Onneksi ei ole 200 000 euron lainaa!

Haloo, haloo! Viidesosaan eli 20% nykyisestä arvosta. No, kyllä sitten on jo koko valtiokin konkurssissa ja millään ei ole enää mitään valiä, jos tuollainen lasku tulisi. 80-luvun lopun pahin hintakupla puhkesi niin, että asuntojen arvot laski jonnekin 60% hinnoista. Ei siis lähellekään sinun epäilyäsi.



Nykyään keskustelussa on puhuttu, että pahimmilaan asuntojen hinnat laskee tuon viidesosan ei siis viidesosaan!

isommat olivat muuttaessamme ok-taloon 7v ja 9v...Rakennusajan asuimme, vuoden verran, isommassa rivariasunnossa, 4h+k.



Ja olihan tuossa kaksiossammekin oma+taloyhtiön iso piha:) Plussana vielä tien toisella puolella leikkipuisto ja ympärillä metsää..



En nyt käsitä mistä lapsemme ovat paitsi jääneet..Kaksiossa asuessamme matkustimme pari kertaa vuodessa lomalle etelään ja muutenkin elelimme ihan mukavasti ja maksoimme samalla lainaa pois hyvää vauhtia.



Elämä on valintoja, kukin taaplaa omalla tyylillään ja useimmiten jostain on tingittävä.



34 ja 49



Ja elämä on valintoja:)

Ja lainan määrä on just toi kauhisteltu 200 000 e. Ihan sama, mihin korot pomppaa, koska kk-erä pysyy samana. Maksuaika sitten pitenee - ja lyhenee.



Tuolla summalla maksamme ihanaa, uutta ja suurta omakotitaloa. Minusta lainaa ei edes ole kovin paljon, sillä talomme todellinen arvo on 350 000 e paikkeilla.

Mies tienaa n. 2300/netto, mulla äitiyspväraha 1200 ¿/kk. Nyt äitiyslomalla säästöön jää n. 1000 ¿/kk. Ihan rauhallinen olo, 5 % koronnousu ei vielä ajais meitä liian tiukalle. Laina-ajan pidennys on myös tarvittaessa mahdollinen ja lisäksi miehen varakkaat vanhemmat varmasti auttaisivat tarpeen tullen.

No, meillä on melkein 200 tuhatta lainaa, ja miehen tuloilla lyhennellään. Onneksi puolet lainasta on sidottu kymmeneksi vuodeksi alhaisella korolla.



Jos tulisi tosi tiukka paikka lainan kelluvan puolikkaan kanssa, niin minunkin pitäisi mennä ansiotyöhön. Eiköhän sitten ihan hyvin selvittäis.

Vierailija:

Itse ainakin haluaisin, että heillä olisi pienempänä mahdollisuus leikkiä tilavassa talossa ja ehkä omalla pihalla.

Samaa mieltä, siksi meillä on melkein 200 t lainaa.:)

En haluaisi enää muuttaa senkään takia, että lasten tarttis sitten taas vaihtaa kerho- päiväkoti- ja koulukavereita, harrastuspaikkoja ja muuten vaan tuttuja ympyröitä. Ei olisi kivaa.

Meillä myös on iso, oma ok-talo, jonka arvo on 300 000¿:n hujakoilla, mutta lainaa 48000¿ .En ikinä suostuisi, vaikka olisi millaiset tulot, ottamaan tuollaista summaa LAINAA!



34 ja 49

*näyttää kieltä kaikille köyhille ja kipeille*

Meillä on tasaerälyhennys ja korkokatto ja lainaturva eikä ahista. Mulla on sellainen ammatti, että on erittäin epätodennäköistä, että joudun työttömäksi. Miehenkin työllisyystilanne on mainio. Kaikkea voi sattua, mutta onneksi mulla on vielä varaks isä turvaamassa selustaa.

34 ja 49

Moni ei tajua,että kuinka paljon joku 3-4 % on yli 200000 lainassa. HIRVEÄ SUMMA, monta sataa. Ja omistusasunnossa kun kaikki muka menee omaan pussiin. Rivareissa myös 300-400 yhtiövastikkeet korkojen lisäksi. Eli turhana menee kuussa hyvällä lykyllä 800 kuussa.... Ilman lyhennyksiä.

Kaikki eivät halua 200 neliön okt:a pääkaupunkiseudulta.



Lainaturvaan varaan en hirveästi laskisi. Käytännön kokemuksia sen toimimisesta on vielä vähän ja osalla pankeista ehdot ovat vähintäänkin kimurantit. Kannattaa lukea huolella, niissä on todellakin epämääräisiä ehtoja.



Oli hintojen lasku sitten kolmas- tai viidesosa tai mitä tahansa niin se on valtava summa 200 000- 300 000 talosta. Erotuksen lisäksi taloon on palanut rahaa lainojen ja asumiskustannusten muodossa paljon. Takkiin tulee monelle kun talo pitää myydä alta pois. Eikä ole lainkaan sanottu, että ostajia löytyy tuosta noin vaan kun korot ovat nousussa ja talous epävakaampaa.

mutta en huolehdi koron noususta. Laina-aikaa koronnousun jälkeen jäljellä 18 vuotta, mikä ei mielestäni ole mikään mahdoton aika. Korot ovat koko laina-ajan olleet laskussa, joten tämä on ensimmäinen kerta kuin 4,5 vuoden aikana korot ovat nousseet. Meillä korontarkistus helmikuussa.

Eikö ole sitten kiva muistella, miten kituuttelitte raskaan pikkulapsiajan?

Asumme pääkaupunkiseudulla ja allekirjoitan erään aikaisemman kommentoijan kirjoituksen, että hyväkuntoista ja tilavaa (=n. 120 m2) asuntoa ei saa täältä alle 300.000 euron.



Aikaisemmin kauhistelin minäkin näitä pääkaupunkiseudun hintoja.



Mieheni on ulkomaalainen, kotoisin eräästä länsieurooppalaisesta useamman miljoonan asukkaan suurkaupungista. Verrattuna mieheni kotikaupungin hintoihin Helsingin alueen hinnat ovat suorastaan edullisia. Mieheni kotikaupungissa 100m2 asuntojen lähtöhinnat pyörivät 500.000 - 600.000 eurossa. On täysin normaalia, että ihmiset ottavat 50 vuoden lainoja siten, että ensimmäiset 10 vuotta maksetaan pelkkiä korkoja. Nämä lainat otetaan ajatuksella, ettei ole tavoitekaan että ne pystyttäisiin maksamaan omana elinaikana pois. Mutta kun itse siirtyy mullan alle makoilemaan ja asunto periytyy jälkipolville, on lainaa jäljellä ehkä enää vain 100.000-150.000 eur.



Missään nimessä en toivo että moinen tilanne tulisi tänne meille!!!! Halusin kirjoittaa tämän vain tuodakseni esille että Helsinki todellakin on " Euroopan Kouvola" , myös asuntojen hinnoissa, kuten eräs toimittaja taannoin kirjoitti Hesarissa.

Vaikka meidän 280 000 euron asunnon arvo tippuisi väliaikaisesti vaikka 28 euroon, ei sillä ole mitään väliä kun ei olla muuttamassa pois täältä.



Me ollaan kahdessa vuodessa lyhennetty lainaa (alunperin 210 000e) 22 000 euroa ja siihen maksettu korot päälle. Eli hyvää tahtia lyhenee laina. Yhtiövastikekin on vain 70 euroa/kk. Ja meiltä jää joka kuukausi n. 1500 euroa säästöön.



Vaikka korot nousisivat reilusti, ei meillä ole mitään hätää. Rahoitusalalla esimiestehtävissä työskentelevä isäni sanoi, että korot voivat nousta hitaasti seuraavan muutaman vuoden aikana, mutta yli 4,5% korkotaso on epärealistinen nykyeuroopassa.



Jos on realiteetit ja laskelmat kunnossa lainan suhteen niin ei ole mitään hätää.

onkin siitä, että kun taloudellinen tilanne heikkenee, yhä useampi saa myös kenkää.



Tai vaikka sairastuu. Tai vaikka tulee ero. Tai mitä tahansa. Tällöin talon arvolla voi olla isokin merkitys.



Joku kirjoitti, että kun aika jättää, jäljellä on enää 100- 150 000 lainaa. Musta vajaa milli ei ole mitenkään vain, mutta kukin mitta-asteikollaan.

Koko ajan vain spekuloidaan sillä, nouseeko vai laskeeko asunnon arvo. Jos asumisensa pystyy maksamaan, niin onko arvolla väliä? Jos on tosi paljon rahaa, ostaa sitten ne sijoitusasunnot erikseen. Vuokraa joutuu maksamaan aina ilman joustoja, lainasta voi kuitenkin neuvotella.

Meillä on kaksi upouutta autoa ja kesämökki sekä vene käytössämme. Jos tiukka paikka tulee, niin kituutetaan.



Kun aikanamme ostimme ensi asunnoksemme omakotitalon, jäin heti työttömäksi, vaikka olin varmistanut työn jatkuvuuden ennen ostoa. Siitä selvittiin, eikä tarvinnut käydä vanhempien kukkarolla, mistä olen ylpeä. Mottoni on: hallittu riskinotto ja riskien tiedostaminen!

Selailin ketjun läpi ja täällä tulee isoin laina (ainakin lohduttaakseni kaikkia kanssasiskoja ;) 280.000 täällä lainaa ja omakotitalo Espoossa. Hyvät työt ja odotukset korkealla palkkojen suhteen. Nyt kun olen kotona lasten kanssa, niin säästöön ei kyllä jää paljon mitään. Lyhennys on 1.500 kuussa ja pitää nostaa kun menen töihin. Koronnousuun n. 10% on varauduttu, sen jälkeen menisi kituuttamisen puolelle.



On se vaan niin, että sitten vanhempana kun niitä neliöitä ei enää tarttisi niin sitten on sitä velatonta sitä ja tätä. Meidän filosofian mukaan on kiva elää nyt leveämmin kun on lapset pieniä ja niiden kanssa tarvii tilaa ja touhua ympärilleen.