MIKSI JOKAISEN NAISEN PITÄÄ SAADA OMA VAUVA?

ura vai lapsi -tositeeveetä. Siinä kohta nelikymppinen, vapaaehtoisesti lapseton pariskunta oli joutunut ottamaan kuolleen sisaren kaksi lasta hoitoonsa. Ne oli huolissaan kuinka pärjäävät vanhempina jne. ja siksi osallistuivat ohjelmaan. Kun molemmat oli ollu vuorotellen kaksi viikkoa kotona, molemmat halusi vähentää työntekoa ja olla enemmän lasten kanssa. Tiukasti lapsentekoa vastustanut perheen äiti selitti kyyneleet vuolaasti virraten, kuinka paljon rakastaa lapsia ja kuinka tyhjältä tuntuu ajatus elämästä ilman lapsia. Kyllä se niin taitaa olla, että lapset oikeasti tuo elämään ihan hirveästi RAKKAUTTA. Siksi ihmiset jankuttaa sulle että pitäis tehdä lapsia. Enkä sano että sun PITÄISI, mutta kun kyselet syitä miksi ihmiset sua painostaa, niin tämä lienee se syy. Kokemuksesta ne tietää mistä jäät paitsi. Siitäkin huolimatta, ettei elämä lasten kanssa tosiaankaan ole mitään auvoa. Tässä asiassa niin kuin muissakin pätee no pain no gain.

Otsikkoni piti siis olla jotain tällaista että " jos oli suhteellisen paljon niitä jotka eivät lasta tekisi, niin Suomen väkiluku laskisi"



Tätä se kuuluisa pienen lapsen äitinä olo on, väsyneenä sanoihinsa sekoilemista muun mukavan ohella:-)



Ap, älä siis ota paineita. Minä kuuntelin vauvahöpinöitä 20-35 vuotiaaksi asti. Sitten kun kyselyt loppuivat, saimme kaikkien yllätykseksi vauvan ja sitten alkoikin sen toisen kysely... Eli korvat vaan lukkoon ja eteenpäin omalla tavalla.



Minä kaipaan joskus kovastikin aikoja ilman lasta (nyt toinen ja viimeinen tulossa). Oli ihanaa matkustella ihan miehen kanssa vaan, shoppailla, keskittyä harrastuksiinsa, mennä ulos milloin huvittaa, käyttää palkkansa itseensä, töiden jälkeen vain loikoilla karkkipussin ja naistenlehtien kanssa jne. Kaipuu on onneksi vain hetkittäistä, mutta niin aitoa, että voin aistia tuoksutkin tuolta ajalta eri tilanteissa. Ja silti lapseni on iso ihme jota odotettiin monta vuotta. Näin ristiriitaista se on.



T: 10

Välillä todellakin tuntuu, että moni lapsen saanut haikailee hetkittäin lapsetonta aikaa. Ja sitten harmittaa, kun joku meinaakin elää elämänsä ilman lapsia.



Rakkautta onneksi olen saanut ja antanut tosi paljon muutenkin, siksi ei ole pakko lapsia tehdä. Oma miehenikään ei lapsia kaipaa, rakastamme toisiamme ja olemme tyytyväisiä yhdessä. :) Iloa ja rakkautta myös teille kaikille äideille toivottaa ap.

luokkaansa. Sitä ei voi verrata parisuhderakkauteen tai rakkauteen omia vanhempia kohtaan. Henk. koht. en ole koskaan kokenut mitään yhtä voimakkaasti kuin rakkauden omaan lapseen.

,en ainakaan tiedä yhtään naista joka haluaisi vain yhden lapsen,vaan väh.kaksi lasta.Päätteleppäs siitä ,miten ihanaa on lapsekas elämä:-)))

Ihan selvä juttu minusta. Eivät kaikki tietenkään tahdo lapsia. Ihan niinkuin kaikkia ei kiinnosta ura taikka vastakkainen sukupuoli taikka seksi taikka suklaa taikka Salatut elämät...

Lasta pidetään myös miehen ja naisen välisen rakkauden ehkäpä suurimpana ilmentymänä. Lisäksi ne, joilla lapsia on, tietävät kuinka suuri ilo heistä on. Siksi joudut selittämään ja selittämään, miksi et lapsia halua. Siis jos koet tarvetta selittää. Voit myös sanoa, että tämä on minun ratkaisuni ja se siitä.

ei kaikkien pidäkään, minun mielestäni. Mua ärsytti kyselyt, kun oli hieman vaikea täyttää tämä " velvollisuus" (lapsettomuutta) ja ajattelin jo, eikö ihminen saa elää parisuhteessa rauhassa ilman jatkuvaa tenttausta ja muistutusta suvun ja tuttujen taholta. Nyt saatiin oma lapsi, todella toivottu ja rakastettu, ja arki on työntäyteistä, mutta mukavaa. Olen nyt paljon kiinnostuneempi myös muiden vauvoista, mutta en tuomitse niitä (enkä kysele, painosta) jotka elävät yksin / kahden. Mistä minä tiedän, mikä heille on tärkeää. Lapsissa on kova työ, vaikka kyllä siitä toki paljon saakin. Ymmärrettävästi eivät kaikki halua nähdä odotuksen, synnytyksen, kasvatuksen vaivaa, vaan saavat elämänsisältönsä jostain muusta ja voivat olla kovastikin hyödyksi ja iloksi lähipiirilleen ja ihmiskunnalle muutoin.

Vierailija:

Hyviä selityksiä kaipaan. Alan jo kyllästyä siihen, kun kaikki olettavat minun haluavan lapsia. Miksi ihminen ei saa olla rauhassa oma itsensä ja kulkea niitä polkuja mitä haluaa?

liian rankkana, tylsänä ja uuvuttavana? Hyvää elämää voi elää yksinkin tai miehen kanssa kahdestaan. :)

Vierailija:

Vai voisiko elämä olla rikasta ja ihanaa myös ilman lapsia? Joillakin se on niin ja se täytyy mammojenkin hyväksyä.

en puhu muiden puolesta. Mutta ap:lla taitaa olla aiheesta vakavan puoleinen trauma, koska sitä pitää rankuttaa koko ajan.

Miksi oletat ap, että kaikki lastenhankkimiskaavailuja koskevat kysymykset - viattomatkin - ovat painostusta tai perustuvat luulolle, että haluat/on haluttava saada lapsia?



Minusta tuo sinun luulosi on paljastava.



USEIMMAT naiset haluavat lapsia jossakin elämänvaiheessa ja asian kysyminen ei sinänsä ole väite lapsien hankkimisen pakosta. Kunhan vain kysytään, mitä mieltä sinä olet. Siihen voi vallan hyvin sanoa, että en halua lapsia lainkaan.

Enkä myöskään voi ymmärtää niitä ihmisiä, jotka kyselevät toisilta " miksei teillä jo ole vauvoja? Tuleeko teille joskus vauva? Haluatteko te edes vauvaa?" . Jokanen tekee mun mielestä päätöksensä tahtooko lapsia nyt vai koskaan. Ite ainakin olisin kokenut jotenkin tungettelevana, jos joku olis multa noita kysynyt: onneks olin kuitenkin sen verran nuori, ettei kukaan vielä pitäny mitenkään kummallisena, ettei vauvaa ollut -kunnes se vauva sitte tuli ;)

Kyllä, vauva on yks hienoin asia mun elämässä, enkä vaihtais sitä mihinkään, mutta en mä koskaan mitään vauvakuumetta oo potenu, en oo ihastellu kaupoissa pieniä vaatteita tms. Enkä todella aio toista vauvaa hankkia ;)

Mutta sun alkuperäseen kysymykseen: Vauva pitäs kai saada siks, et uteliaitten sukulaisten ja kavereitten ei enää tarttis kysellä -ennenku aletaan ihmettelee, et missä on seuraava :D

mutta tässä skaalassa on -hmm- tilanteita, jotka YMMÄRRÄN paremmin tai huonommin kuin toiset.

lapsia. Joitakin ihmisiä tuntuu häiritsevän sekin suuresti, että toiset eivät kaipaa samanlaista elämää. :( Läheisille ystäville ja perheelleni voin onneksi olla suora ja kertoa kuinka haluan elää jos asiasta tulee puhetta.



Kiitos mukavista jutuistanne ja keskusteluun osallistumisesta!



t. ap

Moni sitä ihmetteli ja kummasteli, mut sanoin vaan, että ei oo mun juttu. Tykkään lapsista, mutta en vaan halua. Elämässä oli suunnitelmia, jotka ei vaan sopinu yhteen lapsen kanssa.. Vaan kuinkas kävikääs.. :)



-50-

Vierailija:

lapsia. Joitakin ihmisiä tuntuu häiritsevän sekin suuresti, että toiset eivät kaipaa samanlaista elämää.

ihaninta maailmassa. Ne jotka eivät lapsia kaipaa, ovat yleensä oikein tyytyväisiä ilman. Sitä on vaikea ymmärtää, jos itselle lapsi on tärkeä juttu. Meitä on moneksi.

Auta armias, jos joku haluaa, eikä saakaan. Kyllä sitten ollaan selittämässä, kuinka kaikkien ei kuulu lisääntyä, ja maailman orvot pitäisi olla adoptoimassa, koska on niin itsekästä haluta vain OMAA.

Ei vauvoja ole mikään pakko haluta. Mutta kannattaa ehkä ajatella myös, että niin kauan kun on " lisääntymisikäinen" , never say never. Itse en olisi 24-vuotiaana voinut kuvitellakaan, että minulla olisi vauva. Vauvat yököttivät minua. Sitten 26-vuotiaana synnytin esikoiseni ja pääsin osalliseksi niin valtavista tunteista, etten ikinä osannut sellaisia kuvitellakaan! Minulla on puoliso jota rakastan erittäin paljon, mutta rakkaus lapseen on kertakaikkiaan suunnatonta! Sitä ei ylitä mikään vaiva, ei korvatulehduskierre, ei kakkavaipat, ei ihottuma, ei yöherääminen. Minulla on ihana lapsi!



Äidiksi tultuani olen huomannut hieman alitajuisesti sääliväni lapsettomia pariskuntia, vaikka muistankin ihan hyvin sen ajan, kun en itse halunnut vauvoja. He jäävät paitsi niin paljosta! Tuntuu että useiden elämä vääristyy ainakin iäkkäämpänä jollain tapaa, jos ei ole omia lapsia.

Aika hassu kommentti jotenkin. Tunnen todella monta ihmistä, jotka eivät ole koskaan lasta kaivanneet. Ja ovat mukavia, tasapainoisia ihmisiä. t. ap