Syy miksi "älyköt" haluavat älykästä seuraa

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan älykästä seuraa koska tykkään haasteista, pohdiskelusta, väittelystä, uudesta tiedosta, toisenlaisista näkökulmista. 

Itse-aiheutettu tyhmyys on todella raskasta. On vaikea keksiä juteltavaa ihmisen kanssa joka hankkii tietonsa ja yhteiskuntanäkemyksensä ip-lehtien nettisivuilta ja jolla on sadan sanan sanavarasto. 

Muuten samaa mieltä, mutta eikö uusia näkulmia ja tietoa saa ihan tarpeeksi muualtakin? En minäkään täydellisten typerysten seurasta nauti, mutta usein ns älykkäät keskustelut ja väittelyt ovat rasittavia, koska kumpikin osapuoli haluaa ensisjaisesti tuoda oman näkemyksen esille. Onhan se välillä hauskaa väitelläkin, mutta kun ymmärtää motiivit niiden väittelyiden takana, on sitä vaikeaa harrastaa jatkuvasti.

Mikä on tässä yhteydessä tarpeeksi? 

Mun mielestä keskustelu nimenomaan on sitä, että osapuolet tuovat omia näkemyksiään esille, ei sitä, että yksi on "oikeassa" ja muut sitten samaa mieltä. Onhan se välillä raivostuttavaa ja rasittavaa, mutta sellaista keskustelun mun mielestä kuuluukin olla! On kiva muuttaa mielipiteitään keskustellessa ystävien kanssa.

Älykkö on mun mielestä ihminen joka ajattelee ja epäilee itseään. :)

6

 

 

No, sanoisin että siedän kauemmin vilpittömiä empaatikkoja kuin älyköitä, jos oletetaan että eivät tule samassa paketissa.

Tuntemani älykkäät ihmiset ovat myös eläytymiskykyisiä, osaavat ajatella, että on muunkinlaista elämää kuin heidän omansa. Vilpittömyys ja älykkyys (tai sivistys) eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. 

Olen samoilla linjoilla 17:n kanssa. Lisäisin omasta puolestani:

- voi viitata aika laajasti yhteiskunnallisiin ilmiöihin, historiaan, kulttuuriin ja taiteeseen ja tulee ymmärretyksi. Ei tarvitse pysytellä päivänkohtaisissa asioissa

- huumorintajua ja itseironiaa löytyy, koska laajemman näkemyksen ja tiedon takia ystävilläni, näillä ap:n "älyköillä" on vankempi suhteellisuudentaju. Maailma ei ole vain Minä ja Mun jutut

- erilaisuutta ja -mielisyyttä siedetään paremmin yllämainituista syistä

AV-palstalla voi sitten tutustua toisenlaiseen elämään, toisenlaisiin ihmisiin. Se, että vaihtaa ajatuksia vain samanmielisten kanssa, on pinnallisuutta ja henkisesti rajoittavaa, oli niiden ihmisten lempikirjailija sitten Nora Roberts tai Dostojevski. 

6

Hyvä kun joku mainitsi tuossa yllä sivistyksen. Siitähän siinä useimmiten on kyse, en tiedä onko oikeastaan niin paljon kiinni älykkyydestä.

Eri tasoisissa keskustelukumppaneissa on aina hyvät puolensa jokaisessa. Toisinaan on vapauttavaa vaan jutella jostain jääkiekosta työpaikan kahvipöydässä - sitten taas samassa paikassa rupeaa ärsyttämään, kun keskustellaan vaikkapa päivänpolttavista uutisista ja joku kysyy: "mikä on SAK?". No -  saahan siinä tietysti päteä ja tuntea itsensä fiksummaksi, mutta jossain toisessa seurassa voi taas keskittyä itse keskusteluun, ilman että tarvitsee selittää joka termiä toiselle.

Tyhmillä ja keskiverroilla ihmisillä on sellaisia taipumuksia mitä en vaan voi sietää:

- spontaani tilannehuumori menee yleensä heiltä ohi

- monesti ovat jotenkin kateellisia ja koko ajan puolustuskannalla itseään fiksumpien seurassa, joten koko ajan loukkaannutaan jostain. Raskasta seuraa siis.

- monesti myös tyhmyys ja ylpeys kulkee yhdessä, eivät kestä huumoria itsestään tai aiheista jotka on heille tabuja (esim jos heittää vähän pusi pusi homoläppää niin saattaa alkaa iso ratas vippaamaan niin paljon että aloittaa turpakäräjät)

- härkäpäinen päteminen asioista, ei uskalleta myöntää ettei tiedä varmaksi vaan asia on just niinkuin hän päättää sen olevan.

- toisten kritisointi asioista joihin syyllistyy kuitenkin sitten itsekin ja tekopyhyys: "hyi v****, homoja" "mut lesboporno on kyllä tosi hyvä juttu heh heh" tai uskovaisten parjaaminen ja itsellä on sitten ihan samanlainen hurmos dawkinsiin ym

- ja yleinen jäykkyys vähän kaikessa, koska oma maailmankuva on jotenkin rakennettu staattiseksi malliksi jonka mukaan asiat toimii, sen sijaan että vaan toimisi ja eläisi reaktiivisesti hetkessä. Ja sitten kun jokin asia ei sovi tuohon malliin niin vedetään hirveät pultit siitä. Eli kaikenlainen satunnaisuus ja hassuttelu ja leikkimielisyys tuntuu etenkin käyvän tyhmempien ihmisten luonteen päälle.

Missä te edes tapaatte tyhmiä ihmisiä? Millaisia he ovat?

Minua korpeaa kyllä älykkäätkin, jos he eivät ole myös fiksuja.

Vierailija kirjoitti:

Missä te edes tapaatte tyhmiä ihmisiä? Millaisia he ovat?

Minua korpeaa kyllä älykkäätkin, jos he eivät ole myös fiksuja.

Enemmistö ihmisistä on aika tavallisia.

Väärin. Itseäni kiinnostaa keskustella merkityksellisitä asioista ja uusista tieteen saavutuksista. Ei todellakaan kiinnosta keskustella ihmisten kanssa itsestäänselvistä arkisista asioista. Vesi on märkää ja yöllä on pimeää, TIEDÄN...

Vierailija kirjoitti:

Missä te edes tapaatte tyhmiä ihmisiä? Millaisia he ovat?

Minua korpeaa kyllä älykkäätkin, jos he eivät ole myös fiksuja.

Kaikki ostarilla hengaavat ihmiset ovat melko turhia tapauksia. Tätä näkee joka suomen kaupungissa. Mitä te oikein sieltä haette? :D

Vierailija kirjoitti:

Enemmistö ihmisistä on aika tavallisia.

:) Voi vee!

Toi on ihan paras kommentti!

Vierailija kirjoitti:

Väärin. Itseäni kiinnostaa keskustella merkityksellisitä asioista ja uusista tieteen saavutuksista. Ei todellakaan kiinnosta keskustella ihmisten kanssa itsestäänselvistä arkisista asioista. Vesi on märkää ja yöllä on pimeää, TIEDÄN...

Viestisi oli niin tylsä, kliseinen ja mielikuvitukseton, että ei kannattaisi ehkä harrastaa pientä itsetutkiskelua. Jo ensimmäinen lauseesi sai minut haukottelemaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Väärin. Itseäni kiinnostaa keskustella merkityksellisitä asioista ja uusista tieteen saavutuksista. Ei todellakaan kiinnosta keskustella ihmisten kanssa itsestäänselvistä arkisista asioista. Vesi on märkää ja yöllä on pimeää, TIEDÄN...

 

 

Viestisi oli niin tylsä, kliseinen ja mielikuvitukseton, että ei kannattaisi ehkä harrastaa pientä itsetutkiskelua. Jo ensimmäinen lauseesi sai minut haukottelemaan.

siis kannattaisi, eikä "ei kannattaisi"...

Vierailija kirjoitti:

Tyhmillä ja keskiverroilla ihmisillä on sellaisia taipumuksia mitä en vaan voi sietää:

- spontaani tilannehuumori menee yleensä heiltä ohi

- monesti ovat jotenkin kateellisia ja koko ajan puolustuskannalla itseään fiksumpien seurassa, joten koko ajan loukkaannutaan jostain. Raskasta seuraa siis.

- monesti myös tyhmyys ja ylpeys kulkee yhdessä, eivät kestä huumoria itsestään tai aiheista jotka on heille tabuja (esim jos heittää vähän pusi pusi homoläppää niin saattaa alkaa iso ratas vippaamaan niin paljon että aloittaa turpakäräjät)

- härkäpäinen päteminen asioista, ei uskalleta myöntää ettei tiedä varmaksi vaan asia on just niinkuin hän päättää sen olevan.

- toisten kritisointi asioista joihin syyllistyy kuitenkin sitten itsekin ja tekopyhyys: "hyi v****, homoja" "mut lesboporno on kyllä tosi hyvä juttu heh heh" tai uskovaisten parjaaminen ja itsellä on sitten ihan samanlainen hurmos dawkinsiin ym

- ja yleinen jäykkyys vähän kaikessa, koska oma maailmankuva on jotenkin rakennettu staattiseksi malliksi jonka mukaan asiat toimii, sen sijaan että vaan toimisi ja eläisi reaktiivisesti hetkessä. Ja sitten kun jokin asia ei sovi tuohon malliin niin vedetään hirveät pultit siitä. Eli kaikenlainen satunnaisuus ja hassuttelu ja leikkimielisyys tuntuu etenkin käyvän tyhmempien ihmisten luonteen päälle.

[/quote

Juuri näin. Ajattelen täsmälleen samoin, voisi olla itse kirjoittamani teksti.

Ei, ei, ei ja ei. Äykkyys ei kerro persoonallisuudesta mitään. Älykäs ja tyhmä ihminen voivat olla tai olla olematta itsekeskeisiä. 

-

Olen itse älykäs. En mikään huippuälykäs, mutta kuitenkin reippaasti keskiverron yläpuolella ja sen lisäksi keskivertoa sivistyneempi. Olen todella kiinnostunut keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa, mutta toki antoisampaa on, jos henkilöllä on jonkinlaiset älynlahjat jollain osa-alueella - tietenkään kaikkien älylliset taipumukset eivät tule keskusteluissa julki, esimerkiksi siitä syystä, että henkilö on mitä suurimmassa määrin introvertti. 

-

Mä en ole ihan hirveän kiinnostunut puhumaan itsestäni, mutta toki kerron mielelläni näkemyksiäni. Omasta mielestäni olen hyvä luomaan keskustelevaa ilmapiiriä, en ole itse koko ajan äänessä, kyselen muilta (koska olen ihan aidosti kiinnostunut toisista ihmisistä) ja mielestäni olen aika hyvä liittämään toisia keskusteluun. Petrattavaa toki on aina. Monesti mietin jonkin keskustelun jälkeen esim. sitä, saattoiko joku tulkita sanomiseni väärällä tavalla, loukkaavana tai vaikkapa haluna vertailla ihmisiä keskenään.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Väärin. Itseäni kiinnostaa keskustella merkityksellisitä asioista ja uusista tieteen saavutuksista. Ei todellakaan kiinnosta keskustella ihmisten kanssa itsestäänselvistä arkisista asioista. Vesi on märkää ja yöllä on pimeää, TIEDÄN...

 

 

Viestisi oli niin tylsä, kliseinen ja mielikuvitukseton, että ei kannattaisi ehkä harrastaa pientä itsetutkiskelua. Jo ensimmäinen lauseesi sai minut haukottelemaan.

En ehdi nyt tutkiskella itseäni, koska olen juuri työntymässä ruumiin peräaukkoon. Liukuvoidetta ei luonnollisestikaan tarvita. Herättääkö tämä sinussa mitään tuntemuksia, vai haluatko vielä tuhlata "kallista" aikaasi?

Vierailija kirjoitti:

Ei, ei, ei ja ei. Äykkyys ei kerro persoonallisuudesta mitään. Älykäs ja tyhmä ihminen voivat olla tai olla olematta itsekeskeisiä. 

-

Olen itse älykäs. En mikään huippuälykäs, mutta kuitenkin reippaasti keskiverron yläpuolella ja sen lisäksi keskivertoa sivistyneempi. Olen todella kiinnostunut keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa, mutta toki antoisampaa on, jos henkilöllä on jonkinlaiset älynlahjat jollain osa-alueella - tietenkään kaikkien älylliset taipumukset eivät tule keskusteluissa julki, esimerkiksi siitä syystä, että henkilö on mitä suurimmassa määrin introvertti. 

