Työttömyysturvaa saa yhtä moni kuin 90-luvun lopulla

Vierailija

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101620524303_uu.shtml

Työttömyysturvaa maksetaan jo 400 000 ihmiselle. 180 000 saa ansiosidonnaista ja 220 000 Kelan maksamaa työttömyysturvaa.

Työssäkäyvien köyhien osuus on vain kasvanut, eli uhä useammat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen työssäkäynnin lisäksi.

Työnantajat ovat saaneet erilaisia merkittäviä helpotuksia jo pitkään. Yhteisöveroa (yritysten tulovero) on alennettu kolmeen kertaan, viimeksi 2014 alussa, jolloin se pudotettiin 20 %:iin eli alle EU-maiden keskiarvon. Valtio menetti viimeisessä alessa 800 milj./vuosi.

Yritysten Kela-maksu poistettiin, jolloin valtio menetti tuloja n. 1 mrd/vuosi.

Valtio maksaa suoria yritystukia miljardin verran vuodessa. Yritystuet ovat kasvaneet reippaasti, tuki on kasvanut 85 prosenttia vuodesta 2009, jolloin se oli 522 miljoonaa euroa.

Kaikki nämä tuet ja alet on perusteltu kansalle työllisyysvaikutuksilla. Ja nyt olemme tilanteessa, jossa työttömyys on yhtä suurta kuin 90-luvun lamassa. Valitettavasti lisää yt-neuvotteluja ja irtisanomisia on odotettavissa.

Työpaikkojen pelastaminen epäonnistuu aika usein. Tuetaan ja tuetaan ja loppujen lopuksi autettu yritys kuitenkin katoaa. Oikeastaan viivästytettiin vain sitä mikä oli tapahtuva joka tapauksessa.

Yksikään yritys ei ole näiden tukien ja alennusten myötä investoinut tai käyttänyt enemmän rahaa tuotekehittelyyn, jotka olisivat elintärkeitä, jotta kilpalukykymme vientimarkkinoilla kasvaisi.

Nyt hallituksemme kärkihankkeena on paikallinen sopiminen. Mitä se tarkoittaa? Kaikkien asiantuntijoiden, EK:a ja siihen sidoksissa olevia elimiä lukuunottamatta, se tarkoittaa sitä, että Suomeen yritetään luoda halpatyömarkkinat. TS. se tarkoittaa, että suurimmalla osalla työssäkäyviä palkka tulisi alenemaan.

Mikä saa hallituksen kuvittelemaan, että palkka-ale toimisi sen paremmin kuin jo annetut tuet ja alet?

Kaikki varmasti tietävät, että yritykset maksoivat 2014 keväällä ennätyksellisiä osinkoja, eli yrityksille työllistämiseen tarjottu rahallinen apu valuikin suoraan sijoittajien taskuun.

Yrityksille itselleen tämä investoimattomuus ja tuotekehittelystä tinkiminen on myös vahingollista tulevaisuuden kannalta. Miksi siis maksetaan mieluummin osinkoja kuin investoidaan?

Ilmiö on yleismaailmallinen, USA:ssa siitä jo puhutaankin:

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/05/27/yritykset-maksavat-osinkoj...

Eli osakesijoittajien lyhyet tuotto-odotukset vahingoittavat myös yritysten toimintaa.

Suomessa viime keväänä jaettiin myös ennätyssuuria osinkoja:

Pörssiyhtiöiden jakamien osinkojen osuus yhtiöiden tuloksesta nousee tänä keväänä suuremmaksi kuin koskaan ennen Helsingin pörssin historiassa. Varainhoitoyhtiö eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo kertoo jaettavien osinkojen kohoavan peräti 80 prosenttiin yhtiöiden nettotuloksesta (HS 15.2.). Useimpien suuryhtiöiden liikevaihto kuitenkin supistui eikä niillä ollut juuri mitään investointisuunnitelmia.

Samaan aikaan kun pörssiyhtiöt jakava omistajilleen jättiosinkoja, ne jakavat tulosta tehneille työntekijöille potkuja. Molemmissa ovat viime aikoina kunnostautuneet erityisesti pankit.

Nordea teki voittoa viime vuonna 4,5 miljardia euroa. Tulos parani lähes 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Vielä rajusti enemmän, peräti 44 prosenttia, kasvavat jaettavat osingot. Björn Wahlroosin johtamassa pankissa ajetaan yhtä aikaa läpi 900 miljoonan euron ”säästöohjelmaa”, jolla vähennetään työpaikkoja ja karsimalla konttoriverkostoa. Wahlroosille itselleen ovat luvassa ennätystulot ja yhtiön hallituksen muidenkin jäsenten palkkiot nousevat 15,5 prosenttia. Wahlroos saa hallituksen puheenjohtajana tältä vuodelta 279 000 euron kokouspalkkiot.

