Sisaruksille kaksosten rattaat - millä ikäerolla olette hankkineet
Meillä on yksi lapsi ja toinen on tulossa. Ikäeroa lapsille on tulossa lähes tarkalleen 2 vuotta. Oletteko hankkineet tällaisella ikäerolla kaksosten rattaita ja jos olette, oletteko kokeneet rattaat tarpeellisiksi. Kuinka pitkiä matkoja 2 vuotias jaksaa kävellä? Puitoon meiltä on matkaa noin 0,5km ja kauppaan noin 800m eli mikäli emme hanki rattaita, jaksaako 2v. kävellä nuo matkat? Onko seisomalauta toimiva vaihtoehto?
Olisin kiitollinen kommenteista! Mieluiten haluaisin välttää " ylimääräisten" rattaiden hankkimista, koska meillä ei ole hirveästi ylimääräistä säiytystilaa. Toisaalta, täytyyhän sitä pienten kanssa päästä liikkumaan ja kaksivuotiaskin on vielä varsin pieni.
Kommentit (4)
ja nyt ovat 3,5 v ja pian 2 v, ja tuplarattaat edelleen käytössä, tosin aavistuksen vähemmän mitä aiemmin.
Meillä on noiden lisäksi kahdet yhden istuttavat rattaat (kuomurattaat ja avorattaat) ja seisomalauta.
Meidän 1 v 7 kk ikäinen isoveikka (siis silloin kun vauva syntyi) ei jaksanut kauaa seistä seisomalaudalla, ja etenkin kun oli talvi, seisomalauta jäi alkuun aika vähälle käytölle.
Riippuu varmasti paljon lapsesta miten jaksaa/viitsii kävellä, sekä nukkuuko päiväunia ja minkälaisissa olosuhteissa liikkuu, että tarvitseeko tuplia tai ei.
Me asutaan pk-seudulla, hyvien palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien lähettyvillä, mutta aivan ehdottomina pidin tuplia, enkä niistä vieläkään luovu (vaikka sitä jo suunnittelin aiemmin, en onneksi toteuttanut:) )
Aikomus on siis säästää vielä rattaat, ja etenkin siksi, että " tilauksessa on vauva" ;)
Meillä ollut käytössä sekä tuplat että seisomalauta, ja molempia on tarvittu.
Puistomatkat, kauppamatkat ym. on isoveli seisonut alusta asti seisomalaudalla. Matkaa molempiin n. 1,5 -2 km. Isoveli on aika vilkas ja temperamenttinen, mutta onpa tuo aina laudalla pysynyt uhmakohtauksista huolimatta :) Vaihtoehtona kun on ollut jäädä matkasta.
Asumme Helsingissä pientaloalueella, ja joka paikkaan on matkaa. Kun olemme lähteneet bussilla jonnekin (noin tunnin bussimatkoja vaihtoineen) on kaksostenraattaat olleet ehdottomat ihan turvallisuuden takia. Pieni tuo isompikin on ja välillä on nukahtanut kyytiin.
Minusta te voisitte pärjätä seisomalaudalla. 2v jaksaa seisoa pitkiäkin matkoja, ja kävellä myös. Lisäksi kesällä voi ottaa käyttöön pyörän ja talvella esim rattikelkan. Meillä esikoinen alkoi ajaa 2,5v n. 3km matkoja pyörällä.
Itse myin juuri tuplamme pois, kun emme niitä enää pariin kuukauteen ole juuri käyttäneet. Bussimatkatkin ovat alkaneet pojalta sujua ilman rattaita.
Meillä on ikäeroa 2 v 2 kk ja ovat ainakin olleet hyvin tarpeelliset. Seisomalauta ei meillä toimisi, koska oma kadunpätkämme on vielä soratietä ja useimmiten käytetyt pyörätietkin ovat huonokuntoisia. Lisäksi asumme vielä Pohjois-Suomessa, missä pyörätiet ovat välillä tosi huonosti aurattuja. Eipä taitaisi kyllä seisomalauta meillä muutenkaan toimia, sillä esikoisemme on tosi villi, enkä voisi edes ajatella liikkuvani missään ilman että hän olisi " kytkettynä" rattaisiin. Lyhyempiä asiointireissuja varten (joille ei tuplia kannata mukaan ottaa) ollaankin hankkimassa valjaita...
Me kävellään myös pitempiä lenkkejä joka päivä, joten tuplat ovatkin ainoa mahdollinen kulkupeli. Uskon että meillä ovat käytössä vielä vuoden päivät (lapset nyt 2 v 8 kk ja 6 kk), sillä leikkikentällekin on reilu kilometri matkaa.
Me hankittiin kaksoistenrattaat parin kuukauden harkinnan jälkeen kun kuopus syntyi. Mekin yritimme parhaamme mukaan välttää taas uusien vaunujen ostamista olohuoneemme kaunistukseksi ;) mutta arkipäiväämme helpottamaan ne kuitenkin ostettiin ja päivääkään emme ole katuneet.
Tarpeellisuus riippuu teidän perheen tavoista. Ohessa meidän perustelut miksi päädyimme ostamaan, josko ne auttaisivat sinuakin päätöksenteossa, siis puoleen tai toiseen.
- Isosisko nukkuu vielä päiväunet ja koska olimme kesää kohti menossa oli kätevämpi nukuttaa molemmat lapset rattaisiin kun toinen vaihtoehto ois ollut että isomman lapsen päiväunille olisimme joutuneet aina tulemaan kotiin
- Liikumme vähintään pari kertaa viikossa julkisilla ja koin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi että molemmat lapset istuvat turvallisesti rattaissa kun noustaan kulkuneuvoon ja pois
- Isosisko on ollut kätevä heittää rattaisiin silloin kun kiukkukohtaus on yllättänyt. Muutaman kerran olen roudannut huutavaa lasta sylissäni ja työntänyt kehollani vaunuja, kun ollaan oltu yksöisvaunuilla liikenteessä. Tuolloin satakin metriä on tuntunut tosi pitkältä matkalta
- Teemme pitkiä kävelylenkkejä, jolloin isosisko on kävellyt sen minkä on jaksanut ja hypännyt sitten rattaisiin lepäileen, kun väsy on yllättänyt.
Nyt kun sisarukset ovat melkein vuoden ja kolmen vuoden ikäisiä rattaita käytetään enään tosi vähän, mutta sen verran paljon kuitenkin, etten ihan vielä raski luopua.