****SYYSKEIJUT TORSTAIHIN****

Voimia sinulle babyt03ja06!

Babyt03ja06:Voi, olen niin surullinen puolestasi!!Toivotaan nyt silti, että viikon päästä siellä näyttäisi kaikki olevan silti kunnossa!!!Aika hassua kun sinulla on ollut kaikki nuo raskausoireetkin,minulla kun oli tuo tuulimuna niin ei ollut mitään raskausoireita.Yleensä kyllä juuri kun on noita oireita, niin sitä antaa odottaa, että kaikki on hyvin.

Pidän peukut pystyssä, että kaikki olisi kunnossa!!



*Halaus* ja voimia!



Nirpukka

Mulla todettiin tuulimuna vuonna 2000 rv 10+. Raskaus oli melkein oireeton, ainut mistä kärsin ne muutamat viikot, oli armoton väsymys. Yhtenä päivänä huomasin sitten muutaman tipan verta ja samana iltana olinkin jo kaavinnassa.



Voimia sulle, voi kunpa kaikki kääntyis onneksi :)

Millä viikoilla todettiin ja miten tuulimuna keskeytyi sitten lopulta? Pelottaa ihan hirveesti se kaavinta. En halua elätellä mitään toivoja, kyllä tilanne taitaa aika selvä olla. Pahoinvointia ei ole ollut tänään ja mahaa ja alaselkää särkee olevinaan enemmän, tai sitten vain kuvittelen.

Siis uskaltaudun minäkin tänne.La olisi 30.9 ja vielä ei ole mitään oireita raskaudesta,toivoisin niin saavani edes " jotain" jotta tulisi hieman todellisempi olo että oikeasti odotan.Pelko siitä ettei ole raskauoireita johtuu varmaan menneestä,ajattelen heti jos ei ole mitään pahoinvointia tms.niin vauvamme on sairas..Saimme sairaan vauvan -03,ja koko raskauden ajan oli tosi ikävä tunne että kaikki ei ole oikein kunnossa ja sitten se kun ei ollut mitään oireita..



Nyt sitten pelottaa ihan hurjana:/Rv on omien laskujen mukaan 5+5, ja ja eka neuvola on 20.2. Ensimmäinen ultra tulee varmaan maaliskuun lopulla, että sinne asti pitää odotella jotta saapi varmuuden jotta vauvalla ei ole samaa sairautta mitä -03 syntyneellä..Kuitenkin yritän kaikki nämä asiat unohtaa ja nauttia raskaudesta,joka ei ollut ihan odotettukkaan (siis yllätysvauva,käytimme ehkäisyä) mutta jo nyt sitäkin rakkaampi! Suunnittelen jo kovasti kaikkea mitä pitää ostaa jne.Kävin jo katsomassa äitiysvaatteitakin ja kaikkea=) Toivottavasti en kuitenkaan ihan turhaa..Ajatukset taitaa vieläkin olla hieman sekaisin,joten tulipas aika sekavaa tekstiä..



Nyt mentävä laittamaan pikkumies nukkumaan ja itsekkin hieman levähtää;taitaa niitä oireita sittenkin olla-kamala väsy jo jonkun aikaa=)



Hyvää jatkoa kaikille syyskeijuille,ja voimia pahoinvoinnista kärsiville!!

Pahoitteluni babyt03&06. Toivottavasti saat ensi viikolla iloisen yllätyksen.



Nyt tuntuu todella siltä, että saa olla äärimmäisen onnellinen, että raskaus on ainakin tähän asti sujunut hyvin. Niin monella tuntuu olevan ongelmia raskaudessa. Täytyy yrittää kestää tämä pahoinvointi ja olla onnellinen, että ylipäätänsä ollaan vielä mukana. Mielettömästi voimia ja rutistuksia kaikille, joilla raskaudessa mutkia.



Kävipä eilen aikas hauska.. tai oikeestaan ei yhtään hauska tapahtuma. Mies oli esikoispojan (2v.9kk) kanssa allergiatesteissä(Prick) ja sen jälkeen käymässä Prismassa. Poika olisi halunnut kaupasta ison legopaketin, jota hänelle ei tietenkään ostettu. Hän oli jo aiemmin saanut toisen lelun reippaudesta allergiatesteissä. Kellokin oli pitkällä iltapäivässä, ja päiväunet jääneet väliin. Poika tietysti vinkui ja kiukutteli sekä kaupassa että tämän jälkeen bussipysäkillä.



Siinä sitten joku mummo, kenties yli 60-vuotias tiuskaisi miehelleni oikein rumasti: " Olen jo kaupasta asti kuunnellut lapsesi itkua. Olet tosi huono vanhempi, etkä osaa ollenkaan hoitaa poikaasi ollenkaan. Kyllä kaupasta pitää ostaa lapselle jotain." Mies oli ollut niin puulla päähän lyötynä, että ei ollut saanut sanottua mitään puolustukseksi.



Pitäisi osata jättää omaan arvoon tuollaiset, mutta arvatkaa että kiukutti kun mies kertoi jutun tullessaan kotiin. Itse en välttämättä olisi pystynyt hillitsemään sanaista arkkuani. Olen muulloinkin kokenut, että vanhemmat ihimiset epäilee kykyjämme vanhempina, kun olemme muka niin nuoria(minä 22, mies 26 ) Onko muilla vastaavia kokemuksia?



Huh. Kiitoksia, että sain purkautua tänne. Ehkei kukaan jaksanut lukea...



Mukavaa päivänjatkoa teille muille!



Andoliniska rv 7+ 0 ( JEE!!!)

Tänne ei kuulu mitään uutta. Olo on tosi hyvä ja kaikki etominen on kokonaan poissa.



Työpaikalle pitäisi ilmoittaa, etten ole enää sairaslomalla vaan työkiellossa ja tämä uutinen ei taatusti ole työnantajalle kovin miellyttävä. Pomoa en ole saanut eilen enkä tänään kiinni, ja nyt sitten vaan toivon, että tavoitan hänet ennen kuin hän asian postitse saa selville. Laitoin aamupäivällä paperit postiin, jossa siis kirjallisesti tieto. Olisi kivempi kertoa asia itse, pomon kanssa ei varmasti ole kiva keskustella hänen tajuttuaan asia. Kyse on siis palkan maksusta, eli sairaslomalla vakuutus maksaa palkan ja työkiellossa palkan joutuu maksamaan työnantaja... Onneksi kyseessä on iso firma ja työsopimus päättyy joka tapauksessa maaliskuun lopussa. Kyllä tuo puhelu nyt kuitenkin jännittää, vaikka tiedän etten asialle mitään voi...



Jaksamista kaikille pahoinvoinnista/epätietoisuudesta/muista ongelmista kärsiville!



Seirana rv8 +1

Olenko seurannut kirjoituksia huonosti vai mitä mutta miksi olet työkiellossa? Ja mikä siis virallisesti on työkielto? Miten se poikkeaa sairaslomasta? Kysymykset siksi kun en ole koskaan kuullut tälläisestä.

Todella ikävää, ettei ultra tuonutkaan toivottua tulosta ja iloista uutista. Itse olin tuossa samassa tilanteessa viime kesänä. Menin alkuraskauden ultraan rv8+0, mutta lääkäri ilmoitti, että tämä löydös ei kyllä vastaa noita viikkoja. Kysyin, että mitä se sitten vastaa. Sanoi, että n. rv6. Vakuutteli mulle, että viikon päästä voi hyvinkin jo sikiö näkyä, mutta itse kyllä vallan hyvin tiesin, milloin mulla ovis oli ollut joten olin aivan varma, että kyseessä on tuulimuna ja näin sitten myös paljastui. Mulla oli ollut jonkun verran etomista ja väsymystä. Masukin alkoi jo pömpöttää ja luulin todellakin olevani raskaana.



Kaavinta on tehty minulle kolme kertaa ja sitä ei todellakaan tarvitse pelätä (jos nyt käy niin, että sulla varmistuu tuo tuulimuna). Itsekin ekalla kerralla sitä pelkäsin, mutta seuraavilla kerroilla en enää ollenkaan. Toimenpide tehdään kevyessä nukutuksessa leikkaussalissa ja kestää n. 15 min. Muutaman tunnin päästä toimenpiteestä pääseekin jo lähtemään kotiin. Kaavintojen jälkeen mulla on ollut pääasiassa vain tuhruvuotoa. Kipuja mulla ei ole juuri ollut paitsi viimeksi, kun kohtu supisteli kaavintapäivän iltana, mutta siihenkin auttoi särkylääke.



Toivotaan nyt kuitenkin, että viikon päästä sikiö ja syke löytyisi ja pääset jatkamaan odotusta! Jaksamista sinulle! Epätietoisuudessa oleminen on tosi rankkaa.



neronja rv9+0

Kai se on minunkin jo syytä esittäytyä ja tulla mukaan keskusteluun vaikka luulenkin ettei paljoa tule kirjoiteltua, enemmän luettua...eli mä olen viime vuotinen tammimamma ja nyt siis syyskeiju tulossa. Poika täytti tossa muutama viikko sitte 1v ja ikäeroa on tulossa 1v8kk. Olen vielä vähän ymmälläni raskaana olosta taas, vaikka vauva onkin ollut kovin toivottu. On vaan niin erilaista kun ekalla kerralla, silloin aika meni niin hitaasti kun laski päiviä ja nyt ollaan jo rv10 menossa ihan huomaamatta.. Töissä olo tietty myös nopeuttaa ajan kulumista... Oksentamista on ollu samalla lailla kun ekaakin odottaessa ja melkein kaikki tökkii.. neuvolassa kävin viime perjantaina ja la on siis näillä näkymin 7.9.06.



Näkyi olevan joku toinenkin tammimamma -04 raskaana..huomasin vain jossain vaiheessa.. niin ja rose74, Onnea vaan sinullekin ;) sekä tietysti myös kaikille teille jotka syyskuussa keijunne saatte..





terkuin gandis ja masuasukki 9+2

Olen jo muutamia päiviä lueskellut tätä pinoa. Täällä on niin paljon poppoota, etten meinaa perässä pysyä :)



((((HALI))) kaikille jotka elävät epätietoisuudessa tavalla tai toisella!!





Elikkäs tuossa viime viikolla tein positiivisen raskaustestin ja tulos oli todellinen yllätys! Meillä piti alkaa 2. keinohedelmöitys, mutta luonto päättikin yllättää ja antaa plussan 3½ vuoden odotuksen jälkeen :)



Elikkäs olemme vm -84 (22 vuotta) ja asumme tässä Tampereen lähistöllä!! Laskettu aika on viimeisten menkkojen mukaan 27.9, mutta tiedän aika tarkkaan oviksen ajankohdan ja olen laskenut siitä lasketuksi ajaksi 30.9! Neuvolaan en ole vielä uskaltanut soitella. To 9.2 pääsemme Taysiin alkuraskauden ultraan!!



Maanantaina alkoi pahoinvointi, joka hellitti muutamana päivänä jo alkuillasta. Nyt parina päivänä se on jatkunut ympärivuorokauden ja tänään olen oksennellut! Mutta voiko sitä nyt enempää ollakaan onnellinen näistä oireista, onhan tämä raskaus niin toivottu :) Lisää vinkkejä pahoinvointiin kuitenkin kaipaan ;) B-vitamiinit otin tänään käyttöön, syöminen ei auta pätkääkään!!

minä olen myöskin lähihoitaja. Syksystä asti kylläkin liiton korvauksilla, kun tuntui että tulee nuo hommat korvista ulos! Olen yrittänyt miettiä uutta ammattia, mutta koska en vielä ole sopivaa keksinyt päätin palata takaisin lähihoitajan hommiin! Maaliskuussa alkaa taas hommat (soitin vain töihin että nyt mä tuun taas :)) ja toivotaan että pahoinvointi ja oksentelu helpottuisivat!!

Hei tinah_! Kyselit tuosta työkiellosta. Eli olin moottoripyöräonnettomuudessa kohta neljä vuotta sitten ja siinä meni selkärangasta yksi nikama rikki. Tämän vuoksi olen joutunut syömään särkylääkkeitä töissä, jotta ylipäätänsä pystyn työskentelemään. Aloitin uudessa työpaikassa (edellisestä työpaikasta jouduin lähtemään selkäongelmien vuoksi, työsopimusta ei siis jatkettu) marraskuussa ja työsopimus on määräaikainen maaliskuun loppuun. Tammikuun alussa kun huomasin olevani raskaani, niin lopetin tietenkin kaikkien särkylääkkeiden syönnin ja lääkäri määräsi minut tammikuun loppuun sairaslomalle. Tammikuun lopussa mun oma lääkäri ja mun naistenlääkäri sitten keskustelivat tilanteesta ja tulivat siihen tulokseen että antavat minulle työkiellon. Asun saksassa, joten en tiedä onko suomessa tälläistä systeemiä ollenkaan. Nyt siis työnantaja joutuu maksamaan minun palkan aivan normaalisti, vaikka minä en siis töihin saa mennä. Sairaslomalla ekat 6viikkoa palkan maksaa työnantaja ja sen jälkeen sairasvakuutus.



Aika hölmö tilanne, mutta en pysty sitä muuttamaan. Enkä nyt aio murehtia tulevaa, enkä ottaa liikaa omantunnontuskia työnantajan takia vaan yritän kovasti nauttia raskaudesta. Tämä ajoitus oli varmasti jotain kohtaloa, kun se muutenkin ratkaisi aika paljon asioita. Mun olisi nimittäin pitänyt mennä selkäleikkaukseen (jota pelkään aivan sikana) ja nyt se sitten siirtyy sen pari vuotta. Tuota leikkausta olen pähkäillyt viimeisen vuoden ajan, enkä ole tiennyt mitä asian suhteen tehdä.



Sain muuten pomon kiinni ja puhelu meni yllättävän hyvin!



Seirana

Tervehdys kaikille!



Kyydissä edelleen mukana. Väsymys ja pahoinvointi etenkin illalla on ollut valtavaa. Tosin nyt parina päivänä vähempää. Johtuisikohan siitä, että kävin keskiviikkona lääkärissä tutkituttamassa omituisia mahakipujani (olin varannut ajan ennen kuin tiesin olevani raskaana). Samalla kysyin tuhruista, joita ei nyt ole sitten viime lauantain esiintynyt. Mietiskelin, että ne sijoittuivat aina sellaisille päiville kun olin ollut paljon liikkeessä. Huomenna pitäisi olla muuttoapuna, että sitten taas tulee testattua. Yritän kuitenkin ottaa iisisti paljastamatta syytä. Niin alussa tässä ollaan. Vaikka ajatukset ovat hyvin sekavat koko raskaudesta (koko sanantuntuu vieraalta), en halua että tämä päätyisi keskenmenoon. Sisaruksille kerroin ja parhaalle ystävälleni kun jollekin oli pakko puhua. Vanhemmillekin kait pitäisi kertoa ettei tarvitsisi skarpata kun on pahaolo ja olla kuin ei mitään.



Ultraa joudun odottelemaan vielä tovin, lääkäri teki kuitenkin sisätutkimuksen tulehdusten poissulkemiseksi ja totesi että kohtu on jo hiukan pyöristynyt. Kovasti haluaisin tietää, mikä tilanne siellä oikeesti on.



Kuinka moni on käynyt ennen ekaa neuvolaa yksityisellä ultrassa?



Vointeja kaikille ja kuulumisiin taas :)

Täällä taas, väsyneenä, mutta pakko on kommentoida kuitenkin :)



piias ja Vauva2006: tottapa hyvinkin, lähihoitaja. Valmistunut Okusta jouluna 1996 lapsi ja nuorisopuolelta ja sillä saralla työskennellytkin koko työhistoriani, eli keväästä 1997 saakka.



B-vitamiini auttaa loistavasti aina iltaan saakka, iltaisin poden yhä ellotusta ja tökkimistä, mutten entisessä mittakaavassa. Yöyrjötys on pysynyt poissa, joten tällä jatketaan.



Kävin muuten apteekista kysymässä sitä zinaxinia ja yllätys yllätys, siellä ei (pikkupaikkakunta) tiedetty asiasta kovinkaan paljon. Siitä oli ilmeisesti ollu myös joko vauva-lehdessä tai 2+lehdessä, koska muitakin kyselijöitä oli samana päivänä ollu. Suurimman yllätyksen aiheutti se, että paketissa selvästi sanottiin ettei käyttöä suositella raskauden ja imetyksen aikana??!! Kävin siinä kyllä jo epäilemään, että onkohan olemassa joku nimeltään samantapainen tuote, joka olisi sallittu raskauspahoinvointiin...Tiedä häntä, sanovat soittavansa neuvolaan heti aamulla kysyäkseen tuota. Mutta luulenpa että miun pahoinvointi ei koskaan ole niin paha, että miun tarviis yli 30¿ maksaa sen lääkityksestä, eli oli huomattavasti tyyriimpi kuin b-vitamiini.



Jaha vatsa purnaa iltapalaa ja tyyny näyttää kovin kutsuvalta, joten antaudun syömisen ja nukkumisen iloille....



Minjuska 9+2

Olen 26-vuotias pikkukakkosen odottaja. Esikoiseni täyttää ensi viikolla vuoden, pinoilin siis gandalf80:n ja porennin kanssa täällä viime vuonna tammimammoissa, vaikka meidän neitonen päättikin tulla ulos vasta helmikuussa :)



Ehdin jo ilmoittautua elokuiseksi, mutta viime viikolla ultrassa la tarkentui ja on sitten 3.9.



t.Tilli, pikkuneiti 2/05 ja nappula rv 9+4



PS: Moi vaan gandalf80 :) onnittelut!

Olen yrittänyt päästä joka päivä kirjoittamaan tänne, mutta jostain syystä en ole päässyt. Tuli vain aina teksti että " Käyttö estetty. Syynä sähköisten palvelimien väärinkäyttö" , vaikka mitään en kyllä ole tehnyt väärin. Normaalisti vain keskustellut täällä.



Elikkäs pahoitteluni myös minulta kaikille keskemenon kokeneille! Niitä onkin ollut aika monta... Toivottavasti jaksatte hyvin (tai niin hyvin kuin siinä tilanteessa voi) ja saatte vielä joskus pienen nyytin syliinne! Aina ei voi kaikkea käsittää, et miksi piti käydä niin... =(



Oma napa: Tänään aloitin sitten oksentelun. Tai en oksentanut kuin kerran, mutta tästä se taitaa sitten taas alkaa... Ja olo on muutenkin koko ajan tosi huono. Kahvia olen juonut viimeksi lauantaina, ajatuskin siitä etoo... Vatsa on ollut tosi löysällä, onko muilla? Vai olisko se vaan jotain lievää mahatautia... Väsyttää edelleen jne... Toivottavasti menis aika äkkiä, et loppuis tämä pahoivointi. Tuntuu ettei huvita lähteä edes minnekään kun on niin huono olo koko ajan. Mutta turhaanpa sitä tästä valittaa, se menee ohi sitten kun menee =). Ja sen voimin sitä jaksaa kun on sitten mahtava palkinto lopuksi!



Meidän neitokainen sairastu eilen, nousi yhtäkkiä kuume ja nyt meinaa olla hieman nuhaa ja yskääkin. Ihan kuumeessa raukka pieni. Ja viime yö oli tosi inhottava, kun nukku niin levottomasti. Toivottavasti ens yö menis jo paremmin.



Hönttä: Taisit olla toukokuisissa 2005 samaan aikaa mun kanssa?! =)

Tulee sitten samanlainen ikäero meidän pienokaisille...



Jaksamisia kaikille ja hyvää oloa....=)



Mutsi-82, neito 8,5kk ja masuasukki 6+3

Muutamana päivänä olen vain lueskellut turinoitanne, kun ollut niin paha olo! Aamuisin pahaa oloa kestää ehkä 15-20min. mutta illalla joskus neljän aikoihin alkaa sellainen oksutus, että huh, huh...

Sohvalla istuessa/maatessa ei mitään, mutta heti kun nousee seisomaan, alkaa oksettaa =(

Ei kivaa...



Ruokahimoja on tullut myös lisää, molemmat himot pojan odotusajalta!! Bulgarian jugurtti ja maissia säilyketölkissä.... Enteilisköhän toisesta pojasta?



Tuossa lueskellessa joku mainitsi " itkukohtaukset" ja ajattelin juuri ettei minulla ainakaan vielä ole sellaisia tullut, mutta kun rullailin hieman alaspäin ja luin Babyt03&06 kirjoitus, johon alkoi sumentua...

Toivottavasti kaikki on hyvin (((HALI)))



Ja ANDOLINISKA: Minulla on sama ongelma iän kanssa kuin sinulla! Odotan tosi " innolla" sitä kun kävelen kohta maha pystyssä kolmen lapsen kanssa! Olen nyt 24v., mutta ulkonäöltä vastaan jotain 16v...

Olen 158cm ja 50kg sekä baby face, joten voit vaan kuvitella kuinka monia katseita kerään. Kaupassakin käydessä kysyvät papereita, jos ostan jotain " täysi-ikäisten" tavaraa =(

Onneksi nuo kaikki vakipaikat jo tuntevat minut, mutta johonkin isoon kauppakeskukseen on tosi ikävä mennä. Onneksi kukaan ei ole koskaan pahasti sanonut, mutta joskus katseetkin satuttavat.

Tosin kerran kaupassa eräs vanha täti (ent. hoitotäti) kehui, kun olen kasvattanut niin hyväkäytöksisiä lapsia =) Siitä tuli kyllä tosi hyvä mieli!



Täällä on nyt muutenkin jännät paikat kuin vain oman raskauden suhteen! Kälyllä oli nimittäin eilen laskettu aika! Juuri äsken puhuin sen kanssa puhelimessa ja yritettiin miettiä keinoja miten saatais se vauva jo ulos. Tällä hetkellä hänellä on maksa-arvot vähän koholla, särkyjä ja kutinoita yms. ja hänestä tuntuu ettei kestä enää. Lantio kuvauksissakin oli käynyt, ja lääkäri sanoivat ympäripyöreästi " kyllä se sieltä varmaan mahtuu"

Todella kiva lähettää muutenkin synnytyspelkoinen " luottavaisin mielin" synnyttämään kun kommenttina on tuollainen " mahtuu-jos-mahtuu!!

Painoarvioitakaan lääkärit eivät saaneet päätettyä!! Viikko sitten kuulemma 3100 ja nyt 3800, joten ota tuosta nyt sitten selvää!! Tervetuloa Jorviin...



Sori oli vaan pakko saada purkaa! Ärsyttää vaan miten ne kohtelee, varsinkin ihmistä jolla ensimmäinen oli traumaattinen synnytys ja toinen hätäsektio ja nyt kamala synnytyspelko, syystäkin!!



Itselläni ei kuitenkaan ko. pelkoja ole, minä en malttaisi odottaa että pääsen taas synnyttämään ja se ihana tunne kun saa vastauksen kysymykseen " no, kumpi se on?? =)



Huh, tulipahan taas romaani, täytyy varmaan kirjoitella vähän useammin...



Baby & Keiju 7+0