OP-ryhmä ilmoitti helmikuun alussa tuloksensa kasvaneen viime vuonna lähes kaksinkertaiseksi. Heti seuraavan viikon alkaessa OP ilmoitti yt-neuvotteluista noin 400 työpaikan vähentämiseksi. OP-ryhmä arvio tekevänsä myös tänä vuonna ainakin yhtä hyvää tulosta, kertoo Taloussanomat.

Vakuutuskonserni Sampo ilmoitti sekin parantaneensa tulosta ja jakavansa viime vuotta isommat osingot. Sampo-konsernin tulos ennen veroja on viime vuodelta lähes 1,8 miljardia euroa. Osinkoja Sampo jakaa yli miljardi euroa. Sammon hallituksen puheenjohtajana Wahlroos kuittaa tästäkin yhtiöstä muhkeat osinkotulot, noin 23 miljoonaa.

Osinkojen saajista moni piilossa

Finanssikonserni Sampo maksaa suurimman osan osingoista eli 600 miljoonaa euroa hallintarekisterissä kätkössä oleville omistajille, kertovat Jyri Hänninen ja Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan jutussa (HS 12.2.). Tämä tarkoittaa, että yli puolet Sammon jakamasta 1,1 miljardin osakepotista päätyy sellaisille osakkeenomistajille, joiden henkilöllisyys ei ole julkinen.

Julkisten tietojen osalta suurimpia Sammon osingonsaajia ovat Wahlroosin ohella Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh ja Sampo-johtaja Patric Lapveteläinen.

Tuloerot kasvavat

Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat Suomessa kääntyneet 2013 uudelleen kasvuun. Tuloeroja on kasvattanut nimenomaan pääomatulojen ja myyntivoittojen kasvu.

Rikkaiden rikastumista ovat vauhdittaneet yhteisöverojen alentaminen, osinkojen ja myyntivoittojen aliverotus, työnantajien kela-maksujen poistaminen, suurituloisten veronalennukset ja reaalipalkkoja alentaneet tulopoliittiset ratkaisut. Rikkaat ja yhtiöt kiertävät lisäksi veroja veroparatiisien kautta.

Nyt hallitus suunnittelee osakesijoittajille entistä helpompaa piilottelua ja myös rahan piilottamista veroparatiiseihin hallintarekistereiden kautta.

Samalla hallitus vähentää työvoimaa harmaan talouden tutkimisesta, vaikka sen tuotto valtiolle on selvästi ylittänyt kustannukset.

Mihin tämä kaikki johtaa?  Minkälaisena sinä näet oman ja perheesi tulevaisuuden?

Kommentit (13)

Vierailija

Unohdit mainita turvapaikanhakijat.

He tulevat aihettamaan maallemme niin suuret kustannukset, että velkaa on pakko ottaa lisää ja paljon.

Silloin eivät nykyisenkaltaiset leikkaukset riitä mihinkään.

Kantaväestö joutuu kilpailemaan halpatyöpaikoista heidän kanssaan, työvoiman ylitarjonta laskee tietysti palkkakustannuksia.

Vierailija

Se että meillä työnteettäminen on niin kallista on syynä siihen että työpikat valuu ulos maasta. Ja sitä mukaa myös toimeentulo vaikeutuu. Mutta osasyynä olemme itse suomalaiset. Me olemme halunneet EU:n jäseneksi. Me olemme halunneet yhteisen valuutan. Me haluamme tänne kansallisia yrityksiä jotka vie pääoman omaan maahansa ja uusia työpaikkoja ei synny.

Me rakastamme Lidlliä, ikeaa  ym. ulkolaisia liikkeitä, laitamme vähät säästöt ulkomaalaiseen pankkiin. Itse työnnämme vähät rahat ulkomaalaisille yrityksille. Ja sitten ihmettelemme miksi raha ei liiku täällä. Ei liiku kuin ulospäin.

Itse olemme tämän maan ajaneet tähän kuntoon. Edelliset hallitukset ei saanu mitään aikaan muuta kuin lisää vahinkoa. Onneksi tämä hallitus sentään yrittää  tehdä jotain.

Mutta edellisten hallitusten vahinkoja ei yhdellä vaalikaudella pysty pelastamaan kukaan. Annetaan nykyiselle hallitukselle työrauha jotta saadaan tämän maan asiat kuntoon pikkuhiljaa. Aikaa se vie ennen kuin leikkaukset alkaa vaikuttaa. Mutta en halua minä ainakaan perinnöksi lapsilleni valtavaa velkataakkaa riittää kun saavat pilatun luonnon.

Polittinen muisti näkyy olevan ihmisillä heikko. Vai ettekö te halua muistaa että olette valinneet edelliset hallitukset jotka on saanu tän maan asiat päin h........ä.

Sitä sadaan mitä on kylvetty.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Se että meillä työnteettäminen on niin kallista on syynä siihen että työpikat valuu ulos maasta. Ja sitä mukaa myös toimeentulo vaikeutuu. Mutta osasyynä olemme itse suomalaiset. Me olemme halunneet EU:n jäseneksi. Me olemme halunneet yhteisen valuutan. Me haluamme tänne kansallisia yrityksiä jotka vie pääoman omaan maahansa ja uusia työpaikkoja ei synny.

Me rakastamme Lidlliä, ikeaa  ym. ulkolaisia liikkeitä, laitamme vähät säästöt ulkomaalaiseen pankkiin. Itse työnnämme vähät rahat ulkomaalaisille yrityksille. Ja sitten ihmettelemme miksi raha ei liiku täällä. Ei liiku kuin ulospäin.

Itse olemme tämän maan ajaneet tähän kuntoon. Edelliset hallitukset ei saanu mitään aikaan muuta kuin lisää vahinkoa. Onneksi tämä hallitus sentään yrittää  tehdä jotain.

Mutta edellisten hallitusten vahinkoja ei yhdellä vaalikaudella pysty pelastamaan kukaan. Annetaan nykyiselle hallitukselle työrauha jotta saadaan tämän maan asiat kuntoon pikkuhiljaa. Aikaa se vie ennen kuin leikkaukset alkaa vaikuttaa. Mutta en halua minä ainakaan perinnöksi lapsilleni valtavaa velkataakkaa riittää kun saavat pilatun luonnon.

Polittinen muisti näkyy olevan ihmisillä heikko. Vai ettekö te halua muistaa että olette valinneet edelliset hallitukset jotka on saanu tän maan asiat päin h........ä.

Sitä sadaan mitä on kylvetty.

Suomi liittyi EU:iin, koska meille kansalaisille syötettiin pajunköyttä sen kautta tulevasta onnesta. Kyllä, minäkin menin lankaan ja äänestin puolesta. Enää en ole niin sinisilmäinen. Suuryritysten johtajilla ja elinkeinoelämän järjestöillä oli ratkaiseva rooli, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin ja euroalueeseen.

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/12/suomi-liittyi-euhun-salaten-j...

Ja mitä Lidliin tulee, niin Lidl Suomi maksaa veronsa Suomeen kiltisti, toisin kuin monet suomalaiset yritykset ja yritysjohtajat. Myyntivoitostakin suuri osa käytetään uusien myymälöiden rakentamiseen ja suomalaisten työllistämiseen sitä kautta. Palkkaus ja työolot ovat saaneet työntekijöiltä kiitosta, eli vähintään TES:n mukaan mennään, samoin suhteet ay-liikkeeseen ovat kunnossa.

Meille kuluttajille se on tarjonnut edullisemmilla hinnoillaan mahdollisuuden monipuolistaa ruokavaliotamme.

Ikean menestykseen ovat ihan syypäitä kotimaiset huonekalu- ja sisustusliikkeet.  Niiden tarjonta ei ole vastannut kysyntää hintojen eikä tuotteiden osalta. Vasta Ikean tulo Suomeen sai suomalaiset ylipäätään kiinnostumaan sisustamisesta.

Totta on, että monet monikansalliset yritykset eivät maksa verojaan Suomeen, eivätkä mihinkään muuhun maahan, jossa harjoittavat toimintaansa, vaan holding-yhtiöiden kautta veroparatiisiin.

Kuitenkin nämä yritykset saavat koko ajan Suomessa suurempaa jalansijaa. Tunnetuimpia ja julkisuudessa puhutuimpiatällaisista ovat terveys- ja hoivapalveluita tuottavat yritykset, kuten Mehiläinen, Attendo jne., joilta kunnat ostavat verorahoilla palveluja. Nythän nämä yritykset haluavat mukaan myös tp-hakijabisnekseen.

Suomea hyvinvointivaltiona on ajettu alas siitä saakka, kun Kokoomus pääsi mukaan hallitukseen. Sitä kuvastaa mm. se, että kokkarit eivät puhu hyvinvointivaltiosta, vaan hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa vastuuta siirretään ns. kolmansille toimijoille, eli mm. hyväntekeväisyysjärjestöille valtion ja kuntien sijaan.

Se alkoi valuuttasäännöstelyn vapauttamisella,mikä johti lamaan ja suomalaisten pankkien siirtymiseen ulkomaalaisomistukseen.

Osinkojen maksu ja määrä on kymmenkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin osa niistä valuu ulkomaille.

Suomessa vauraus on keskittynyt yhä pienemmälle porukalle ja yhä kasvava määrä elää köyhyydessä.

Sipilä ei ole Kepulainen, siitä kielii Kepun jakautuminen kahtia - veteraanit eivät kannata Sipilän politiikkaa. Sipilä taitaa olla oikeammalla kuin kokkarit.

Nykyhallituksen perintönä jätämme lapsillemme, eliitin lapsia lukuunottamatta,  roolin halpatyövoimana. Vähän koulutettuna, koska koulutusta ajetaan alas, jolloin siitä tulee eräiden etuoikeus.

Saksassa jo 8 miljoonaa ihmistä on tuomittu elinikäiseen köyhyyteen, Britanniassa 239% työssäkäyvistä on köyhiä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Sitä sadaan mitä on kylvetty.

Tämän maan asiat ei kuntoon tule köyhiä kurjistamalla. Ja kylväisin, jos kaikkia maita ei olisi varastettu jo ennen syntymääni.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että meillä työnteettäminen on niin kallista on syynä siihen että työpikat valuu ulos maasta. Ja sitä mukaa myös toimeentulo vaikeutuu. Mutta osasyynä olemme itse suomalaiset. Me olemme halunneet EU:n jäseneksi. Me olemme halunneet yhteisen valuutan. Me haluamme tänne kansallisia yrityksiä jotka vie pääoman omaan maahansa ja uusia työpaikkoja ei synny.

Me rakastamme Lidlliä, ikeaa  ym. ulkolaisia liikkeitä, laitamme vähät säästöt ulkomaalaiseen pankkiin. Itse työnnämme vähät rahat ulkomaalaisille yrityksille. Ja sitten ihmettelemme miksi raha ei liiku täällä. Ei liiku kuin ulospäin.

Itse olemme tämän maan ajaneet tähän kuntoon. Edelliset hallitukset ei saanu mitään aikaan muuta kuin lisää vahinkoa. Onneksi tämä hallitus sentään yrittää  tehdä jotain.

Mutta edellisten hallitusten vahinkoja ei yhdellä vaalikaudella pysty pelastamaan kukaan. Annetaan nykyiselle hallitukselle työrauha jotta saadaan tämän maan asiat kuntoon pikkuhiljaa. Aikaa se vie ennen kuin leikkaukset alkaa vaikuttaa. Mutta en halua minä ainakaan perinnöksi lapsilleni valtavaa velkataakkaa riittää kun saavat pilatun luonnon.

Polittinen muisti näkyy olevan ihmisillä heikko. Vai ettekö te halua muistaa että olette valinneet edelliset hallitukset jotka on saanu tän maan asiat päin h........ä.

Sitä sadaan mitä on kylvetty.

Suomi liittyi EU:iin, koska meille kansalaisille syötettiin pajunköyttä sen kautta tulevasta onnesta. Kyllä, minäkin menin lankaan ja äänestin puolesta. Enää en ole niin sinisilmäinen. Suuryritysten johtajilla ja elinkeinoelämän järjestöillä oli ratkaiseva rooli, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin ja euroalueeseen.

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/12/suomi-liittyi-euhun-salaten-j...

Ja mitä Lidliin tulee, niin Lidl Suomi maksaa veronsa Suomeen kiltisti, toisin kuin monet suomalaiset yritykset ja yritysjohtajat. Myyntivoitostakin suuri osa käytetään uusien myymälöiden rakentamiseen ja suomalaisten työllistämiseen sitä kautta. Palkkaus ja työolot ovat saaneet työntekijöiltä kiitosta, eli vähintään TES:n mukaan mennään, samoin suhteet ay-liikkeeseen ovat kunnossa.

Meille kuluttajille se on tarjonnut edullisemmilla hinnoillaan mahdollisuuden monipuolistaa ruokavaliotamme.

Ikean menestykseen ovat ihan syypäitä kotimaiset huonekalu- ja sisustusliikkeet.  Niiden tarjonta ei ole vastannut kysyntää hintojen eikä tuotteiden osalta. Vasta Ikean tulo Suomeen sai suomalaiset ylipäätään kiinnostumaan sisustamisesta.

Totta on, että monet monikansalliset yritykset eivät maksa verojaan Suomeen, eivätkä mihinkään muuhun maahan, jossa harjoittavat toimintaansa, vaan holding-yhtiöiden kautta veroparatiisiin.

Kuitenkin nämä yritykset saavat koko ajan Suomessa suurempaa jalansijaa. Tunnetuimpia ja julkisuudessa puhutuimpiatällaisista ovat terveys- ja hoivapalveluita tuottavat yritykset, kuten Mehiläinen, Attendo jne., joilta kunnat ostavat verorahoilla palveluja. Nythän nämä yritykset haluavat mukaan myös tp-hakijabisnekseen.

