Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ulkonäkö merkkaa liikaa... Treffit ahdistaa.

aloittaja

Eli siis tilanne tämä. Mulla oli tapailusuhde erääseen mieheen, joka oli ihan täydellinen mun makuun, en löytäny hänestä mitään virheitä. Ihan mun unelmamies siis luonteeltaan ja ulkonäöltään, mut tää mies ei sit halunnu mitään enempää kuin seksiä loppujen lopuks. Olin tosi rikki jutun päättymisen jälkeen, mut oon nyt päässyt jo yli.

Sit nyt mua pyysi ulos yks toinen mies. Se ei oo ulkonäöltään yhtään semmonen kun toi edellinen. Se ei pukeudu mun mielestä niin kivalla tavalla. Sillä on erilainen ruumiinrakenne ja sen luonne ei oo niin menevä. Ongelma on se, että en ymmärrä miks mua ahdistaa tää juttu niin paljon, oonko vaan niin nirso sitten. En tiedä, kieltäytyisinkö treffeille menosta vai en, tää mies ei olis kuitenkaa sen seksin perässä pelkästään... En vaan kestä kun mua mietityttää tää asia aivan liikaa. Ulkonäön ei edes pitäis merkata, mut mitä tehdä jos se ei alunperinkään miellytä? Onks kellään kokemusta tämmösestä? Lähenkö ulos tän kans vai en. Ahdistaa niin pirusti kun oon jo kerran kieltäytyny kutsusta menoihini vedoten.

Kommentit (9)

Vierailija

Mene ihmeessä, et kai siinä mitään menetä? Yleensä, jos ihminen on muutenkin mahtava persoona, niin ulkonäöstäkin alkaa tykätä paljon enemmän.

aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Mene ihmeessä, et kai siinä mitään menetä? Yleensä, jos ihminen on muutenkin mahtava persoona, niin ulkonäöstäkin alkaa tykätä paljon enemmän.

Niin, eihän siinä mitään menetä. Muuta kuin aikaa... Ärsyttää olla näin tarkka kaikesta, että pienetkin negatiiviset jutut aina pistää silmään. Miten pääsisin tästä ahdistus olosta eroon, haluaisin vain hoitaa asian avoimin mielin.

Vierailija

Mun on aina vaikea nähdä uusia ihmisiä hyvännäköisinä, jos olen vähän niin kuin kiinni siinä viimeisimmässä "maailman ihanimmassa" (joka ei ollut maailman ihanin ennen kuin kiintymykselläni siitä sellaisen tein). Saatan jopa etsiä jotakuta täsmälleen samannäköistä, samanlaista... Mikä ei tietenkään onnistu. Niin eihän tästä kirjoituksesta mitään hyötyä sulle ole, halusin vain kertoa, kun on itselläkin vähän samanlainen tilanne taas päällä.

Vierailija

Olet ilmeisesti aika nuori? Kaikista ei vain voi kiinnostua, eikä ole pakkokaan. Se ei tietenkään tarkoita etteikö mahdollisuutta sellaisellekin miehelle antaa, mutta ei kukaan pakota. Pelkän ulkonäön takia ei ketään kuitenkaan kannata kokonaan tyrmätä, se ei kaikkea kerro.

aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Mun on aina vaikea nähdä uusia ihmisiä hyvännäköisinä, jos olen vähän niin kuin kiinni siinä viimeisimmässä "maailman ihanimmassa" (joka ei ollut maailman ihanin ennen kuin kiintymykselläni siitä sellaisen tein). Saatan jopa etsiä jotakuta täsmälleen samannäköistä, samanlaista... Mikä ei tietenkään onnistu. Niin eihän tästä kirjoituksesta mitään hyötyä sulle ole, halusin vain kertoa, kun on itselläkin vähän samanlainen tilanne taas päällä.

Sait hyvin mun ajatuksista kiinni! Harmittaa, että jotenkin on edelleen kiinni siinä "unelmamiehessä" ja tarkoittamattaankin etsii sit sen näköistä. Tai en mä kyllä etsimällä ole ketään etsinyt, mut pakosti sitä sit alkaa vertailemaan uutta ihmistä tähän edelliseen. Olis vaan kiva tietää miten tätä omaa nirsouttaan vois vähän lieventää, että osais ottaa kaikki miesehdokkaat vastaan samanarvoisina ulkonäöstä riippumatta.

aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Olet ilmeisesti aika nuori? Kaikista ei vain voi kiinnostua, eikä ole pakkokaan. Se ei tietenkään tarkoita etteikö mahdollisuutta sellaisellekin miehelle antaa, mutta ei kukaan pakota. Pelkän ulkonäön takia ei ketään kuitenkaan kannata kokonaan tyrmätä, se ei kaikkea kerro.

21-vuotias. Oon seurustellut kerran erään miehen kanssa, joka ei miellyttänyt mua ulkonäöllisesti eikä se sit missään vaiheessa muuttunut se käsitys. Ja ei mulla ne tunteetkaan sit koskaan syventyneet. Mut tunnen jotenkin, että oon nyt tälle miehelle velkaa ja että pitäis olla sen verran ystävällinen et näkee edes. Koska sit voi aina lopettaa sen jutun sen jälkeen. Vaikka nyt ahdistaakin.

aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia kohtaan ei tunne ihastusta. Anna olla.

Ei tietenkään. Mutta teenkö ilkeästi jos sanon, että en halua nähdä?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia kohtaan ei tunne ihastusta. Anna olla.

Ei tietenkään. Mutta teenkö ilkeästi jos sanon, että en halua nähdä?

Ihan mielenkiinnosta, jos liekki ei sytykkään, missä vaiheessa aiot lopettaa tapailun? Jos siis jo nyt pelkäät toimivasi ilkeästi, eikö myöhemmin ole vaikeampi sanoa ettei huvitakkaan? Ei sillä, etteikö mahdollisuuden antaminen olisi ihan okei. Mutta mistään velvollisuudesta ei treffeille kannata lähteä, jos ei oikeasti kyseinen ihminen kiinnosta pätkääkään.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat