Lue keskustelun säännöt.
Ahdistava työssäoppiminen!
09.10.2015 |
Olen 24- vuotias lähäriopiskelija ja opiskelen viimeistä vuottani. Noin 2/3 opinnoistani on ollut työssäoppimista. Olen aivan loppuun palanut.
Olen tällähetkellä 20 asukkaan vanhainkodissa. Päivästä toiseen saan mennä töihin ilman että kukaan toivottaa edes huomenia. Kukaan ei neuvo ja ohjeista minua mitä pitäisi tehdä, vaan joudun jatkuvasti nykimään hoitajia hihasta ja kyselemään tekemistä. Olen koittanut myös mennä tekemään itsenäisesti työtehtäviä (esim juttelemaan asiakkaille, vessaan vientiä ym), mutta minut tullaan usein keskeyttämään tai närkästyneesti huomautellaan miten teen väärin. En uskalla tehdä paljoakaan itsekseni. Ohjaaja sanoo että pitää kysellä, mutta on laittanut opettajalle viestiä miten kyselen liikaa enkä edes yritä. Tuntuu että työpaikan naisista puolet ovat liittoutuneet minua vastaan ja puolet eivät edes tajua että olen paikalla.
Olen mahdottoman turhautunut, ahdistunut, itkuinen ja väsynyt! Varsinkin kun tämä ei ole ainoa paikka missä näin on käynyt. Olen alkanut epäilemään olenko oikeasti näin huono työssäni, kun työpaikasta toiseen tilanne kärjistyy niin että saan lähteä paikasta ovet paukkuen ja itku silmässä. Toisena vuotenani kokeilin erilaista lähestymistapaa asiaan ja otin ohjauksen tarpeen esille työssäoppimispaikassa. Ohjaava hoitaja suuttui minulle ja käski minun poistua työpaikalta jos hänen ohjaustyylinsä ei miellytä. Lopulta minut viskattiin työpaikasta pihalle avoimesti haukkuen.
Olenko ainoa jolle nämä koulun työasäoppimisjaksot ovat olleet yhtä helvettiä? Tätä olisi edessä vielä kevääseen asti, enkä suoraansanottuna tiedä jaksanko enää.
Kommentit (18)
Erikoiselta kuulostaa. Olen ohjannut ainakin kymmentä opiskelijaa, enkä ole törmännyt ongelmiin kuin yhden kanssa. Hän oli ihan ulapalla. Kyseli ekana päivänä opetettuja asioita vielä 3 kk jälkeen. Oma-aloitteisuus ilmeni siten, että kun ruokailussa olisi tarvittu apua, opiskelija meni istuskelemaan vanhuksen kanssa ja keskustelemaan. Lääkkeistä ei tajunnut yhtään mitään. Kun kysyin, millaisia lääkkeitä hlö x syö ja mitä riskejä niihin voi liittyä, opiskelija mietti ja selasi nettiä ja siitä huolimatta ei ymmärtänyt, mitä tarkoitan. Itku kurkussa selitti opettajalle, etyä ei saa ohjausta, vaan hänen pitäisi osata lääkkeetkin ulkoa. No, tapaus sinänsä ja se jakso keskeytyi, mutta muutoin kaikki on mennyt ihan hyvin. Opiskelijalle vinkiksi, että kannattaa seurata, mitä muut hoitajat tekee ja ottaa mallia. Katsoa, mihin aikaan on tapana tehdä mitäkin jne. Eikä ainakaan kysyä monta kertaa asioita, jotka on jo kerrottu. Se ärsyttää ja tulee ohjaajalle tunne, ettet kuuntele mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on itsellä kädet täynnä töitä ja "kaveriksi" annetaan osaamton opiskelija, niin se vain lisää työn määrää ja vie aikaa töiden tekemisestä. Saattaapi ärsytää.
Miten se ilmenee, että kun teet jotain itsenäisesti, sinulle sanotaan, että teet väärin??? Miten voi viedä vessaan väärin? Jos opinnot on loppusuoralla, saat tietysti tehdä melko itsenäisesti töitä. Mikset saisi? Kohtahan siirryt töihin oikeaan työpaikkaan ja nyt on hyvä harjoitella. Tee vain itsenäisesti asioita! Se kuuluu tuohon vaiheeseen opintoja.
joskus voi käydä niin, ettei opiskelija sovi työpaikkaan ja on parempi vaihtaa. Mutta niin ei pitäisi käydä toistuvasti. Ota kuitenkin yhteyttä opettajaan
Jos sinulle käy noin joka harjoittelupaikassa, niin oletko mielestäsi oikealla alalla? Ymmärtäisin, jos jossain ei käy kemiat yksiin ohjaajan kanssa, mutta jos niin tapahtuu aina, niin ota asia nyt esiin opettajan kanssa. Pitää löytyä selvyys, mikä mättää. Sinä olet oppimassa siellä työpaikassa. Teet varmaankin töitä siellä etkä vain istu? Olen itse ollut alalla 15 vuotta, ja joka työpaikassa on sanottu huomenta niin omalle porukalle kuin opiskelijalle. Vain yhden lääkärin muistan urani ajalta, joka ei tervehtinyt koskaan muita kuin toisia lääkäreitä. Jos sinulle ei vastata huomenen toivotuksiin, niin pidän sitä erikoisena työyhteisönä. Sanot siis huomenta jollekin ja hän ei vastaa lainkaan? Sano kovemmalla äänellä, niin pakotat toisen huomioimaan sinut, niin minä tekisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoiselta kyllä kuulostaa jos joka harkkapaikassa sama ongelma.. Toki sulla on voinut käydä vaan huono mäihä tai sitten et vaan ole oikealla alalla.
Valitettavasti niitä huonojakin ohjaajia sattuu eteen. Itsellä oli viimeinen työssäoppiminen lähärikoulussa aivan kamala. Ohjaajat molemmat tympiintyneet työhönsä eikä mun ohjaaminen tainnut paljoa kiinnostaa. Sanottiin että yksin et saa tehdä mitään (vaikeasti halvaantuneiden osasto) mutta silti kaivattiin oma-aloitteisuutta. Pahin oli kun ohjaajani kanssa siirsimme hyvin ylipainoista ihmistä sängystä pyörätuoliin, eihän tämä kahdestaan onnistunut ja asiakas laskettiin lattialle ja ohjaajalla meni selkä. Haukkui mut totaalisesti ja itkin koko seuraavan viikonlopun. Maanantaina osastonhoitaja tuli kysymään että ei kai mulle sattunut mitään ja kysyi samalla millä tekniikalla siirsimme. Tekniikka oli tietenkin aivan väärä mutta mistäpä sen olisin voinut tietää kun ei oltu opetettu. Ohjaajani ei kuitenkaan myöntänyt virhettään ja olin siis syypää hänen selkänsä rikkoutumiseen.
Jäi niin huono maku koko harjoittelusta etten ole sen koommin kyseiseen laitokseen astunut. Tuon harjoittelun aikana luulin olevani aivan väärällä alalla. Nyt kuitenkin olen vakituisessa työsuhteessa muualla ja tiedän ainakin millainen ohjaaja en halua itse olla, ja olenkin saanut opiskelijoilta kiitosta hyvästä ohjauksesta. Eli huonoistakin paikoista oppii, älä ainakaan tässä vaiheessa jätä koulua kesken vaan katso se tilanne vielä työelämän näkökulmastakin :) harmi kyllä, opiskelijat voivat joskus olla taakka kiireisessä työssä. Toivottavasti löydät työyhteisön jossa viihdyt!
En istuskele muuten kuin tauoilla. Tässä harjoittelupaikassa hoitajat tekevät myös ruoan, joten usein kulutan aikaa lautasten laittoon, tiskaamiseen ja muihin keittiön tehtäviin. Olen kotonakin hyvin touhukas.
On minulla ollut pari ihan mukavaakin harjoittelua. Olin kuukauden kodinhuoltajan mukana ja kemiat nappasi hyvin yhteen. Asiakkaiden kanssa olen tullut ihan hyvin juttuun. Varsinkin kehitysvammaiset ovat olleet aivan ihania!
Olen miettinyt että luonteeni saattaa olla osasyy. Olen melko hiljainen enkä osallistu paljoa työpaikan ulkopuolelle ulottuviin keskusteluihin. En halua haukkua ketään. Ulkonäöltäni olen melko poikamainen.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on itsellä kädet täynnä töitä ja "kaveriksi" annetaan osaamton opiskelija, niin se vain lisää työn määrää ja vie aikaa töiden tekemisestä. Saattaapi ärsytää.
