Lue keskustelun säännöt.
Siis täh?!? Asiaa miehestä!
03.02.2006 |
Mies tuli kotiin työmatkalta. Puhuin puhelimessa äitini kanssa kun hän tuli, ja olin keskellä intensiivistä keskustelua kun ovi kävi. Jatkoin juttua ja heilautin kättäni tervehdyksen merkiksi, en siis lopettanut puhelua.
Hän tuli 10 minuutin päästä olkkariin, jossa puhuin puhelimessa. Kosketin häntä olkapäähän ja katsoin, että mikä ihmeen vihainen ilme hänellä oikein on. Jätin asian sikseen ja jatkoin keskustelua, jota jatkoin tunnin.
Kun puhelu oli ohi, menin iloisena miehen luo. Hän makasi sohvalla raivon partaalla. Ei halunnut katsoa muhun päin eikä sanoa mitään. Kun kysyin, mikä on, hän alkoi narista, että ei tainnut yhtään kiinnostaa minun tuloni, ja että kun ei kerran kiinnosta niin ei sitten! Hän suuttui ihan tosissaan ja marssi toiseen huoneeseen. Menin perässä kysyen, että mitä hittoa oikein tapahtui, niin sain sitten vihaisen raivonpuuskan kasvoilleni: en ole vitunkaan kiinnostunut hänestä eikä siis hänenkään tarvitse olla kiinnostunut minusta.
Tulkatkaa! Mitä helvettiä tapahtui?!?!
Kommentit (28)
ajattelepa sama toisinpäin... että sä olisit tullut kotiin ja mies vaan puhuisi kaverinsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tärkeä keskustelu, jonka aihepiiri tuli jo heti ovella miehelleni selväksi, enkä tajua kuinka se voi ottaa tuosta nokkiinsa että puhuin äidille tästä tärkeästä asiasta??! Tuolla se friikki makaa pimeässä makuuhuoneessa eikä taaskaan katso, että sillä on mitään velvollisuutta pyytää multa anteeksi paskoja sanojaan ja typerää käytöstään. Hermo menee, vittu miten pikkumaista!!!
Sinunko olisi pitänyt heti lopettaa tärkeä puhelu, kun hän ilmaantui kotiin?
Ei sit voinu äijä sanoo sulle, että lopetatko puhelun. Ois voinu esim. kuiskata, kirjoittaa lapun etc. Sinä et ole ajatustenlukija.
siis miehesi käytös! Eri asia jos hän olisi ollut esim.pitkällä matkalla ja palannut innostuneena kotiin. Anna tuollaisen penikan olla omissa oloissaan, ei kai vaan satu olemaan ainut lapsi?
Käppäile sinne ja kysy että anteeksi että en keskeyttänyt, oli tärkeä puhelu. Ja sitten kysyt ihan lempeästi että onko mun murusella joku muu joka vaivaa.. Menikö matka hyvin jne.. Luulis että sieltä sitten alkaa se todellinen syy tulemaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei sen vuoksi häntä pitää ruveta paapomaan. Elämä jatkkuu tulee ja menee mies työnsä perässä miten meneekin. Kysypäs mitä matkalla oikein tapahtui kun noin oudosti käyttäytyy?
et välittänyt pätkääkään miehesi kotiin saapumisesta, ja ymmärrän hyvin, miltä miehestä tuntui, kun hän odotti sun lopettelevan puhelua...kyllä se kohta lopettaa, nyt se lopettaa....ei ole totta, se vaan puhuu ja puhuu eikä sitä kiinnosta yhtään kun tulin kotiin! Ja lopulta on raivona epäuskon jälkeen.
Ihan totta, musta todella itsekeskeistä ja töykeää toista kohtaan. Mieti itse miehesi fiilistä, kiva tulla kotiin, olettaa että tervehditään ja vaihdetaan kuulumisia, kiva nähdä sua jne. mutta mitään ei tapahdukaan, kun eukko pitää äitinsä kanssa lärpättämistä tärkeämpänä kuin työmatkalta tulevaa asuinkumppania.
Ja YLI TUNNIN PUHELU!
Musta kyseessä on normaali kohteliaisuus ja toisen huomioonottaminen, ettei elämän ihmiset ole kuin ilmaa:
Jos itse puhun puhelimessa, kun lapseni tai mieheni tulevat kotiin, puhun/kuuntelen just sen lauseen loppuun, mutta lopetan puhelun sanoen, et soitan kohta kun mies/lapsi tuli just, meen kattoo mitä sille kuuluu!
Myös minua kohdellaan samoin, ei kelleen tulisi mieleen puhua TUNTIA kun pitäisi huomioida sitä perheenjäsentä hetki. Suuttuisin tosi pahasti tunnin puhelusta, kun olisin tullut innoissani kotiin.
Takaisin voi soittaa myöhemmin, joku tärkeysjärjestys olisi oltava.
No, jatka noin, niin kohta miestä ei enää kiinnosta tulla kotiin, kun se on sulle ihan se ja sama...;). Sitten se on sillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta entäs jos itsekkin kävisi reissumatkoilla.
Ja jos vielä enemmän miehesi käytös ihmetyttää eli siis hän ei noin usein tee, niin siinä on varmasti sitten jotain aivan muuta taustalla.
kyllä minä ainaksin verisesti loukkaantuisin, jos tulisin reissusta kotiin ja toinen senkun lärpättäisi tuntitolkulla puhelimessa. Tulisi kyllä todellakin sellainen olo, ettei taideta täällä musta välittää. Että ymmärrän kyllä ihan täysin miestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jeesus mitä mammoja täällä taas on! XD
En voi edelleenkään ymmärtää koko asiaa.
Noh, mä menin kuitenkin äsken makkariin ja siellähän se kuuppelo makas sängyllä suu mutrussa. Ei leppynyt ei millään. Yritin kaikkea, kysyin että mikä on ja että mitä tein väärin. " Et mitään" tuli marttyyrivastaus " jos ei kiinnosta niin minkä sille voi" . Voi jessus, hermostuin ja lähdin huoneesta läiskäisten oven kiinni. Tuli vähän huono fiilis ja menin uudestaan takaisin. Siellä se oli otsa kurtussa ja tosi hermostuneena. Kysyin uudestaan että mitä muka olen tehnyt väärin. " Et mitään, johan sanoin. Saat sä tehdä mitä haluat, ei muakaan kiinnosta, anna mä lepään vähän"
Taitaa olla vähän väsynyt ja kärttyisä. Pohjaksi on varmaan sanottava sekin, että ei koskaan vihoittele mulle - on äärimmäisen korrekti ja hienotunteinen aina. Mutta tällai se joskus heittäytyy marttyyriksi ja pikkumaiseksi. Onkohan se väsynyt työmatkasta? Olisko mun pitäny laittaa ruoka valmiiksi ja jotenkin lelliä sitä raskaan reissun jälkeen?
Se käy tosi harvoin työmatkalla ja silloinkin kun käy, niin soittelee koko ajan ja laittelee viestejä (niin eilenkin). Mutta hei miten ihmeessä se nyt tosta niin hirveesti loukkaantui, edelleen en ymmärrä. eikä oo provo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisitko sinä loukkaantunut vastaavassa tilanteessa? Mä olisin ainakin.
Ja mä oon kyllä niin kummallinen ja vanhanaikanen, että miestä odottaa JOKA PÄIVÄ töistä tullessaan lämmin ruoka. Saati sitten että olis työmatkalta tulos.
Ja ikää oli??
Voi harmi. Luulisi miehen kiinnostavan enemmän kuin juoruaminen oman ÄIDIN kanssa. Ajatteleppa asia tosiaan omalta kantilta. Mies puhuisi anoppisi kanssa tunnin kun tulet raskaalta työmatkalta. Ja luultavasti kotona näyttää siltä, että olet ollut puhelimessa koko työmatkan ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pieneen mieleenkään missään vaiheessa, että se puhelu pitäis lopettaa kun juttu oli kesken. Siis ihan totta - ei tullut! Onko se jotain aivan kummallista? En tajua, kuinka tyyppi voi vihoitella noin älyttömästi tuollaisesta pikkuasiasta. Eikä siihen saa mitään otetta, kun se on tolla tuulella.
Minä en halua tällaiseen pelleilyyn alistua! EI sekään mua mitenkään huomioi, jos tuollaisen kiukunpuuskan aiheutan. Tosin se nyt ei puhelimessa puhuisikaan/jättäisi mua huomiotta.
Taitaa sitä vituttaa tääkin, kun hain sen laukusta läppärin ja aloin naputtaa olutpullo vieressä viestejä vauva-palstalle..
Jaa että oikein joka päivä lämmin ateria miehelle... buaahh mitä MAMMOJA täällä palstalla, voi herrandyydeli sentään!
Voiko joku todella olla niin aataminaikainen, että odottaa essu päällä miestään kotiovella reissusta kotiin perunakattila poristen? Tätäkö tämä on, nykyajan Suomessa? Meillä mies on sentään MIES, joka osaa itse laittaa ruokaa ja osaa kantaa vastuuta itsestään. Ei siinä mitään hyysäämistä tarvita, eikä kumpikaan temppuile lapsellisesti pikkuasioista.
olisi ollut jos ap olisi juorunnut turhanpäiväistä esim kaverin kanssa, jonka kanssa puhuu lähes joka pv.
Vierailija:
Meillä mies on sentään MIES, joka osaa itse laittaa ruokaa ja osaa kantaa vastuuta itsestään. Ei siinä mitään hyysäämistä tarvita, eikä kumpikaan temppuile lapsellisesti pikkuasioista.
En kyllä keksi mitään niiiiin tärkeää asiaa äidilleni, ettenkö olisi voinut sanoa että " X tuli vihdoin kotiin, soitan sinulle myöhemmin illalla uudestaan" . Puhumattakaan että olisin jatkanut puhelua TUNNIN.
Minusta tuollainen ei ole mitään nöyristelyä (tyyliin essu kotona odottamista) vaan kumppanin huomioonottamista etenkin kun hän tulee matkalta.
että sitten loukkaantui niin verisesti kun et huomioinu häntä.. Miehet o välillä yhtä kinkkisii ku meki.. =D