1560-luvun aihe vapaa
Kommentit (2082)
Nuapur ei viime sapattina pyykijee sisäl muistant nostaa, siel liehuit kirkomenoje aikaa ku mitkäki pyhhäinhävästysviirit. No nuorikko on porvoost, taloss ei anoppia ohjeit jakamass. Ni tämä siitä tulloo. Ne nuoret.
Varmaa jättääp jauhenlihhanki pesemät.
Granin gosse tawattii vacolemas meiti neliä tytertä ko saunowa. Selcä anneti alast olles ilman riepu piälläns tyterten silmi ees grani isänä luwal. Sencom ej näcyny. Huowie rengix Turcu cuulu heti lähtenee häpeisäns.
Olen tässä vanhana tietäjänä surulla katsonut teitä nuorta väkeä! Enää ei p' llut lätise ja kyr' ät kynnät aitoissa. Nuoret miehet valittaapi että piigut ei siivoa poikaa näekkään, pitää olla laatikkoleukainen jekku-ukkeli. Piigut valittaa että miehiä ei löyvy. Aina saap pettyä lemmessä.
Nyt mie ihan ilmaatteeks teille voimalliset loitsut tässä tarjoan. Nämä houkuttelloo armaan vaikka naapuripitäjästä asti!
Hei lempi, heräjä lempi
tämän piian pill un päälle,
tämän lapsen lantehille,
tämän peipposen perälle.
Nouse kiihko kiimasuosta,
häkärä häjyn perästä,
tallista orihin kiihko,
tamman kiihko tanhuvasta.
Tule jo kyrpäjen kuningas,
paljaspää papurokallen,
pane cyr vät kyntämään,
kivekset kilisemään
nahkapallit naukumaan,
päästä cy rvät kytkyistä,
karvavarret kahleista.
Miulta löytyy sopuhinnoilla loitsuja myös silmäpaskoon, metsäkiusaan, varastetun sielun palauttamiseen, vaurastumiseen, miehille cyr' vän kasvatukseen kovetukseen ja nostatukseen, ämmänkropsoille nuorennusloitsuja ja monneen muuhun vaivoon. Liity ny jäseneksi ja säästä selevää rahnoo.
Ponsoriviesti
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/23/nouse-kiihko-kiimasuosta-hakar…
Mihin voi valittaa kun saunatonttu käy paskomassa lauteiden alla joka yö?
Ymmärrän et nyt on kovat ajat ja ilmaiset työharjoittelijat on korvannee alan ammattimiehet mutta kyllä tämä menee jo liiallisuuksiin!
Taas tänä aamuna oli hirveet pökäleet! Sanoin juuri meitin kissille jolla on muutenkin tapana viettää aikaa saunassa ja kömpiä sinne joka yö hiirestyksen jälkee, että pistä ny se tonttu kuriin!
Jo alkaa Mikkelinpäivä lähestyä. Pitää keittää pässi. Pylsymakkarat ja alatoopi täytyy valmistaa ja tehdä sisälmyskeittoa koko väelle, mikään ei lämmitä paremmin kylmällä.
Palvisauna paloi maan tasalle, mikä lie pahahenki senkin sytytti...kärventyi kekrimakkarat mustiksi kuin pirun pökäleet.
Perjantain paastoa varten tein korvollisen mämmiä mutta sitten isäntä tuli reissulta ja toi mukanaan kestin. Se oli kuulu Kurikan Juhannes joka pisteli partaansa koko korvon, kolmekymmentä naulaa uunilämmintä mämmiä. Mitäs nyt syödään paastona? Herra varjele.
On tässä nykyajassa vanha emäntä ihmeissään.
kunnon piigoja ei tuppaa ennää löytymää mistää.
Tämä uusi piiga on ahkera työimmeinen mutta liian on iloluontoinen!
Joka ilta hään aitanovella pörrää miehenpuolta kolkuttelemassa ja salpaa helekyttelemässä!
Mie hänt oon neuvonna että paremmpi sulho sylissä kuin kymmenen saatilla.
Hää siihen röyhkeästi on virkkanunna että ei se järvi soutamalla kulu eikä naine naimalla.
Isäntäkin siellä yritti käydä könyämässä ja minä siitä sitä halolla oikein kunnolla hutkin niin että muistaa!
Edellinen piiga oli siivo ja hiljainen hissukka mutta niin saamaton ja arka. Ei uskaltinut lehmee auttaa poikimaa eikä hiehoa pitellä ku sonni sitä ryki.
Tämä nykynen oikein tykkäsi viedä lehmee sonnille, oikei silmät ymmyrkäisinä ja posket punasina sitä touhua katteli, ei ole arka vaa riuska immeinen. Mutta muuten huontapainen ja röyhkiä.
Taas se pappilan mies syö lapsensa wanukkaat ja soffa haisee per ceelle
Vierailija kirjoitti:
Miten pukeutua huomisiin hirttäjäisiin?
Älä sine huoli! Cyllä Peeveli sinule rohdinpaidan jättä! Ei se sinu alastoman hirtettämäxi rahata cehta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään tietoa, miten häiritsevä percu pois manataan?
Sinu pidä wain sillen Selcäs käändämän, Hame ylös nosdaman ia byllisdämän!
Sitte pidä sinu Hame ylös pidämän ia Medzän käwelemän ia cyllä Se sinu Iälest Medzän culcepi!
Witun woima on wäkewä, se suojaa carjan ja carcoittaa pedot. Toki se myös percun poies ajaa.
Pittää muistaa, ettei pyllyttämine o nuorten plikkoin hommaa, siihen tarvitaan kokenu ja elämää nähny eukko.
No sehän riippu ihan tapauxest! Onco tarwis Cutzua waiko Carkotta!
Vaan eibä ole Lumican ene nijncuin ennen!
Cun enne Neidzykäisen cävi Hangesa pissil, jäi wain yxi pijni Rejcä, vaan cun nycyän cäy Hangesa pissil, tule suuri röpeliäine Jälki!
P*llua on kutittanu nyt puoli vuotta. Jotain pientä mönkiäistä näkyy. Mitä tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö syötte sormin tai puulusikalla, meillä on jo haarukka. Täytyy seurata aikaansa. Katariinahan toi haarukat Tukholmasta Turun linnaan.
Täällä myö emme siirry koskahan pois puulusikasta. Myöhä asumma Rautalammin suurpitäjässä, täällä kasvoo niin puhdas haapapuu jotta siitä saapi lusikan tupaan jos toiseenki. Myö olemma itte metsäsuomalaisia, viime vuojjen isonnälän jälkehen lähtivät norjimmat meistä kohti länttä, yrittäen päästä Ruotsin kuninkaskuntaan saakka. Meistä työ kuulette vielä jonaki päivänä!
Tänne jos tahdotte tulla käymähän Turusta, niin ensiks pittöö suunto ottaa härkätietä Hämeenlinnaa asti. Sieltä jatkatta kinttupolkua Padasjoelle asti. Siitä pitäen tuutte venehen kyyvissä Sarasveelle asti, mistä näättä kalliosta merkin kääntyä venheellä kohti itää. Vielä on tultava läpi kaheksan kosken ja muutaman viikon, jotta pääsettä Rautalammille asti. Täällä on rajanaapurina Iivana, sitä teijän tietää varoa! Mutta meillä on muikkua tarjolla ja tupaan mahtuu aina matkamies sekaan. Laskekaa aikaa Turusta tänne 2-3 kuunkiertämää, riippuen ihan täysin Ukko ylijumalan mielenliikkehistä. Niin ootta perillä. On luvattu, että itte kuninkas tulloo käymähän, seuraavan sadan vuore aikana.
Vierailija kirjoitti:
P*llua on kutittanu nyt puoli vuotta. Jotain pientä mönkiäistä näkyy. Mitä tehdä?
Cerä ia ricki hacka Suopursuin varsia ia ceitä nijstä wäkewä Liemi. Cun ombi liemi sopiwaisex iähtyny nijn pese sillä caicki paicat cuin carwa caswa.
Sinu pidhe teme tecemen ioca toinen Päiwä Wijcon ajan nijn sinu picku Mäkitupalaised Hädön saawat.
Ia pysy iatcosa erosa nijstä Merimiehistä ia Lauckuryssist!
Sama Consti pätepi myös Kissain, Coirain, Sicain ynnä muidhen Londocappalten cansa.
Vierailija kirjoitti:
On tässä nykyajassa vanha emäntä ihmeissään.
kunnon piigoja ei tuppaa ennää löytymää mistää.
Tämä uusi piiga on ahkera työimmeinen mutta liian on iloluontoinen!
Joka ilta hään aitanovella pörrää miehenpuolta kolkuttelemassa ja salpaa helekyttelemässä!Mie hänt oon neuvonna että paremmpi sulho sylissä kuin kymmenen saatilla.
Hää siihen röyhkeästi on virkkanunna että ei se järvi soutamalla kulu eikä naine naimalla.
Isäntäkin siellä yritti käydä könyämässä ja minä siitä sitä halolla oikein kunnolla hutkin niin että muistaa!
Edellinen piiga oli siivo ja hiljainen hissukka mutta niin saamaton ja arka. Ei uskaltinut lehmee auttaa poikimaa eikä hiehoa pitellä ku sonni sitä ryki.
Tämä nykynen oikein tykkäsi viedä lehmee sonnille, oikei silmät ymmyrkäisinä ja posket punasina sitä touhua katteli, ei ole arka vaa riuska immeinen. Mutta muuten huontapainen ja röyhkiä.
Cun Teilä seurawan Cerran on Hevon astutuxen aica, nijn anna sen Pijkalican Orin Ajsaa cannatella, nijn ette se oician Maalin warmast löydä eicä Lijmet Reisile menemän saata ia Callis Astutusmaxu huckan mene, nijn tiedhääpä Sen technensä!
Vierailija kirjoitti:
Tässä teitille herrasväelle tällänen parantajamuija. Voitte kysyä neuvoa hengen ja ruumiin asioista. Minä pruukaan vastata ja sanoiksi virkkoa.
Naapurin tytär lähti Turkuun piikomaan. Tuli takaisin hyyryläinen vatsassaan. Minä hänelle pietaryrttiä ja oksetusjuurta määräsin.
Ei totellut vaan huijasi itsensä muka yhä impenä yhteen pitäjän tynnyrintekijän, Anselmin kanssa. Anselmi on parempaa väkeä ja kuuluu kiltaan.Lapsi kun syntyi tiesin heti että joku maahinen oli loitsinut tyttöparan ja hyödyksi käyttänyt!
Niin tumma oli piltti! Ihokin ihan ruskea ja hiuskuontalo pikkimusta kuin pirulla ja aivan käkkärä ja karkea kuin hevosen jouhi!
Tai sitten lapsi oli vaihdokas! Maahinen saattoi vaihtaa lapsen omaansa ja siihen ei mitkään loitsut auta!
Minä sitä yritin hoitaa ja auttaa. Kirnupiimällä ja sammakonkudulla yritin vaalentaa ihmisen väriseksi.
Ja herraparatkoon miten sen uroselinkin vain kasvoi! Ei ollut vielä hädintuskin mieheniässä ja nenänalus ei vielä partajouhta kunnolla lykännyt kun sillä oli jo isompi sarvi kuin kylän aikamiehillä yhteensä!
Impiä se tykkäsi jahdata ja eukkoja! Heitä loitsuillaan vikitteli hakansa avaamaan!
Siitä kylänvanhin ja muut miehet uskoivat että ei ole maahisen äpärän paikka kylässä! Meidä tieto ei pysty maahisen lasta ihmiseksi kasvattamaan.
Läheiseen nunnaluostariin hänet annoimme. Heillä on parempaa tietoa ja voimallisia loitsuja.
Siellä nunnat häntä hoivaavat mielellään ja ihmiseksi kasvattavat! Pitävät hänestä kovasti ja niin mieluisa poika on että takaisin eivät enää suostu kuulemma poikaa antaan vaikka sadonkorjuutalkoisiin kyseltiin...
Stackars gumma! Härregud!... Eihän se pojke mikään maahisen pentu olla!
Det är clar että hän olla murjaanin poikanen!!!
Javisst! täällä i stockholm murjaani tulla joskus laivan mukana.
Itse ostaa sellainen saraseenilta. Hän olla minulla lemmikki.
Ei muuten sovi med kvinnor ellei kuohitse pentuna mutta minun on poikkeustapaus aikuinen fullvuxna yksilö en hennonnut kuohita.
Minun ihan jättesöt!, magnifique yksilö! Aina suuta suikkaamassa! Han jätte-älskar mamma!
Vierailija kirjoitti:
Nuapur ei viime sapattina pyykijee sisäl muistant nostaa, siel liehuit kirkomenoje aikaa ku mitkäki pyhhäinhävästysviirit. No nuorikko on porvoost, taloss ei anoppia ohjeit jakamass. Ni tämä siitä tulloo. Ne nuoret.
Varmaa jättääp jauhenlihhanki pesemät.
Sus siunakco! Napuri Nuoricko ricko Sapatin!
Se tiedhä cyllä Sackomaksu ia Kirckoranghastust! Tuosta ej cyllä ilman Jalchapuuda selwiä!
Ia se ombi ihan oicein! Ej ole Nycynuorisost mihingä!
Meijä pääminster anto billua neggereille kun oli jauhohingaloon tippunna. Isänsä ol geittänny magiaa viinaa enimmistä jauhoista, vaan tyttärenkläppi varrasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään tietoa, miten häiritsevä percu pois manataan?
Sinu pidä wain sillen Selcäs käändämän, Hame ylös nosdaman ia byllisdämän!
Sitte pidä sinu Hame ylös pidämän ia Medzän käwelemän ia cyllä Se sinu Iälest Medzän culcepi!
Witun woima on wäkewä, se suojaa carjan ja carcoittaa pedot. Toki se myös percun poies ajaa.
Ei Perculle tarpeexi wahwa. Inostu voan enemän ja picanusimas het. Certovat marcinoilla Percun ahistellee caicenicäisi naiswäce ja sacihiwutuxe saanee siit hywäst. Oicce sil hunswotil.
Höpsö ia Houcka Pijcanen cexi Ichme caupallen, että cildti Sedä aico Pijca iecutta!
Seurawa Cerda lycäsdi warmasdi ia nijn tulebi se yxi Cuckainen poimidua, etdei Se hucka mene ia turhanpeiten tuocsu!
Vierailija kirjoitti:
P*llua on kutittanu nyt puoli vuotta. Jotain pientä mönkiäistä näkyy. Mitä tehdä?
Haje riihestä ruumislauta, jolla on maannunna tuore ruumis. Valuta ruumisnestettä lauvvan läpi keittopataan, lissää kimpale sianihraa sekkaan. lissää punaine villalanka ja kuparipenni, sekkoita myötäpäivää 12 kertaa ja loitsi: "Ei ole p llu pahoista tehty eikä aivan arvoisista. Tehty kuusta, tehty voista ja silkasta sianlihasta. Voitehella voitelempi Emäreiän ehtoisaksi".
Sivelet sitten voietta pil luun ja juokset alasti pitäjän ympäri ja teet seittemän haarahyppyä kirkonmäjellä.
Witun Woima wäkewä on Onnen Cotiin cutzuwa!
Se Hywän Percun tuo ia Onnen Codhin luo!