Nää on just niin näitä...no miten hemmetissä kukaan oppii koskaan mitään, jos ei saa opastusta ja neuvoja. Uskomaton suhtautumistapa sinulla opiskelijaan - ehkä tulevaan työkaveriisi.
Vierailija kirjoitti:
En istuskele muuten kuin tauoilla. Tässä harjoittelupaikassa hoitajat tekevät myös ruoan, joten usein kulutan aikaa lautasten laittoon, tiskaamiseen ja muihin keittiön tehtäviin. Olen kotonakin hyvin touhukas.
On minulla ollut pari ihan mukavaakin harjoittelua. Olin kuukauden kodinhuoltajan mukana ja kemiat nappasi hyvin yhteen. Asiakkaiden kanssa olen tullut ihan hyvin juttuun. Varsinkin kehitysvammaiset ovat olleet aivan ihania!
Olen miettinyt että luonteeni saattaa olla osasyy. Olen melko hiljainen enkä osallistu paljoa työpaikan ulkopuolelle ulottuviin keskusteluihin. En halua haukkua ketään. Ulkonäöltäni olen melko poikamainen.
-Ap
siis miksi sinulla on niin paljon harjoitteluja???!!? Eikös yleensä ole
vain noin 5? Sinulla on kaksi onnistunut ja 2 epäonnistunut vai? En ole lähihoitaja, vaan sosionomi amk, mutta olen työpaikkaohjaaja ja näyttöjen vastaanottaja. Kysy suoraan ohjaajaltasi, miten voit parantaa! Ei auta valittaa täällä palstalla, kun kukaan meistä ei ole nähnyt, kuinka työt sinulta hoituu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi väität, että sama toistuu työpaikasta toiseen ja nyt kerrot, että on ollut hyviäkin harjoitteluja? Et tee itsenäisesti, mutta sitten taas kerrot osallistuvasi itsenäisesti. Ei tuosta ota selkoa.
Onko harjoittelu ihan viimeisillä päivillä, vai oletko kauaa ehtinyt vielä olemaan?
Jos ei ihan ole loppupäässä harjoitteluaika, niin mites jos jättäisit kesken ja tekisit loppuun muualla?
Ei meinaan ole kenenkään edun mukaista tuollainen toiminta, ja jos kerran sinun opettamisesi tuntuu heistä niin vastenmieliselle, niin miksi ovat sitten harjoittelijaa ovat edes ottaneet.
Ppiskelija nimenomaan saa ja PITÄÄ kysellä, jotta oppii. Osa paikoista sitten vaan haluaa harjoittelijoista ilmaisen käsiparin hetkeksi aikaa, ja se itse opetus hoidetaan todella huonosti/sitä ei ole.
Itse opiskelin ammattikoulussa kaupallisella linjalla ja muutama opiskelutoveri jätti kesken harjoittelun paikan epäasiallisen käytöksen vuoksi. Eräästäkin yritetiin tehdä harjoitteluajaksi ilmaista siivoojaa, kolmeen viikkoon ei mitään opetettu, pistetiin vain siivoamaan liiketilaa. Tämän kohdalla muistaakseni ohjaava opettaja itse kehotti jättämään harjoittelun ko. paikassa kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi vain kysellä, opiskella ja kirjoittaa kaikki neuvot vielä muistiin kerrattavaksi. Ei noita arviointeja tulevat työnantajat näe, joten ihan sama mitä "akat" ja opettajakin pienessä mielessään miettii. Tsemiä, tosiaan! Ja toivottavasti löydät aikanaan työpaikan, jossa on hyvä ilmapiiri. Kyllä sen varmasti jo kokeilujaksolla aistii.
I feel you. Monissa paikoissa on paska ilmapiiri ja henkilökuntaa vituttaa. Omat työharjoittelut meni aika samoin tuntemuksin, pääsin silmätikuksikin sillä levelillä että musta puhuttiin paskaa ja hierottiin vähän naamaankin niitä juoruja. Syvän häkellys siitä, että aikuiset ihmiset oikeasti nauttivat moisesta mulkkuuden harjoittamisesta. Tämä on yleistä hoitoalalla. Kyseenalaistin itsekin kyvykkyyteni alalle ja itsetuntoni oli aika ruton kovilla harkkojen takia. Itkua väsymyksen ja ahdistuksen takia.
Loppuvaiheessa opiskelua pääsin kokeilemaan taitojani harkkoihin joissa henkilökunta ei voinut niin kehnosti ja sehän vaikutti saamani ohjauksen laatuun radikaalisti. Tajusin että aikaisemmissa paikoissa ihmiset olivat yksinkertaisesti vain älyttömän leipääntyneitä tekemäänsä työhön ja opiskelijalle kettuilemalla on mukava viihdyttää itseään kaiken paskan ohella. Piä pintasi, älä ota itseesi, kyllä sinä jaksat. Pääset varmasti jossain vaiheessa opiskelua tai sitten myöhemmin töihin johonkin, missä sun on mukava ja rento olla, jolloin löytyypi se kipinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi apua mitä ihmisiä täälläki nämä, jotka vihjaavat, että olet väärällä alalla. Ovatko koulukiusatutkin vääränlaisia tai muiden tiellä? No, ei voi muuta sanoa kuin että varmasti tässä ketjussa puhuu hoitajat, niin sairasta paskaa osa suoltaa totuutena.
Mulla oli kans lähes kaikissa harjoitteluissa ongelmia selvitä hoitajien kanssa, nyt työelämässä ei ole enää ongelmia. Hoitajat ottavat uhrikseen opiskelijat ja kuuluttavat tuota oma-aloitteisuutta, sitten kuitenkin haluavat, että asiat tehdään juuri niin kuin itse sen tekevät. Et voi voittaa. Ihan tyhmää muutenkaan olettaa, että uutena tuleva ihminen tajuaa heti milloin mitäkin tehdään, todennäköisesti sen oppii vasta, kun itse on töissä ja vastuussa siitä, että asiat tapahtuvat.
Lähihoitajilta ei vaadita enää niin paljon kuin ennen ja tämä on niin pirun vaikeaa käsittää kentällä. On jopa tukiryhmiä niille, joilla ei koulu suju. Tsempataan yhdessä, että viitsitään opiskella. Lääketenttiä on kahdeksankin kertaa joku opiskelija käynyt yrittämässä. Lähihoitajakoulutus pääsee nykyisin myös sellainen, joka on persoonaltaan arka tai jolla on oppimisvaikeuksia. Tämä on hyvä, koska kenttä on moninainen ja erilaisia tyyppejä tarvitaan. Myös erityistä tukea saa ja voi suorittaa jonkin osa-alueen mukautettuna. Voisit ap kysyä enemmän oppilaitoksesta erilaisista tuen mahdollisuuksista! En viitsi mainita, missä tekemisissä olen opiskeluyhteisöjen kanssa, mutta opiskelun muutos liittyy varmasti yleisesti siihen, että nuoret eivät jaksa tehdä sitä, mikä ei kiinnosta ja inspiroi. Opiskelijoiden tyhmenemisestä ei ole kyse.
Onhan noi kakkaa. Itse otan sairaslomaa. Tuskin valmistun ikinä miksikään.
Setyössäoppika kirjoitti:
Onhan noi kakkaa. Itse otan sairaslomaa. Tuskin valmistun ikinä miksikään.
Miksi ihmeessä? Eikö nolota? Minua nolottaa kun oikeasti sairastuin ja jouduin olee pois sieltä, ettei vaan he ajattele, että olen lusmu.
Tsemppiä sinulle!
Ikävä kuulla, että sinulla on huonoja kokemuksia työssäoppimisista. Suosittelen, että kerrot aina reippaasti opettajallesi, kuinka sinua työpaikoilla kohdellaan.
Naisvaltaiset alat on ikäviä, sillä moni nainen on naiselle susi. Pahaa puhutaan ja ei oteta työporukkaan sisään, katsotaan ja kytätään tekemisiä jne.
Kannattaa olla oma-aloitteinen: tee töissä ne samat rutiinit päivästä toiseen. Kun olet saanut hommia tehtyä ennen päivän loppua, kysy lisätöitä. Monesti ihmiset ovat äkäisiä ka stressaantuneita kiireessä, jolloin kyselyt ärsyttää - tämä ei tietenkään ole ok työssäoppimispaikalta. Kannattaa siis antaa palautetta niin paikasta kuin ohjaajista, koska joku toinen nuori opiskelija voi päätyä samaan tilanteeseen. Kiusaaminen on aina väärin.
Oikein ihanaa syksyä sinulle ja paljon tsemppiä :)