-

Mä en ole ihan hirveän kiinnostunut puhumaan itsestäni, mutta toki kerron mielelläni näkemyksiäni. Omasta mielestäni olen hyvä luomaan keskustelevaa ilmapiiriä, en ole itse koko ajan äänessä, kyselen muilta (koska olen ihan aidosti kiinnostunut toisista ihmisistä) ja mielestäni olen aika hyvä liittämään toisia keskusteluun. Petrattavaa toki on aina. Monesti mietin jonkin keskustelun jälkeen esim. sitä, saattoiko joku tulkita sanomiseni väärällä tavalla, loukkaavana tai vaikkapa haluna vertailla ihmisiä keskenään.

Ei viestissäsi muuta vikaa ollut, mutta tuo introverttiuden korostaminen on mennyt liiallisuuksiin. Liian kaavamaista puhua introverttiudesta ja vetää siitä jotain johtopäätöksiä. T. Hölösuu-introvertti

Vierailija kirjoitti:

Ei, ei, ei ja ei. Äykkyys ei kerro persoonallisuudesta mitään. Älykäs ja tyhmä ihminen voivat olla tai olla olematta itsekeskeisiä. 

-

Olen itse älykäs. En mikään huippuälykäs, mutta kuitenkin reippaasti keskiverron yläpuolella ja sen lisäksi keskivertoa sivistyneempi. Olen todella kiinnostunut keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa, mutta toki antoisampaa on, jos henkilöllä on jonkinlaiset älynlahjat jollain osa-alueella - tietenkään kaikkien älylliset taipumukset eivät tule keskusteluissa julki, esimerkiksi siitä syystä, että henkilö on mitä suurimmassa määrin introvertti. 

-

Mä en ole ihan hirveän kiinnostunut puhumaan itsestäni, mutta toki kerron mielelläni näkemyksiäni. Omasta mielestäni olen hyvä luomaan keskustelevaa ilmapiiriä, en ole itse koko ajan äänessä, kyselen muilta (koska olen ihan aidosti kiinnostunut toisista ihmisistä) ja mielestäni olen aika hyvä liittämään toisia keskusteluun. Petrattavaa toki on aina. Monesti mietin jonkin keskustelun jälkeen esim. sitä, saattoiko joku tulkita sanomiseni väärällä tavalla, loukkaavana tai vaikkapa haluna vertailla ihmisiä keskenään.

Pitäisi myös määritellä mikä on tyhmää ja mikä ei. Ihmisillä on erilaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. En minä esimerkiksi ymmärrä ompelukaavoista mitään, mutten pidä itseäni sen takia tyhmänä. Ei myöskään kiinnosta mikä painovoima on. Riittää että se pitää minut maan kamaralla.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Väärin. Itseäni kiinnostaa keskustella merkityksellisitä asioista ja uusista tieteen saavutuksista. Ei todellakaan kiinnosta keskustella ihmisten kanssa itsestäänselvistä arkisista asioista. Vesi on märkää ja yöllä on pimeää, TIEDÄN...

Viestisi oli niin tylsä, kliseinen ja mielikuvitukseton, että ei kannattaisi ehkä harrastaa pientä itsetutkiskelua. Jo ensimmäinen lauseesi sai minut haukottelemaan.

 

 

En ehdi nyt tutkiskella itseäni, koska olen juuri työntymässä ruumiin peräaukkoon. Liukuvoidetta ei luonnollisestikaan tarvita. Herättääkö tämä sinussa mitään tuntemuksia, vai haluatko vielä tuhlata "kallista" aikaasi?

Tuokin oli jo parempi, sillä sait minut sentään pohdiskelemaan. Aloin miettimään, miksi älykkääksi julistautuva (rivien välistä näin tulkitsin) närkästyy noin pahasti jossain av-palstalla.

Tässä pitää tietää että kun puhutaan "älyköistä", niin sillä ei välttämättä tarkoiteta vaikkapa yliopiston tutkijoita, vaan oikeastaan sellaisia ihmisiä jotka puhuvat mielummin (uusista) ideoista ja ajatuksista, kuin arkisista asioista.

On todella rasittavaa olla seurassa jossa valitetaan vuoroon puolisoista, kiireestä, lapsista, sukulaisista, koulusta tai töistä, jos itsellä on nuo asiat hyvällä mallilla syystä tai toisesta.

