä saa tehdä.