Suomea hyvinvointivaltiona on ajettu alas siitä saakka, kun Kokoomus pääsi mukaan hallitukseen. Sitä kuvastaa mm. se, että kokkarit eivät puhu hyvinvointivaltiosta, vaan hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa vastuuta siirretään ns. kolmansille toimijoille, eli mm. hyväntekeväisyysjärjestöille valtion ja kuntien sijaan.

Se alkoi valuuttasäännöstelyn vapauttamisella,mikä johti lamaan ja suomalaisten pankkien siirtymiseen ulkomaalaisomistukseen.

Osinkojen maksu ja määrä on kymmenkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin osa niistä valuu ulkomaille.

Suomessa vauraus on keskittynyt yhä pienemmälle porukalle ja yhä kasvava määrä elää köyhyydessä.

Sipilä ei ole Kepulainen, siitä kielii Kepun jakautuminen kahtia - veteraanit eivät kannata Sipilän politiikkaa. Sipilä taitaa olla oikeammalla kuin kokkarit.

Nykyhallituksen perintönä jätämme lapsillemme, eliitin lapsia lukuunottamatta,  roolin halpatyövoimana. Vähän koulutettuna, koska koulutusta ajetaan alas, jolloin siitä tulee eräiden etuoikeus.

Saksassa jo 8 miljoonaa ihmistä on tuomittu elinikäiseen köyhyyteen, Britanniassa 239% työssäkäyvistä on köyhiä.

En sanonu ettei ne maksa veroja. Vaan että ne vie pääoman pois maasta (voitot). Pääomalla luodaan uusisa työpaikkoja. Nyt raha virtaa kokoajan ulos maasta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Siis Britanniassa ja Saksassa 8% työssäkäyvistä on köyhiä. Näppäilyvirhe.

Ovatko muuten  kansanedustajat vieraantuneet tavisten elämästä?

Kyllä, ainakin tulojen suhteen:

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/10/15/7224-ekk-vain-eliitti-...?

Ei kansanedustajaksi pitäisikään pyrkiä sen takia, että rikastuisi. Senhän pitäisi olla kutsumusammatti, jossa kannetaan vastuuta omasta maastaan. Onkohan tämä päässyt unohtumaan?

Vierailija

Totuus on, että Suomi tarvitsee halpatyövoimaa. Sosiaalietuja on myös pakko pienentää. Jos Suomeen tulee joku yleinen sosiaaliapu (perustulo), niin se ei voi määrällisesti olla mitenkään 400 euroa enempää.

Vierailija

Mitä teki edellinen hallitus. Ei mitään hyvää. Meillä on paljon mistä voidaan ottaa. Lapsilisät pois hyvätulosilta samoin kidinhoidontuki. Lainan korot pois verovähennyksistä. Jos ei pysty niitä maksamaan niin ei pidä ottaa velkaa. Ei ole yhteiskunnan tehtävä niitä maksaa.

Suomessa on opittu ettei tarvii tehdä itte uhrauksia vaan yhteiskunta elättää. Näin ei voi jatkua. Jokaisen terveen ihmisen on itse kannettava vastuuta elämästään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101620524303_uu.shtml

Työttömyysturvaa maksetaan jo 400 000 ihmiselle. 180 000 saa ansiosidonnaista ja 220 000 Kelan maksamaa työttömyysturvaa.

Työssäkäyvien köyhien osuus on vain kasvanut, eli uhä useammat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen työssäkäynnin lisäksi.

Työnantajat ovat saaneet erilaisia merkittäviä helpotuksia jo pitkään. Yhteisöveroa (yritysten tulovero) on alennettu kolmeen kertaan, viimeksi 2014 alussa, jolloin se pudotettiin 20 %:iin eli alle EU-maiden keskiarvon. Valtio menetti viimeisessä alessa 800 milj./vuosi.

Yritysten Kela-maksu poistettiin, jolloin valtio menetti tuloja n. 1 mrd/vuosi.

Valtio maksaa suoria yritystukia miljardin verran vuodessa. Yritystuet ovat kasvaneet reippaasti, tuki on kasvanut 85 prosenttia vuodesta 2009, jolloin se oli 522 miljoonaa euroa.

Kaikki nämä tuet ja alet on perusteltu kansalle työllisyysvaikutuksilla. Ja nyt olemme tilanteessa, jossa työttömyys on yhtä suurta kuin 90-luvun lamassa. Valitettavasti lisää yt-neuvotteluja ja irtisanomisia on odotettavissa.

Työpaikkojen pelastaminen epäonnistuu aika usein. Tuetaan ja tuetaan ja loppujen lopuksi autettu yritys kuitenkin katoaa. Oikeastaan viivästytettiin vain sitä mikä oli tapahtuva joka tapauksessa.

Yksikään yritys ei ole näiden tukien ja alennusten myötä investoinut tai käyttänyt enemmän rahaa tuotekehittelyyn, jotka olisivat elintärkeitä, jotta kilpalukykymme vientimarkkinoilla kasvaisi.

Nyt hallituksemme kärkihankkeena on paikallinen sopiminen. Mitä se tarkoittaa? Kaikkien asiantuntijoiden, EK:a ja siihen sidoksissa olevia elimiä lukuunottamatta, se tarkoittaa sitä, että Suomeen yritetään luoda halpatyömarkkinat. TS. se tarkoittaa, että suurimmalla osalla työssäkäyviä palkka tulisi alenemaan.

Mikä saa hallituksen kuvittelemaan, että palkka-ale toimisi sen paremmin kuin jo annetut tuet ja alet?

Kaikki varmasti tietävät, että yritykset maksoivat 2014 keväällä ennätyksellisiä osinkoja, eli yrityksille työllistämiseen tarjottu rahallinen apu valuikin suoraan sijoittajien taskuun.

Yrityksille itselleen tämä investoimattomuus ja tuotekehittelystä tinkiminen on myös vahingollista tulevaisuuden kannalta. Miksi siis maksetaan mieluummin osinkoja kuin investoidaan?

Ilmiö on yleismaailmallinen, USA:ssa siitä jo puhutaankin:

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/05/27/yritykset-maksavat-osinkoj...

Eli osakesijoittajien lyhyet tuotto-odotukset vahingoittavat myös yritysten toimintaa.

Suomessa viime keväänä jaettiin myös ennätyssuuria osinkoja:

Pörssiyhtiöiden jakamien osinkojen osuus yhtiöiden tuloksesta nousee tänä keväänä suuremmaksi kuin koskaan ennen Helsingin pörssin historiassa. Varainhoitoyhtiö eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo kertoo jaettavien osinkojen kohoavan peräti 80 prosenttiin yhtiöiden nettotuloksesta (HS 15.2.). Useimpien suuryhtiöiden liikevaihto kuitenkin supistui eikä niillä ollut juuri mitään investointisuunnitelmia.

Samaan aikaan kun pörssiyhtiöt jakava omistajilleen jättiosinkoja, ne jakavat tulosta tehneille työntekijöille potkuja. Molemmissa ovat viime aikoina kunnostautuneet erityisesti pankit.

Nordea teki voittoa viime vuonna 4,5 miljardia euroa. Tulos parani lähes 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Vielä rajusti enemmän, peräti 44 prosenttia, kasvavat jaettavat osingot. Björn Wahlroosin johtamassa pankissa ajetaan yhtä aikaa läpi 900 miljoonan euron ”säästöohjelmaa”, jolla vähennetään työpaikkoja ja karsimalla konttoriverkostoa. Wahlroosille itselleen ovat luvassa ennätystulot ja yhtiön hallituksen muidenkin jäsenten palkkiot nousevat 15,5 prosenttia. Wahlroos saa hallituksen puheenjohtajana tältä vuodelta 279 000 euron kokouspalkkiot.

OP-ryhmä ilmoitti helmikuun alussa tuloksensa kasvaneen viime vuonna lähes kaksinkertaiseksi. Heti seuraavan viikon alkaessa OP ilmoitti yt-neuvotteluista noin 400 työpaikan vähentämiseksi. OP-ryhmä arvio tekevänsä myös tänä vuonna ainakin yhtä hyvää tulosta, kertoo Taloussanomat.

Vakuutuskonserni Sampo ilmoitti sekin parantaneensa tulosta ja jakavansa viime vuotta isommat osingot. Sampo-konsernin tulos ennen veroja on viime vuodelta lähes 1,8 miljardia euroa. Osinkoja Sampo jakaa yli miljardi euroa. Sammon hallituksen puheenjohtajana Wahlroos kuittaa tästäkin yhtiöstä muhkeat osinkotulot, noin 23 miljoonaa.

Osinkojen saajista moni piilossa

Finanssikonserni Sampo maksaa suurimman osan osingoista eli 600 miljoonaa euroa hallintarekisterissä kätkössä oleville omistajille, kertovat Jyri Hänninen ja Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan jutussa (HS 12.2.). Tämä tarkoittaa, että yli puolet Sammon jakamasta 1,1 miljardin osakepotista päätyy sellaisille osakkeenomistajille, joiden henkilöllisyys ei ole julkinen.

Julkisten tietojen osalta suurimpia Sammon osingonsaajia ovat Wahlroosin ohella Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh ja Sampo-johtaja Patric Lapveteläinen.