Itse en esimerkiksi jaksa kauaa kuunnella esimerkiksi intti- tai kännitarinoita, kun voisi puhua vaikka liikuntavammaisten kuntouttamisesta tietotekniikan avulla, olettaen että keskustelun toinen osapuoli sattuu olemaan liikuntavammaisten kuntouttaja ja mitä tietotekniikasta paljon tietävä. Itse asiassa tuostahan syntyikin lennosta todella mielenkiintoinen aihe, ainakin minun mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Ei, ei, ei ja ei. Äykkyys ei kerro persoonallisuudesta mitään. Älykäs ja tyhmä ihminen voivat olla tai olla olematta itsekeskeisiä. 

-

Olen itse älykäs. En mikään huippuälykäs, mutta kuitenkin reippaasti keskiverron yläpuolella ja sen lisäksi keskivertoa sivistyneempi. Olen todella kiinnostunut keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa, mutta toki antoisampaa on, jos henkilöllä on jonkinlaiset älynlahjat jollain osa-alueella - tietenkään kaikkien älylliset taipumukset eivät tule keskusteluissa julki, esimerkiksi siitä syystä, että henkilö on mitä suurimmassa määrin introvertti. 

-

Mä en ole ihan hirveän kiinnostunut puhumaan itsestäni, mutta toki kerron mielelläni näkemyksiäni. Omasta mielestäni olen hyvä luomaan keskustelevaa ilmapiiriä, en ole itse koko ajan äänessä, kyselen muilta (koska olen ihan aidosti kiinnostunut toisista ihmisistä) ja mielestäni olen aika hyvä liittämään toisia keskusteluun. Petrattavaa toki on aina. Monesti mietin jonkin keskustelun jälkeen esim. sitä, saattoiko joku tulkita sanomiseni väärällä tavalla, loukkaavana tai vaikkapa haluna vertailla ihmisiä keskenään.

Myös minä ihan mielelläni juttelen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Kaikilta voi jotain myös oppia. Usein vaan tuntuu olevan, että ei niin älyllisesti lahjakkaat jäävät jumiin ja alkavat jankuttaa. Keskustelu juuttuu johonkin epäolennaiseen yksinkertaistukseen, josta ei päästä eteenpäin mitenkään tyhmää vahingossakaan loukkaamatta. 

Vaikea samaistua tähän. Olisin ehkä keskivertoa älykkäämpi, jos jaksaisin kuluttaa aikaani muutenkin kuin vain vauvapalstalla ja facessa. Silti olen mielelläni kaikenlaisten ihmisten seurassa. Eihän mitään voi oppia, jos ei kuuntele muita. Kirjaviisailla älyköiltä saa omanlaisensa oppia ja katuviisailta älyköiltä toisenlaista. Vanhemmat, kummit, sukulaiset, ystävät ja ventovieraat antavat kaikki omanlaisensa panoksensa minulle.

Tai ehkä olen niin tyhmä, etten ymmärrä mitä aloittaja tarkoittaa älyköllä. Ylimieliset persereijät on ihan oma asiansa. Niitä löytyy kaikenlaisista älykkyyksistä.

Keskustelu on usein sujuvampaa älykkäiden ihmisten kanssa, kun kaikkea ei tarvitse vääntää rautalangasta. Samoin keskustelu on usein paljon viihdyttävämpää ja stimuloivampaa älykkäiden ja verbaalisesti lahjakkaiden ihmisten kesken. Tyhmillä on usein vaikeuksia erottaa asiat, näkökulmat ja ihmiset toisistaan ja helposti otetaan itseensä jos joku on eri mieltä. Älykkäille taas erilaiset näkökulmat ja mielipiteet tarjoavat mahdollisuuden oman ajatusmaailman avartamiseen ja tiedon ja ymmärryksen kasvattamiseen.

Yleensä ohjailen keskustelukumppanin puhumaan itsestään tai itselleen tärkeistä ja tutuista ja asioista, jos huomaan etteivät rahkeet meinaa riittää ja tyydyn itse enemmän kuuntelemaan, koska en pidä luennoimisesta ja rautalangan vääntämisestä. Vähän hitaammallakin on usein paljonkin mielenkiintoista sanottavaa omista mielenkiinnon kohteistaan.