Teiniäni pilkataan kun minulla ei ole varaa merkkituotteisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

no mitä olet noin kyöhä?

No toiset on köyhiä, jotkut yksinkertaisia.

no ainakin minulla on varaa ostaa lapsilleni merkkituotteita toisin kun teillä sossupummeilla

Tämä vahvisti arvaukseni.

Kun itse olin yläasteella (2007-2010), minulle vittuiltiin siitä kun minulla oli tuolloin vielä ei niin muodikas Jopo eikä maastopyörä XD Niin ne ajat muuttuu...

Meidänkin lapsi kertoi, että yhtä yläastelaista tyttöä kiusattiin, kun tuli kouluun vaihdepyörällä. Kiusaaminen loppui, kun vaihtoi Jopoon.

Minua kiusattiin 90 luvun lopulla, 2000 luvun alussa, kun tiedetiin, että ei olla mikään keskituloinen perhe. Suoraan tultiin köyhätteleen, revittiin uusia vaatteita päältä ku tultiin ihmettelemään, onks sulla uus paita, oho. Opettajat käski olla hiljaa ja poistua paikalta. Äitini ei uskonut minua kun kerroin, että kiusataan, olin hyvä pitämään puoliani ja sanavalmis. Isäpuoli uskoi, kehotti tirvasemaan jos joku käy käsiksi. Niin tein ja kiusaaminen alkoikin loppumaan. Olin sitten aina opettajan puhuttelussa kun pidin puoleni, mutta se toimi.
Ei se mene ohi, jotkut rikkaat kasvatetaan olemaan itsekkäitä ja pinnallisia. Lapsesi on fiksu, sillä pärjää pitkälle.

Oi näitä aikoja. Ei minullakaan ollut merkkivaatteita oikeastaan ikinä ja silti olin koko peruskoulun ajan tosi suosittu ja kavereita riitti. Koskaan ei kiusattu. Elin tosin pienessä maalaiskunnassa, jossa ala-aste oli ihana pieni kyläkoulu. Yläaste oli sitten kirkonkylällä jossa oli sitten koko kunnan 7-9.luokkalaiset ja joukossa oli paljon niitäkin joilla oli merkkituotteita mutta koskaa ketään ei kiusattu sen takia ettei niitä ollut. Enemmän oli kyse luonteesta, en ollut edes mikään kaunis mutta iloinen, sosiaalinen ja vähän äänekäs ja kavereita riitti. :)

Jopot on sopuleita varten...
Pyydä tyttäresi kertomaan kiusaajilleen, että voi ostaa hälle sellaiset pyörät ja vaatteet, että heidän silmissään riittää. Tai kiusaajat voi laittaa silmänsä kiinni jos toisen tavarat niin häiritsee.

Olisit käynyt kunnolla koulut loppuut ja hankkinut itsellesi ammatin! Eikä heti peruskoulun jälkeen vääntänyt mukulaa. 

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista on varmaan Porvoossa. Tämä on se sama provoilija loukkaavasta tyylistään päätelle, jolta on myös ketjut "kaveri juotti mulle alkoholia salaa, vaikka olen raskaana" kaveri tunnusti rakastavansa miestäni, ja hän on kaasoni" ja "emme kestä enää lapsiamme" (kaksi muka ylivilliä sekopäätä lasta) sekä "teini varastaa rahaa kotona, kasvatan siis omatunnotonta lasta".

Sama kaava, joku, jota kiusataan tai jonka käytös on jotenkin aivan tolkutonta.

Voihan olla näinkin, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että kyllä, tällaisista asioista kiusataan.

Voin vain toivoa, että kiusaamisen kohteiden vanhemmat ovat osanneet tukea lastaan kehittämään itselleen hyvän itsetunnon, se pelastaa, ainakin jotain.

Kiusaamiseen on kaava, mutta ei kiusaamisaiheisiin. Syynä voi olla mikä tahansa.

Viisaat vanhemmat opettavat lapsilleen pienestä pitäen, että kenenkään kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Vain siten voimme osaltamme vähentää kiusaamista, joka oikeasti voi pilata lapsen ja nuoren elämän.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Vierailija kirjoitti:

no mitä olet noin kyöhä?

No toiset on köyhiä, jotkut yksinkertaisia.

 

no ainakin minulla on varaa ostaa lapsilleni merkkituotteita toisin kun teillä sossupummeilla

 

Valitettavasti et kuitenkaan kyennyt siirtämään lapsellesi älykkään ihmisen geenejä.

Vierailija kirjoitti:

Status ei tuu rahasta. Voi olla luokan suosituin ja todella cool vaikka köyhä. Lapsesi on joko huumorintajuton, yksoikoinen, tosikko, hieman yksinkertainen tai tekee asioista ison nron. Tilanne tuskin muuttuu, vaikka ostaisit merkkituotteita. 

T. Ope

Aina tuppaa unohtumaan, että osa kiusaajista päätyy opettajiksi. Häpeä, jos osaat.

Sillä opettajanhuoneen kahvirinkistatuksella ei vielä pitkälle pötki.

Asumme Pk seudulla jossa moni ehkä kuvittelee että teineillä pitää olla merkkivaatteita yms. Mutta en kyllä ole oman teinini ystäväpiirissä huomannut mitään pakkosaada merkkejä. Toki on todella monella jopo ja kånken reppu. Mutta oma teinini ei nimenomaan halua noita. Vaikka varaa olisi ostaa.

Tyttärei ystävät eivät kyllä muutkaan ole kovin kiinnostuneita noista massamerkeistä. Mutta ei heitä siitä kiusata. Luulen että osaavat sivaltaa itse takaisin jos joku olisi niin typerä että haukkuu sen takia että ei ole jopoa. Saavat jopoilijan ymmärtämään tyhmyytensä

Joo, minuakin olisi voinut lapsena pilkata vähäaraisuudesta, tai uskonnollisesta perheestä, mutta aloituksilta katkesi aina siivet, kun sanoin vaan, että "entäs sitten? niin onkin, mitä väliä sillä on?" En koskaan ajatellut olevani huonompi enkä parempi kuin muut ja minulla oli näin jälkikäteen ajateltuna varmaankin ihan hyvä itsetunto. En myöskään mennyt mukaan kenenkään muun kiusaamiseen ja selvisikin, että olin tyttöporukasta se luokan yhdistävä tekijä, kaikkien kaveri, joka ei suostunut klikkeihin.

Opeta lapsellesi tervettä itsetuntoa ja sitä, että materia ei ratkaise sekä ystävällisyyttä toisia kohtaan. Jos tämä ei katkaise kiusaamista, on siihen ehdottomasti puututtava rajusti, mutta harkitusti. Opettajan kanssa tai menet vaikka itse sinne tai hommaat jonkun ammattilaisen puhumaan koko luokalle.

Aina löytyy syyt kiusata, siihen pitää vain uskaltaa puuttua. Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan, milloin mistäkin. Ensin liiallisesta laihuudesta, sen jälkeen finneistä ja lopulta kun ei muuta keksitty vaatteista ja meillä taas se oli toisinpäin, vanhempani osti minulle paljon lacosten yms vaatteita kun taas koulussani muilla ei ollut sellaisia näin ollen siitä sai kiusaamisen aiheen. Meillä meni todella pitkälle ennenkuin kukaan muu kuin äitini puuttui asiaan, ota yhteys kouluun ja VAADI asiaan puuttumista. Totuus on, että suurinosan opettajista vielä tänäkin päivänä nostaa vain kädet pystyyn ja ummistaa silmänsä jossei vaadi tekoja. 

Meidän lapsen pyörää myös pilkattiin, kun on mummis. Pilkka loppu, kun tuli hinnasta puhetta, maksaa siis ihan kunnon pyörän verran, toisin kuin nämä jopo-rämisköt.

Minua kiusattiin kouluaikoina 90-luvun lopulla siksi, että olin varakkaasta perheestä. Joskus kiusaaminen oli fyysistäkin, mutta yleensä se oli sellaista nimittelyä "itse täydellisyys" "lellipentu" "ruma kermaperse" jne. Koulumenestys oli myös hyvää ja tietysti sain kuulla olevani hikke. Tätä jatkui ihan yläasteelle saakka. Vanhemmat ei oikein välittäneet. Minulla on edelleenkin huono itsetunto ja vaikea olla oma itseni, kun mietin, että sovinko nyt joukkoon, onko oikein ajatella ja sanoa näin jne. Asiaan kannattaa puuttua! Ei ostamalla merkkikamaa, vaan ottamalla yhteys kouluun ja kiusaajien vanhempiin. Kiusaamisesta jää pahat arvet jopa loppuelämäksi.