Tuloerot kasvavat

Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat Suomessa kääntyneet 2013 uudelleen kasvuun. Tuloeroja on kasvattanut nimenomaan pääomatulojen ja myyntivoittojen kasvu.

Rikkaiden rikastumista ovat vauhdittaneet yhteisöverojen alentaminen, osinkojen ja myyntivoittojen aliverotus, työnantajien kela-maksujen poistaminen, suurituloisten veronalennukset ja reaalipalkkoja alentaneet tulopoliittiset ratkaisut. Rikkaat ja yhtiöt kiertävät lisäksi veroja veroparatiisien kautta.

Nyt hallitus suunnittelee osakesijoittajille entistä helpompaa piilottelua ja myös rahan piilottamista veroparatiiseihin hallintarekistereiden kautta.

Samalla hallitus vähentää työvoimaa harmaan talouden tutkimisesta, vaikka sen tuotto valtiolle on selvästi ylittänyt kustannukset.

Mihin tämä kaikki johtaa?  Minkälaisena sinä näet oman ja perheesi tulevaisuuden?

Kyllä jokaisen sijoittajan pitää saada vastinetta sijoituksistaan. Eihän kukaan sijoita rahojaan yhteenkään yritykseen jos siitä ei ole tuloja. Sijoittaisitko rahasi johonkin yritykseen jos et saisi siitä tuloja. En usko. Minä en ainakaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: 

Vierailija kirjoitti:

Se että meillä työnteettäminen on niin kallista on syynä siihen että työpikat valuu ulos maasta. Ja sitä mukaa myös toimeentulo vaikeutuu. Mutta osasyynä olemme itse suomalaiset. Me olemme halunneet EU:n jäseneksi. Me olemme halunneet yhteisen valuutan. Me haluamme tänne kansallisia yrityksiä jotka vie pääoman omaan maahansa ja uusia työpaikkoja ei synny.

Me rakastamme Lidlliä, ikeaa  ym. ulkolaisia liikkeitä, laitamme vähät säästöt ulkomaalaiseen pankkiin. Itse työnnämme vähät rahat ulkomaalaisille yrityksille. Ja sitten ihmettelemme miksi raha ei liiku täällä. Ei liiku kuin ulospäin.

Itse olemme tämän maan ajaneet tähän kuntoon. Edelliset hallitukset ei saanu mitään aikaan muuta kuin lisää vahinkoa. Onneksi tämä hallitus sentään yrittää  tehdä jotain.

Mutta edellisten hallitusten vahinkoja ei yhdellä vaalikaudella pysty pelastamaan kukaan. Annetaan nykyiselle hallitukselle työrauha jotta saadaan tämän maan asiat kuntoon pikkuhiljaa. Aikaa se vie ennen kuin leikkaukset alkaa vaikuttaa. Mutta en halua minä ainakaan perinnöksi lapsilleni valtavaa velkataakkaa riittää kun saavat pilatun luonnon.

Polittinen muisti näkyy olevan ihmisillä heikko. Vai ettekö te halua muistaa että olette valinneet edelliset hallitukset jotka on saanu tän maan asiat päin h........ä.

Sitä sadaan mitä on kylvetty.

Suomi liittyi EU:iin, koska meille kansalaisille syötettiin pajunköyttä sen kautta tulevasta onnesta. Kyllä, minäkin menin lankaan ja äänestin puolesta. Enää en ole niin sinisilmäinen. Suuryritysten johtajilla ja elinkeinoelämän järjestöillä oli ratkaiseva rooli, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin ja euroalueeseen.

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/12/suomi-liittyi-euhun-salaten-j...

Ja mitä Lidliin tulee, niin Lidl Suomi maksaa veronsa Suomeen kiltisti, toisin kuin monet suomalaiset yritykset ja yritysjohtajat. Myyntivoitostakin suuri osa käytetään uusien myymälöiden rakentamiseen ja suomalaisten työllistämiseen sitä kautta. Palkkaus ja työolot ovat saaneet työntekijöiltä kiitosta, eli vähintään TES:n mukaan mennään, samoin suhteet ay-liikkeeseen ovat kunnossa.

Meille kuluttajille se on tarjonnut edullisemmilla hinnoillaan mahdollisuuden monipuolistaa ruokavaliotamme.

Ikean menestykseen ovat ihan syypäitä kotimaiset huonekalu- ja sisustusliikkeet.  Niiden tarjonta ei ole vastannut kysyntää hintojen eikä tuotteiden osalta. Vasta Ikean tulo Suomeen sai suomalaiset ylipäätään kiinnostumaan sisustamisesta.

Totta on, että monet monikansalliset yritykset eivät maksa verojaan Suomeen, eivätkä mihinkään muuhun maahan, jossa harjoittavat toimintaansa, vaan holding-yhtiöiden kautta veroparatiisiin.

