Lue keskustelun säännöt.
Kuulkaapas nyt te jotka sanotte, että raskaus ei ole sairaus vaan normaali olotila!
28.01.2006 |
Minä, perusterve 23-vuotias nainen, jo yhden lapsen synnyttänyt. esikoisen raskaus meni kuin unelma. Silloin olisin voinut sanoa tuon ylläolevan lauseen itsekin. Mutta nyt kun toinen raskaus on puolessavälissä, voin todellakin sanoa olevani yksi valittava akka joka TODELLA tuntee itsensä sairaaksi! ja syystä! tässä teille lista, miten raskauteni on tähän mennessä edennyt:
rv 4+5: en vielä tiedä olevani raskaana. Minulle tehdään pieni leikkaus jossa kuitenkin käytetään sikiölle vaarallisia lääkkeitä. Tämän jälkeen kymmenen päivän antibioottikuuri.
rv 5+1 Positiivinen raskaustesti, paniikkimieliala leikkauksen takia
rv 5+6 veristä vuotoa neljä päivää, pelko keskenmenosta
rv 7+3 alkuraskauden ultra jossa todetaan kaksi elävää sikiötä
rv 7+5 runsas verinen vuoto, äitipolilla ultrataan, toinen kaksosista menehtynyt
rv 8+0 vaikea nuhakuume, kolme päivää melkein 40 asteen kuumeessa, jälkitautina keuhkoputkentulehdus, antibioottikuuri
rv 10+2 vaikea emätintulehdus, kivuliaita supistuksia, äitipolille, antibioottikuuri
rv 12+3 virtsatietulehdus, antibioottikuuri
rv 15 -> kivuliaita supistuksia päivittäin, kohdunkaula ei ainakaan vielä lyhentynyt, sikiö voi hyvin
rv 17+6 Kolmen päivän mahatauti jona aikana en saa mitään pysymään sisälläni, oksennan, ripuloin
rv 19+4 rakenneultrassa kaikki ok, luojan kiitos.
Tällä viestilläni vain haluan muistuttaa teille, joila raskaus menee hyvin, että kaikilla ei ole niin helppoa ja helposti äityy myös valittamaan, kun on paha olla. Voitte kuvitella miltä minusa on tuntunut, pelätä saan tämän toisenkin sikiön puolesta säilyykö hengissä loppuun asti ja mitä loppuraskaus vielä tuo tullessaan. Noiden edellämainittujen lisäksi mulla on myös koko raskauden kestänyt allerginen flunssa, jonka takia nenä on tukossa jatkuvasti ja kurkku kipeä. Nämä on pikkuasoita yksinään, mutta kaikki yhdessä verottaa mielialaa ja fyysistä vointia ihan älyttömästi.
Kommentit (28)
13 tiedoksi, kyllä ne ennen rv 8 otetut lääkkeet vaikuttavat alkioon. Jo kuusiviikkoisella alkiolla on pää ja selkärangan aiheet, joten äidin elimistössä olevat aineet voivat vaikuttaa niiden kehitykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus täällä keskusteltiin siitä, onko ok jäädä sairauslomalle raskauspahoinvoinnin vuoksi. Yksi urhoollinen " pahoinvoinnista" kärsinyt sitten tuomitsi sairausloman ja kertoi käyneensä töissä. Yksi töihinmenon houkutin oli ollut lounas :D
Eli kun ihminen ei tiedä vaivoista tuon taivaallista, niin on helppo tuomita. Siinä sitten voi kätevästi kiillotella omaa kruunuaan... Jos ei ole muuta millä päteä, niin vaikka sitten sillä, että on ollut " hyvä odottaja" .
olen kärsinyt voimakkaasta raskauspahoinvoinnista koko ajan, yhteensä 30 viikkoa putkeen. Raskaus sinällään on terve, mutta kyllä mä aika huonosti alan voimaan tämän oksentamisen vuoksi.
Makasin molempien aikana kuukausia sängyssä ea. supistusten vuoksi. Molemmat alkoivat supistuksilla, päätyivät hypersupistuksiin ja sektioihin.
Ensimmäisestä raskaudesta puhkesi krooninen tulehdus, seuraavasta keliakia. Ystävättärelläni puhkesi raskauden vuoksi reuma. Toisella breikkasivat munuaiset. Monilla kohtuun on tullut kasvaimia.
Raskaus ei ole sairaus, mutta se saa ihmisen immuunipuolustuksen täysin sekaisin - tuloksena vakaviakin sairauksia.
En ymmärrä esimerkiksi numero 2:n viestiä, millainen SAIRAS mielenlaatu sen takana sitten on? Taitaa olla niin, että monille av:lle kirjoittelu on sairaus.
Makasin molempien aikana kuukausia sängyssä ea. supistusten vuoksi. Molemmat synnytykset alkoivat supistuksilla, päätyivät hypersupistuksiin ja sektioihin.
Ensimmäisestä raskaudesta puhkesi krooninen tulehdus, seuraavasta keliakia. Ystävättärelläni puhkesi raskauden vuoksi reuma. Toisella breikkasivat munuaiset. Monilla kohtuun on tullut kasvaimia.
Raskaus ei ole sairaus, mutta se saa ihmisen immuunipuolustuksen täysin sekaisin - tuloksena vakaviakin sairauksia.
En ymmärrä esimerkiksi numero 2:n viestiä, millainen SAIRAS mielenlaatu sen takana sitten on? Taitaa olla niin, että monille av:lle kirjoittelu on sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivotan sinulle kaikkea hyvää jatkossa. Unohda nämä kamalat kirjotukset joita olet saanut. Niiden kirjoittajilla täytyy olla jotain vikaa tuolla pääkopassa...
että ap kirjoitti viestinsä provokatiiviseen ja aggressiiviseen sävyyn. Jos haluaa sympatiaa eikä vastaan väittämistä, ei tarvitse ainakaan aloittaa kirjoitustaan tuomitsevaan sävyyn. Ja noissa oli myös pointtia noissa vastaväittämissä.
MUTTA empatisoin kyllä ap:n tilannetta. Vaikka toinen kaksosista menehtyikin alkuraskaudessa, se, että tiesi sen olemassaolosta, tekee jo olon surulliseksi, ja tietysti huoli tästä jäljellejääneestä on varmaan suuri. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Väite raskaus ei ole sairaus on sinällään oikea, että se on naiselle hyvin luonnollinen tila. Mutta tottakai tässäkin asiassa pitää käyttää järkeä ja ymmärrystä, sillä vaikka raskaus on tilana luonnollinen, se ei ole NORMAALI. Eli vaikka muuten nostelisi itsekseen sohvia ilmaan ja juoksisi maratonin, ei sitä kukaan järkevä ihminen raskaana tee, jos voi sen välttää. Ja toiset raskauden vaivat voivat viedä pahaankin kuntoon, mitä ei voi vähätellä.
Miksi te olette noin julmia?? Onko teillä itsellä jotain katkeruutta, lapsettomuutta kenties? Ihmettelen suuresti empaattisuuden puutetta.