Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Parisuhteesta... kannattaako enää edes yrittää?

Vierailija
25.06.2008 |

Mieheni on pettänyt kahden eri naisen kanssa vuoden sisällä. Ei seksiä, mutta vihjailevia puheita kyllä, haleja, kevyehköjä pusuja, tunteiden ilmaisua, käsikkäin olemista, ikävöimistä ja siitä kertomista, romanttisia tekstiviestejä jne. Toinen näistä naisista on yhteinen kaveri, ja mieheni & sen toisen naisen ihastumisjutusta tietää puolet tutuista...



Tuttava piloillaan testasi lähtiskö mieheni hänen mukaansa... Vinkkasi että hän on puutteessa ja kyseli josko mieheni voisi auttaa. Mieheni oli heti innoissaan, että eiköhän hän voi ja oli vielä sanonut että oletkin just mun makuun. Tämän jälkeen tuttavani sanoi miehelleni että älä nyt tosissaan ota, pilailin vaan...



Eli törkeitä juttuja, tosi törkeitä.



Lisäksi tuntuu, että miehellä joku taantuma muutenkin menossa. Muiden naisten lisäksi viina kiinnostaa kovasti. Dokaaminen, örveltäminen on puheissa paljonkin. Normaali perhe-elämä ei tunnu kiinnostavan. Seksi mun kanssa kiinnostaa kyllä.



Tuntuu, ettei juurikaan ole tällä hetkellä yhteistä. Minä hoidan arjen, lapset, elän perhekeskeistä normaalia elämää. Miehelleni se arki tuntuu olevan pakkopullaa vaikkei sitä myönnäkään.



Meillä on ollut parempia jaksoja. Vuosia jolloin meni tosi hyvin. Mutta enhän minä voi tietää josko silloinkin kuitenkin taustalla mielessä oli koko ajan se viina ja naiset?



Tuntuu, että mieheni oma moraali ei suinkaan ole muiden naisten kanssa hauskanpitoa vastaan. Vain se haittaa, jos jää kiinni ja vaarantaa siten meidän suhteen.



Ero on vahvasti mielessä. Todella vahvasti. Meillä on kolme lasta, joista vanhin aloittaa syksyllä koulun ja nuorin täyttää kohta 2 vuotta. Myös yhteinen, juuri valmistunut (vielä ihan vähän kesken) talo löytyy.



Kannattaako vielä yrittää, esim. jonkun terapian avulla? Vai tuntuuko tilanne teistäkin jo sen verran puuroutuneelta että ero vaan samantein vireille?



Mieheni ei tahdo erota. Pyytää (taas) uutta mahdollisuutta.

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
25.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin kyllä musta kannattaa erota!



Eihän sulla ole luottoa mieheen. Ei sillä että tekee mies mitä vaan tollasessa tilanteessa, mutta se että joku muka laittaa tollasen tilanteen!! Ei ole muuta kuin provoa.



Jos olet oikeesti olemassa niin eroa ja hanki itsellesi terapiaa. Kasva aikuiseksi ja hanki kunnon parisuhde. Pelkkä seksi riittää?

Vierailija
2/17 |
25.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en suinkaan testannut miestäni eikä tuo ollut minun ideani. Kaverini oli noin tehnyt ja kertoi siitä sitten minulle.



Ja pelkkä seksi ei todellakaan riitä. Sehän tässä ongelma onkin, kun kaipaisin myös sitoutumista, osallistujaa arkeen (tässä nyt on tsempannut kun puhuin eroajatuksistani taas) jne.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
25.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siitä on apua tuli sitten ero tai ei.

Vierailija
4/17 |
25.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

omalta käytökseltäni kun halusin erota jo mutta ei oikein uskallus riittänyt, joten yritin tehdä jättämisen miehelle helpoksi, tavallaan että hän olisi se "paha" joka jättää..en tiedä ymmärrätkö logiikkaa.



On ilmeisesti alkanut pitää sinua lähinmnä äiti-hahmona jota vastaan kapinoi, en oikein osaa nähdä tulevaisuutta teillä kun olette selvästikin aivan eri kehitysasteilla ja planeetoilla.

Selviät varmasti yksi/uudessa suhteessa, anna palaa vain. Itseäni ei ole ero kaduttanut.

Vierailija
5/17 |
25.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
6/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mulla olis kaveri joka oma-alotteisesti menis ehdotteleen miehelleni seksiä ja sitten nauraisi sille ja kertoisi siitä mulle niin vetäisin ensin sitä lättyyn. Siis korostan: naista.



Millanen kaveri noin tekee? Ja millä motiivilla?

Kuitenkin kiinnostunu miehestä, saanu pakit ja tuli puhuun sontaa. En yhtään ihmettelis! Ainakin tän ketjun logiikka olis tolla kaavalla parempi.. :D



Itte kysyisin mieheltä että mitä se haluaa. Jos ei perhe-elämä nappaa niin peppua saa muualtakin.



Jos oot oikeasti olemassa niin nolottaa että teillä on lapsia.. Toivottavasti käyttäydytte niitten aikana järkevästi.



2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
8/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin... en todellakaan katsonut hyvällä tuon kaverin tekosta kun miestäni vitsimielessä vikitteli. Suutuin siitä, mutta eipä asia oikeastaan ap-pointtiin liity. Tuo kaveri on muutenkin enemmän tuttava vain.



Mies siis joskus lasten kuullenkin on puhunut ryyppyreissustaan tms. Minusta se on todella törkeää ja olen siitä heti huomauttanut. Tämä on siis myös asia joka on vaivannut kovin.



Miehen kanssa keskusteltiin illalla. Luultavasti katselen vielä puolisen tuntia, mietin ja harkitsen eroa joka kantilta, ennen kuin pistän sitä vireille.



Mies ei tahdo erota missään nimessä. Sanoo, että perhe-elämä joskus kyllästyttää, joskus taas ei. Ei oikein osannut perustella tekosiaan.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta joskus häntä ei vain parisuhde oikein kiinnosta. Ikään kuin vaatisi itselleen oikeutta pettää jatkossakin.

Vierailija
10/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja tahtoo olla kanssani aina ja ikuisesti.



Sanoi, että jonkinlaista huomioiduksi tulemista haki niistä ihastuksista. Että joku minun ja äitinsä lisäksi välittäisi muutenkin kuin vain hyötymismielessä (yleensä kaverinsa soittavat kun tarvitsevat apua jossain).



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen LÄMPIMÄSTI pariterapiaa.

Olimme katajan parisuhdekurssilla (parisuhde solmussa) ja se antoi aivan älyttömän paljon.

Suhteemme on parantunut huimasti, suhteesta kannetaan nyt myös vastuu. Voin vaan sanoa.. onneksi emme eronneet, niin pahalta kuin silloin tuntuikin.



Taustasta voin kertoa että tilanteemme oli hyvin paljon kuin teillä, paitsi että minä olin se joka viritteli muita juttuja :-( Voi että kuinka nyt sitä häpeänkään.



Voimia teille!!!!!

Vierailija
12/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehelläsi on selkeästi joku vaihe menossa: sitä pelottaa jämähtää nykyiseen, mutta irrottautuminen siitä lopullisesti pelottaisi vielä enemmän. Se taitaa vain kaivata huomiota ja vähän egon pönkitystä... Siinä vaiheessa ihminen ajattelee helposti kaikkea vain oman napansa kautta, osaamatta ottaa huomioon miltä niin keskenkasvuinen käytös tuntuu toisesta. Tee selväksi ettei sellainen käytös sovi. Aseta ehtoja, jos hän ei muuten pysty käyttäytymään fiksusti. Oppisiko miehesi arvostamaan perhettään enemmän ja asettamaan sen oman huomionkipeytensä edelle, jos vähän auttaisi? Se tulisi varmasti tosi mustasukkaiseksi, jos sinä käyttäytyisit samalla tavalla. No, sekös siitä vielä puuttuisi... kun se on jo nyt niin epävarma. Mitä tahansa teetkin, kunhan teet jotain, muutosta kuitenkin tarvitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

tilaisuuksia loputtomiin anneta.



Terapiassa myös sun ajatukset voi seljetä ja saatat päätyä eroonkin. Teillä on aika paljon vaa'assa, joten kannattaa hoitaa asia kunnolla, kävi niin tai näin.

Vierailija
14/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni ei tahdo erota. Pyytää (taas) uutta mahdollisuutta.

No siinä on hyvä pohja aloittaa parisuhteen uudelleen rakentaminen. Parisuhdeterapiaan ilman muuta. Teillä on kolme maailman tärkeintä syytä yrittää saada karikkoa kohti ajava liittonne takaisin oikealle kurssille eli ne teidän lapset! Tuntuu pelottavalta, että lasten isää joskus kyllästyttää perhe-elämä, varsinkin kun Sinä sen perheen hoidat. Ehkä tässä oliskin jotain, jota parantaa? Annatko miehen osallistua, vai teetkö kuten moni suomalaisnainen, että teet mieluummin itse kun teet paremmin kuin mies? Tarkoitan, että onko miehelläsi sellainen olo, että hän kantaa vastuuta perheestään, vai oletko sinä kaikkien äiti, myös hänen ??

Kuka teillä esimerkiksi hoitaa:

- aamupalan, pöytään ja pöydän korjauksen

- lasten vaatteet aamulla (minkä ikäisiä?)

- lapset kouluun/hoitoon?

- lasten lääkärit/harrastukset/kaverien tapaamiset (viennit, ajanvaraukset ym.)

- kotona siivoomisen, lakanoiden vaihdon, pyykin pesun, pyykin kuivimaan laiton, silittämisen?

- lounaan ja illallisen laiton, välipalojen laiton?

- kaupassa käynnin?

- lasten kanssa ulkoilun ja leikkimisen?

Jos miehellä ei ole kotona vastuualueita, jotka saa hoitaa niinkuin parhaiten osaa (ilman että vaimo nalkuttaa, kuinka se pitäisi tehdä, vaan luottaen että mies tekee parhaansa) varmaan onkin vähän irtaantunut perheestä.

En tarkoita syyllistää sua!! Mutta mulla vaan tuli mieleen, että jos mies siksi nauttii siitä huomiosta mitä saa kodin ulkopuolella, että jossain hän vielä on hyvä, vaikka sitten naisten naurattamisessa?

Uskoisin, että parisuhdeterapia voi hyvinkin auttaa teitä. Tuo on jo hyvä, että mies ei halua erota ja haluaa uuden mahdollisuuden. Hän lienee siis valmis käymään kanssasi terapiassa.

Ja hei, älä unohda, että myös Sinua ajatellen parisuhdeterapia voi olla iso juttu. Sinähän se siinä kärsit. Sinua tässä pitää auttaa, tilanne jotenkin muuttaa paremmaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parisuhdeterapiaan yritämme nyt saada aikaa! Osaako joku kertoa, millaista siellä ihan konkreettisesti on? Käydäänkö läpi juuri sitä meidän tilannetta, sen yksityiskohtia jne, vaiko yleisesti kaavakkeiden avulla kartoitetaan parisuhdetta tms? Puhutaanko me ja terapeutti kuuntelee ja välillä kommentoi vai onko se enemmän terapeutin kaavoilla etenevää?



Tuntuu myös, että mies on jotenkin nyt tyytyväinenkin, kun nuo hänen "juttunsa" ovat minua loukanneet. Selvästi on hyvillään siitä että olen mustasukkainen, vaikka eroa ei toivo jne. Ehkä pelkäsi, etten enää niin välitä hänestä ja on nyt tyytyväinen kun huomaa tälläin kierolla tavalla että välitän sittenkin?



Meidän elämä on paljolti ollut sitä että mies käy töissä ja rakentaa taloa ja minä käyn osapäivätöissä ja hoidan lapset ja kodin. Olisin todella iloinen jos mies vapaaehtoisesti edes hutaisten imuroisi tai vähän siivoaisi -> turha toivo. Näistä olen nalkuttanut ajoittain, väsymyksestäni hoitaa yksin lapset ja koti. Ja tästä yksin lapset + kotityöt osapäivätyöni ohessa hoitamisesta johtuen olen ollut niin väsynyt ettei jatkuvaa hellyyttä ja ajatuksia miehen suuntaan ole koko aikaa herunut, mies on siitä valitellut kyllä. On varmaan ollut epävarma asemastaan minun mielessäni, vaikka olen kyllä kertonut että olen niin väsynyt kodin, työn ja lasten rumbasta ettei nyt jaksa koko aikaa mieheen keskittyä. Mainittakoon vielä että nuorimmalla lapsellamme on sydänvika ja siihen liittyviä leikkauksia, seurantoja, hoitoja jne. on ollut tiheästi nyt lähiaikoina, minä olen hoitanut ne ja ne ovat kovin vieneet voimiani.



Ehkä siis osittain olosuhteidenkin syytä tämä tilanne?



Näihin vastauksia:



- aamupalan, pöytään ja pöydän korjauksen MINÄ

- lasten vaatteet aamulla (minkä ikäisiä?) MINÄ

- lapset kouluun/hoitoon? MINÄ, joskus MIES vie kun pyydän erikseen

- lasten lääkärit/harrastukset/kaverien tapaamiset (viennit, ajanvaraukset ym.) MINÄ, joskus harvoin MIES kun pyydän erikseen

- kotona siivoomisen, lakanoiden vaihdon, pyykin pesun, pyykin kuivimaan laiton, silittämisen? MINÄ

- lounaan ja illallisen laiton, välipalojen laiton? MINÄ

- kaupassa käynnin? MINÄ, joskus harvoin MIES pyynnöstä

- lasten kanssa ulkoilun ja leikkimisen? MINÄ



Kiitos kaikille vastanneille.



ap

Vierailija
16/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies vähän flirttaillut kivojen naisten kanssa ja ihastunut? Ei tietenkään mikään mukavakaan juttu, mutta en kyllä todellakaan lähtisi heti eroakaan miettimään.



Eiköhän kaikille tule huonompiakin vaiheita pitkässä parisuhteessa. Nuo nyt voisi mielestäni laskea ystävyyden piikkiin. Ei ole minun arvoasteikolla pettämistä.

Vierailija
17/17 |
26.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

hakee vähän jännitystä / sisältöä / ihailua noista ihastumisista, kotona "nalkuttava vaimo" (siis en tarkoita pahalla sua kohtaan :-) mutta jotain tämmöistä voi olla miehesi alitajunnassa, eikös niin itsekin sanonut että vaan tutut haluaa muuten hyötyä.)



Toisaalta hän kai tajuaa, ettei ole ihan valmis kuitenkaan riskeeraamaan pois kaikkea ihanaa mitä on saavuttanut: vaimo, talo, perhe = kaikki.



Voit katsoa jonkun aikaa ja odottaa ja toivoa että tuo vaihe ja kausi menee ohi.

(Ja voit sanoa myös että et jaksa loputtomiin katsoa tuota, jos ei mies ikinä aikuistu.)



Tietty jonkinlainen elämänmuutos voisi olla hyvä, että miehelle tulisi jotain uutta ajateltavaa. Ehkä nyt kun taloprojekti lähenee loppuaan, on taas "tyhjää".

Jospa vaikka vaihtais työpaikkaa. No, en nyt suosittele mitään riskaapelia...



Munkin miehellä oli kaikkea ihme kriisiä jokunen vuosi sitten, alkoholin kanssa ja muuta, olin jo ihan eron partaalla.

Meidän radikaalit muutokset oli, että aloinkin odottaa vauvaa :-), ja sitten vielä ostettiin uusi "unelmien" asunto johon tehtiin täysremppa. Muualle muuttamisen ja vauvan myötä saatiin paljon uutta rytmiä ja sisältöä elämään, ja mieskin tuli "entiselleen".