Kuitenkin nämä yritykset saavat koko ajan Suomessa suurempaa jalansijaa. Tunnetuimpia ja julkisuudessa puhutuimpiatällaisista ovat terveys- ja hoivapalveluita tuottavat yritykset, kuten Mehiläinen, Attendo jne., joilta kunnat ostavat verorahoilla palveluja. Nythän nämä yritykset haluavat mukaan myös tp-hakijabisnekseen.

Suomea hyvinvointivaltiona on ajettu alas siitä saakka, kun Kokoomus pääsi mukaan hallitukseen. Sitä kuvastaa mm. se, että kokkarit eivät puhu hyvinvointivaltiosta, vaan hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa vastuuta siirretään ns. kolmansille toimijoille, eli mm. hyväntekeväisyysjärjestöille valtion ja kuntien sijaan.

Se alkoi valuuttasäännöstelyn vapauttamisella,mikä johti lamaan ja suomalaisten pankkien siirtymiseen ulkomaalaisomistukseen.

Osinkojen maksu ja määrä on kymmenkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin osa niistä valuu ulkomaille.

Suomessa vauraus on keskittynyt yhä pienemmälle porukalle ja yhä kasvava määrä elää köyhyydessä.

Sipilä ei ole Kepulainen, siitä kielii Kepun jakautuminen kahtia - veteraanit eivät kannata Sipilän politiikkaa. Sipilä taitaa olla oikeammalla kuin kokkarit.

Nykyhallituksen perintönä jätämme lapsillemme, eliitin lapsia lukuunottamatta,  roolin halpatyövoimana. Vähän koulutettuna, koska koulutusta ajetaan alas, jolloin siitä tulee eräiden etuoikeus.

Saksassa jo 8 miljoonaa ihmistä on tuomittu elinikäiseen köyhyyteen, Britanniassa 239% työssäkäyvistä on köyhiä.

En sanonu ettei ne maksa veroja. Vaan että ne vie pääoman pois maasta (voitot). Pääomalla luodaan uusisa työpaikkoja. Nyt raha virtaa kokoajan ulos maasta.

Ei ne suuryritykset työllistä, ne ovat enemmänkin pääomavaltaisia yrityksiä.

Suomen yrityksistä 98,9% on alle 50 henkeä työllistäviä.

Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001—2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä. Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle.

Yritysten 393 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (55 %) syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus BKT:sta on runsaat 40 prosenttia.

Se, mikä meiltä puuttuu, on ns. keskisuuret yritykset:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vino-yritysrakenne-syo-suomea/HCK3GzSj

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jokaisen sijoittajan pitää saada vastinetta sijoituksistaan. Eihän kukaan sijoita rahojaan yhteenkään yritykseen jos siitä ei ole tuloja. Sijoittaisitko rahasi johonkin yritykseen jos et saisi siitä tuloja. En usko. Minä en ainakaan.

Tottakai pitää saada tuottoa, siksihän sitä tehdään.

Nyt onkin kyse siitä, että nämä osingot maksetaan pääomasijoittajien vaatimuksesta todella runsaina ja tämä puolestaan tekee mahdottomaksi yritysten kehittämisen.

Tuotekehittely on aikaavievää ja kallista puuhaa. Se olisi kuitenkin suomalaisten vientiyritysten ainoa keino pärjätä muuttuneilla markkinoilla. Samoin se on ainoa keino, jolla varmistaa oman tulevaisuutensa tai ylipäätään olemassaolonsa tulevaisuudessa.

Tämä tarkoittaisi väliaikaisesti pienempien osinkojen maksamista, suuremmat tuotto-odotukset kohdistuisivat muutamien vuosien päähän, kun vienti alkaisi vetää uusien/parempien tuotteiden ansioista.

Suomen kilpailukyky on arvioitu hyväksi monen seikan kohdalla, joista koulutus , innovaatio ja yhteiskunnan toimivuus nousevat esiin. Palkkamalttia, jopa nollalinjaa on luvattu vuosiksi eteenpäin. Yksikkötyökustannuksisa olemme hyvin lähellä Saksaa.

Vientiteollisuus pyrkii lisäämään vientiään lähinnä yksikkötyökustannuksia laskemalla. Kuitenkin palkkojen osuus teollisuudessa on vain 11,5% tuotannon bruttoarvosta.

Olen vakaasti sitä mieltä, että yritysten ja tuotteiden kehittämättä jättäminen johtuu nimenomaan ahneudesta. Sekä yritysjohdon osaamattomuudesta . Hyvin lyhytnäköistä toimintaa, joka konkretisoitui aiemmin kuin osattiin odottaa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat