Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Raskausviikkoja 31 ja itkettää!!

Byäää

Toista lasta odotetaan ja yhtäkkiä eilen illalla alko itkettään eikä siitä meinannu tulla loppua. Aamulla oli herätessä hyvä olo, mutta nyt yhtäkkiä itkettää taas! Itkettää ku esikoinen on niin reipas. Mutta seki itkettää ku joutuu yksin leikkimään lattialla ku minun täytyy maata sohvalla supistusten vuoksi. Välillä pelottaa tulevan vauvan puolesta, jos syntyy ennen aikojaan ja joutuu osastolle, miten käy varhaisen vuorovaikutuksen! !! Kaikki näyttää pelottavan ja säälittävän tällä hetkellä.
Kuuluuko tämä asiaan vai mitä tässä nyt tapahtuu? ! Alkuraskaudessa melkein hävetti ku olin niin onnellinen ja iloinen.

Kommentit (8)

Vierailija

Ensimmäinen raskaus, viikkoja 37 ja päivät päälle, kyllä itkettää. Voisin itkeä mille vain mutta yritän pitää itseni "kasassa". Mieskin katsoo kuin mielipuolta jos silmät kostuu esim. jollekin televio-ohjelmalle :D Kai ne on ne hormonit.

RK

Hormonit ne hyrrää..Oli itse melkoinen monsteri neljättä odottaessa..aina pahalla tuulella kipujen ja huonon liikkumisen takia..ei oo enää sulla pitkä aika ja sitten pääset taas liikkeelle ja leikkimään..ole itsekäs nyt ja lepää ja kerää voimia tulevaan..tuut tartteen niitä:)

Ja jos vauvan kanssa käy jotain..niinkuin mulle kävi et oli muutaman päivän sairaalassa antibiootti tipassa niin sekin menee äkkiä..elämässä tulee vastoin käymisiä mutta niistä selviää vaikka hampaat irvessä..haahuilin yöt ja päivät sairaalan käytävillä (minut heitettiin osastolta "kotiin") ja kävin imettämässä osastolla välillä vauvaa ja ikävöin muita lapsia ja miestäni.luulin että kuolen mutta siitäkin selvitiin.

Nyt huomaa että odotusaika oli lopussa melko raskasta ja vituttaa kun vauvan kanssa ei menny alku ihan putkeen mutta ohi on ja arki jatkuu onnellisena!

ap

Taustoista vielä sen verran että jonkinlainen ennenaikaisuuden uhka on myös olemassa. Paikat on kypsät ja kohdunsuuta hävinny niin joudun ottamaan aika rauhassa ja makaamaan että kai se alkaa käymään mielen päälle sekin..mutta hyvä kuulla että mullaki itkettää :D eipä tarvi yksin volista.

Vierailija

Muaki itkettää, pelkästä vitutuksesta ja väsymyksestä.

Rv 35+5 menossa ja aamu viidestä asti hereillä kun missään asennossa ei pystyny olee Eikä nukkumaan. Ja tätä on jatkunu jo pitkään...
Sit aamusta torkahdin, mut eikö kello sit hetken päästä soinu kun piti lähtee ultraan.

Siel on mahassa joku pitkäjalkanen joka möyrii ja painaa keuhkoja niin ettei pysty hengittää..

Synnytystä odotellessa....

Vierailija

Minä purskahdin yksi päivä itkemään, kun maikkarin iltakympin uutisissa haastateltiin pikkupoikaa ja kysyttiin, että mikä hänestä tulee isona. Sanoi että aikoo isona mennä Legolle töihin. Minusta se oli niin suloista, että herkistyin ja purskahdin ihan kunnolla itkuun. 

Täällä mennään toisaalta vasta 11. viikolla, mutta kyllä joo kyllä ne hormonit näköjään vaikuttavat alkuraskaudessakin. :D

Vierailija

Itsellä ei tällaisia ongelmia ole vaikka ennenaikainen synnytys meilläkin on mahdollinen. Viikkoja 32 ja vauvan painoarvio kuitenkin jo reilusti yli kilon, en ole yhtään huolissaan etteikö selviäisi maailmaan ja kasvaisi aivan normaalisti. :) ehkä olen nyt jotenkin yltiöpositiivinen kun itkut piti itkeä viikolta 6 viikolle 25 mitä oksensin ja olin puolikuollut. Kohtukuolemaa välillä pelkään kun veri ei kierrä selällään ollessa ja kuitenkin yöllä saatan selälleen pyörähtää ja herätä huonoon oloon joka johtuu siitä ettei verta ole juurikaan yliruumiiseen enää tullut.

ap

Meillä kans vauva painaa yli kilon ja kovasti hengitteli ku viimeksi ultrattiin eli sinänsä ei ole hätää, mutta silti meinaan vähän stressata ja välillä mullaki pelottaa että vauva kuolee. Lisäksi tää makaaminen ei sovi mun luonteelle ollenkaan vaikka toki ymmärräm että vauvan parhaaksi tämäkin on.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat