Mitä sikiötutkimuksia tehdään ei riskiodottajille?
Hei vaan kaikki,
Olen hiukka sekaisin kaikista tutkimuksista, joita voidaan sikiön terveyden toteamiseksi tehdä. Onko Suomessa kaikki tutkimukset ilmaisia vai pitääkö itse maksaa?
Olen kolmekymppinen ja ensisynnyttäjä enkä siis kuulu mihinkään riskiryhmään, muuten kuin, että sisarukseni ovat synnyttäneen molemmat ns. sairaat lapset. Toisella sydämmessä reikiä ja toisella muuta kehityshäikkää.
Lääkärini suositteli minulle Riskiraskausseulaa/Seerumiseulatutkimusta, sama asia? Tätä ei kuitenkaan vakuutus maksa (en asu suomessa, ja täällä eri meininki) eli 157¿ pitäisi itse maksaa. Onko jollakin tästä tutkimuksesta kokemusta? En tosiaan tiedä kannattaako siihen mennä. Varsinkin kun on tosi tiukkaa taloudellisesti niin kuulostaa kovalta hinnalta.
Lapsivesi- ja istukkatutkimuksissa on sitten oma riskinsä ja sen vuoksi olen ne pois sulkenut.
Mikäs on tuo niskaturvotustutkimus? Onko siinä riskiä? Jollakin kokemusta?
Onko jotain muita testejä ultran lisäksi joita en tässä maininnut?
Seirana rv7+4
Kommentit (5)
Niin, ja useimmista tutkimuksista maksetaan polimaksu 22¿, mutta jos oma kunta ei esim. ultraa tarjoa polimaksullakaan, niin sitten ykstityisen hinnoilla 50-100¿.
Punktiot sun muut maksaa noin 500¿ kelakorvauksen jälkeen yksityisellä, muuten sekin menee polimaksulla, jos tarpeellisesksi katsotaan (ikä, muu syy).
...esitetty taallakin. Meilla kuitenkin seerumiseula (joka on siis ei-invasiivinen tutkimus, aidilta vain otetaan verta, toisin kuin istukka- tai lapsivesinayte) antoi ainakin talla kertaa lisaa mielenrauhaa. Itse olen tosin 35 v eli alan olla siina iassa missa kromosomihairioita on huomattavasti enemman. Eli seulan tulos (mitataan kolmen tai joskus kahden hormonin maarat tiettyna raskausviikkona, oliko se nyt ennen kuin 13 vkoa on taysi) yhdessa samaan aikaan tehdyn np-ultran kanssa syotetaan jonkilaiseen todennakoisyysyhtaloon josta sitten saadaan luku joka antaa osviittaa mahdollisen kromosomipoikkeaman tai joidenkin muiden rakennevikojen (lahinna kai sydan) todennakoisyydesta juuri tassa raskaudessa; tama yhdistetaan viela aidin ian mukanaan tuomaan riskikertoimeen. Meilla tama yhdistetty tulos tuotti riskiluvun joka oli _pienempi_ kuin pelkastaan ikani tuoma riski, eli emme sitten edes harkinneet syvallisempia tutkimuksia. Ongelmana seerumiseulassa on kai vaarien positiivisten suhteellisen suuri maara, ainakin nain taalla on keskusteltu, itse en ole asiaan perehtynyt sen kummemmin.
...asun itsekin ulkomailla ja taalla seerumiseula tehdaan ymmartaakseni kaikille eika suinkaan ole mikaan erityinen riskiraskausseula. Lisaksi tehdaan np-ultra, rakenneultra, ja viela yksi ultra viimeisessa kolmanneksessa (ei tosin enaa mikaan " seula" siina vaiheessa). Esikon synnytin Saksassa ja siella myos nama kaikki tehtiin kaikille odottaville, iasta ja riskeista riippumatta.
Mieti tarkkaan mitä tietoa haluat tutkimuksista.
Np-ultra on kivuton ja vaaraton, mutta ei kovin luotettava. Tutkimus ei anna tuloksia vaan tiedon kohonneesta riskistä ja mahdolllisuuden jatkotutkimuksiin jotka ovat juuri nuo lapsivesi- ja istukkanäytteet, joihin et halunut. Ilmeisesti suurin osa näistä jotka ovat turvonnen niskapoimun vuoksi päätyneet jatkotutkimuksiin saavat kuiten " vapauttavan" tuloksen, siis ei hätää. Mutta on myös tapauksia että np-tutkimuksen normaalin turvotuksen jälkeen on syntynyt down eli varmuutta ei voi saada pelkällä np-tutkimuksella. Niin np-tutkimuksessa seulotaan kromosomipoikkeavuuksia lähinnä down ja pari muuta, joiden tarkkaa nimeä en muista sekä vaikeat sydän viat.
Rakenneultrassa en ole ollut sitä ei meillä tarjota rutiinisti. Siinä tarkastellaan sikiön sen hetkinen tila tarkemmin ja ilmeiseti virtaukset ja istukka jne. Joku sen kokenut osaa sanoa tarkemmin.
Itselleni riittää neuvolan perustutkimukset ja ultraukset sekä seuranta että vauvalla on kaikki hyvin.
Onko sisarrustesi lasten sairauksia tutkittu mistä, johtuvat? Onko perinnöllistä vai sattumaa mm. hapenpuute synnytyksessä? Oppimisvaikeudet voivat olla perinnöllisiä, mutta riittääkö tällöin tieto riskistä lapsen kehityksen seurannassa sitten syntymän jälkeen, jotta voidaan tukea varhaisesta vaiheesta oppimista? Nämä kysymykst ihan vai mietittäväksi (en odota vastauksia).
Ultrathan voi tavallaan laskea sikiötutkimukseksi, ja niitä useimmissa kunnissa tarjotaan, paikasta riippuen 1-x. Nt-ultrat ja veriseulat voivat antaa paljon vääriä hälyytyksiä, ja varmistaminen tapahtuu sitten biopsiassa tai punktiossa.
Ei-riskisynnyttäjä saa harvoin muuta kuin ultrat, joissakin paikoissa myös veriseula on vakio.