Miten onnistui täysimetys 6kk?

tuntui kans tuossa 4 kk:n iässä, että nyt ei pelkkä maito enää riitä. Muutaman päivän ja yön imetin vähän väliä ja hiljalleen syöttövälit siitä piteni. Kiinnitin huomiota myös omaan veden juontiin eli lisäsin sitä reippaasti. Olisin halunnut täysimettää 6 kk:n ikään asti, mutta neuvolasta kehoitettiin aloittamaan kiinteät uuden raskauden takia, kun vauva oli 5 kk ja viikon.. Myöhemmin kyllä kuulin, että ei kiinteiden aloitus olisi ollut välttämätöntä. No, kolmesta viikosta jäi vajaaksi, mutta olen ihan tyytyväinen tuohonkin! =) Tsemppiä!!

Vaikea vastata tuohon, kun meillä vaan syödään maitoa ja sillä pärjäillään. Tavoitteena olisi tuo maaginen 6kk ja sitten aloitetaan kiinteät. Emme siis ole tehneet mitään ihmeitä. Päivisin poika syö neljän tunnin välein ja öisin kahden/kolmen tunnin välein. Painoa on tullu aina reippaasti lisää, joten neuvolassakaan meitä ei ole " painostettu" maistamaan kiinteitä. Painostusta on lähinnä tullut sukulaisilta ja tutuilta. " Kyllähän sille jo voi perunaa antaa" on tuttu lause. Niin voi, mutta kun en anna! Tietenkin loppupeleissä homma on kiinni siitä tuleeko maitoa tarpeeksi vai ei. Jos ei tule niin korviketta ja kiinteätä lisäksi. Tästä nyt ei tainnu olla paljon iloa, mutta tulipahan kirjoitettua. Onnea imetykseen!

täysimetystä meillä ja jos nyt ei ihan ihmeitä tapahdu niin samalla mallilla mennään sinne 6kk asti.'



En ole ekspertti kun on esikoinen imetettävänä, mutta tutulta kuulosti.

Meillä oli myös 4kk iässä viikko - pari tiheää syömistä ja tuntui, että rinnat oli iltaisin tyhjää täynnä. Vaihdoin samalla syötöllä parikin kertaa rinnalta toiselle että vauva malttaisi odottaa herumisen alkamista. Aina sitä maitoa alkoi herua, välillä se vaan vähän kesti. Mutta tiheä syönti teki tehtävänsä ja maidon määrä lisääntyi ja syöntivälikin taas piteni.

Rintaraivareitakin on koettu, mutta sekin vaihe kesti vain muutamia päiviä.



Neuvolasta on kannustettu jatkamaan kun kasvu on ollut enemmän kuin hyvää. Myös meillä isovanhemmat kärttävät kiinteiden perään mikä on ärsyttävää. En tajua miksi olisi kiire kun ' oikeaa ruokaa' tullaan taatusti syömään - lopun elämää.



Eli yhteenvetona: tähän asti on menty periaatteella ' katsotaan nyt vielä pari päivää' ja kaikki ongelmat ovat olleet onneksi ohimeneviä.



En tiedä oliko tästä apua. Toivottavasti pääsette hankaluuksista yli!

kolmikuisina kaikilla on ollut joku tiheän imun kausi mutta koko ajan on maitoa ollut enemmän kun tarpeeksi vauvoille.



Minulla ei oikeen ole mitään vinkkiä, luulen että on aika yksilökohtaista minkä verran maitoa äidillä on. Itse olen ollut onnekaskin noiden imetysten kanssa. Olen kuitenkin yrittänyt syödä monipuolisesti ja erityisesti juoda paljon. Olen myös juonut ns. mammateetä mutta en kyllä tiedä onko siitä ollut mitään apua - hyvää se oli joka tapauksessa.



Vauvat ovat saaneet syödä rintaa aina kun ovat halunneet ja kaikki ovat olleet myös yösyöppöjä. Esikoinen söi tuttia kaksi kuukautta, kakkonen kaksi vuotta ja kuopus ei ollenkaan eli meillä tuolla tutilla ei ole ollut mitään vaikutusta.

sillä meillä aloitettiin kiinteät jo 4,5-kuisena. Ajattelin kuitenkin kertoa, mitkä oli merkit, minkä vuoksi aloitettiin, jotta et aloittaisi " turhaan" .



Meillä vauva alkoi meillä osoittaa selvästi kiinnostusta ruokailua kohtaan, alkoi avata suunsa ammolleen, kun lähestyin lusikan kanssa ja kerran nappasi kädestäni porkkanan. Aiemmin tyytyväinen vaavi alkoi myös olla välillä vähän kärttyinen. Samaan aikaan oli lääkärissä käynti ja kävi ilmi, ettei vauvan paino ollut noussut entiseen tahtiin.



Ei siis kannata tuijottaa pelkästään tihentyneeseen imutteluun (jota meilläkin on yhä aika ajoin), vaan tarkkailla, osoittaako vauva muita merkkejä valmiudesta kiinteisiin.

Jos maito on riittänyt tähänkin asti, ei ole mitään syytä, miksei se riittäisi sinne 6kk asti ja siitä vielä eteenpäinkin. Tässä asiassa tarjonta vastaa kysyntää, joten imetä vaan vauvan tahtiin. Tiheillä imuillahan se vauva itselleen evästä tilaa, joten luota vauvaasi, hän kyllä tietää mitä tekee. Voihan se vauva rinnalla viihtyä myös muista syistä, kuten hellyyden tarpeesta :)

Rintojen pinkeys tai pehmeys ei juurikaan kerro maidon määrästä, melkoisilla ajokoirankorvilla täälläkin imetellään. Jossain vaiheessa imetystaivalta se ylimääräinen pingotus menee ohi, vaikka maidon määrä ei ainakaan pienene, jos siis rintamaito on edelleen vauvan ainoa ruoka. Mitä tyhjempi rinta on, sitä nopeammin se muodostaa uutta maitoa. Ja maitoa muodostuu myös vauvan imiessä, rinta ei sinänsä ikinä ole aivan tyhjä. Jos vaan vauvan hermo pitää imutella vaikka vähän tyhjempääkin rintaa, hän sieltä kyllä maitoakin saa. Ja mitä tyhjempi rinta on, sen rasvaisempaa maitoa sieltä tulee, joten myös laatu korvaa määrän.

Totta, se tiheä imuttelu kuluttaa myös rinnanpäitä, mutta pian maitomäärä lisii vauvan tarpeeseen ja normaali imutahti palaa. Kärsivällisyyttä...

Uudet suositukset (täysimetys 6kk asti ja osittaisimetys ainakin 1v asti) eivät suinkaan ole tehty äitien syyllisyyttä ja suorituspaineita lisäämään, vaan ne taatusti ajavat vauvan etua. Mitä pitempään vältät kiinteiden aloitusta (siis 6 kk saakka), sen paremmin vauvan ruuansulatuselimistö kypsyy vastaanottamaan eri ruoka-aineita ja tällä vältetään jopa allergioiden puhkeamista... Toki 6kk:n ikäiselle aloitellaan hiljalleen kiinteät, mutta sittenkään ei heti suuria määriä yleensä mene. (Rinta)maito on edelleen se pääravinto 1v asti. Kannustan kovasti jatkamaan täysimetystä! Ihan varmasti se maito riittää!

meillä vaan oli esim kuopuksen kanssa niin että vielä puolivuotiaana ei osoittanut MITÄÄN kiinnostuksen merkkejä, eli suu ei auennut koskaan lusikalle ja jos joskus sainkin jotakin sisään niin tuli kaaressa ulos. Katteli kyllä kun muut syövät mutta itse ei todellakaan halunnut mitään. Vasta lähemmäs 8kk:n ikää tyttö sitten alotti syömisen, suu rupesi aukeamaan ja halusi itsekin laittaa ruokaa suuhun. Eli voi olla näinkin päin vaikka yleensä varmaan toisin.

tyttösi tilailee maito lisää. Mitä tiheämmin hän imee, sitä enemmän maitao alkaa erittymään.

Muista itsekin syödä ja juoda hyvin. Varsinkin juoda!

Ja vaikka rinta tuntuu aivan tyhjälle ja " luttanalle" tulee sieltä rasvaista takamaitoa!!

Hetty:

Meillä tyttövauva nyt 4kk ja tuntuu että maito ei oikein tahdo riittää. Tyttö imaisee tissin hetkessä tyhjäksi ja muutenkin alkanut imeä tosi kovalla voimalla, joten rinnanpäät kipeät ja arat. Esikoisella aloitettiin kiinteät tämän ikäisenä, mutta nyt haluaisin yrittää täysimetystä 6 kk:een asti. Miten muilla onnistunut? Vinkkejä?

Eli ei ehkä ole merkki maidon vähentymisestä tms. Vaan siitä, että lapsi saa tarvitsemansa nopeasti. Myös rinnat mukautuvat maitomäärään, joten voi olla, että ne tuntuvat tyhjemmiltä. Näin oli ainakin itselläni kuopuksen kanssa. Silti onnistui kuuden kuukauden täysimetys tälläkin kertaa.

Luota itseesi ja anna rintaa aina, kun lapsi haluaa. Siinä kai kiteytettynä täysimetyksen onnistuminen. Varmaankin äitikohtaisia eroja on maidontuotannossa. Siihen en osaa sanoa juuta enkä jaata. Mutta itselläni uskon tuon itseeni luottamisen maidon määrän suhteen olleen se ratkaiseva tekijä.

Meillä täysimetettiin melkein 7kk. Vauva sai imeä rintaa halutessaan ja hän on kyllä aina ollut rinnalla viihtyvää tyyppiä. Ja jossain 4-5kk tienoilla ei enää olleet rinnat pinkinä maidosta, mutta hyvin se riitti silti. Välillä oli minullakin rinnanpäät arat, kun poika imi nopeasti ja kovaa, mutta se meni ohi. Tsemppiä, että 6kk täsimetys onnistuu teillä.



T:Mareila+poju 8kk

Kun jaksat vaan antaa vauvan imutella...Tuossa iässä mielestäni vauva oppi tosi tehokkaaksi imijäksi myös, ja imetyksen kesto/kerta lyheni huomattavasti. Meilläkin lähes täysimetettiin se n.8kk, ennen sitä en saanut varmaan lusikallistakaan ruokaa menemään vaikka aloin tarjoamaan 6kk iässä. Kiinteiden menekki oli tosi pientä vielä pitkään yli vuoden vanhaksi ja nykyisinkin tyttö 1v9kk vaihtaa edelleen herkästi täysimetykselle sairauden aikana viikoksikin, vaikka muuten kiinteitä menee jo isompia annoksia. Vauvat " tietävät" tosi paljon imetyksestä, luota vauvaasi ja maidon riittävyyteen! Rinnat pehmenevät ajan mittaan, ja saattavat tuntua ihan " tyhjiltä" , vaikka maitoa tuleekin entiseen malliin.

Ajatuksena oli meilläkin tuo puolen vuoden täysimetys, mutta jäi reiluun viiteen kuukauteen. Syynä oli se, että pojan ns. tiheän imun kausi oli siihen mennessä kestänyt jo kaksi kuukautta. Hän ei nukkunut koskaan yli kahden tunnin pätkää, päivisin yleensä vain puolen tunnin pätkiä. Itse olisin jaksanut jatkuvaa syöttämistä, mutta jatkuva syömään herääminen ei mielestäni ollut lapselle hyväksi.



Siirtyminen kiinteisiin muutti tilanteen heti. Nyt poika nukkuu pitkät päiväunet ja yölläkin jo viiden tunnin pätkiä. Herää hyväntuulisena. Päivä rytmittyy aivan eri tavalla, eikä pojan tarvitse itkeä rinnalla iltaisin, kun maito on vähissä. Pääasiassa kyse ei meillä ollut siitä, etteikö maitoa olisi ollut, vaan pikemminkin siitä, että yliaikaisena yli nelikiloisena syntynyt poika ei enää saanut nälkäänsä tyydytettyä maidolla. Kasvukaäyrä näytti hyvältä koko ajan.



Huomauttaisin vielä, että uusimpien tutkimusten valossa näyttää siltä, että puolen vuoden iässä viimeistään on alettava antaa kiinteitä, muuten allergiariski kohoaa.



Muista, että sinä tunnet lapsesi parhaiten!

osaisitko kertoa mistä voisin noita uusimpia tutkimuksia asiasta löytää? Itse allergisena ja muutenkin haluaisin kovasti lukea aiheesta! Tuntuu että tässä tutkimusviidakossa menee välillä ihan sekasin eikä aina tiedä mikä on uusinta parasta.



Kiitos jo viitsit vielä vastata! Niin ja jos et suoralta kädeltä osaa antaa mitään linkkiä, muistatko mitä noissa tutkimuksissa sanotaan. Miten ja miksi se allergiariski nousee ja missä iässä jne? Ylipäätään olisin kiinnostunut miten imetys ja imetyksen kesto ovat tekemisissä allergiariskin kanssa. Muutkin asiasta tietävät saavat ilomielin vastata =)



Kent

Tämä allergia-asia ei koske kaikkia. On huomattu että jos äidillä on allergioita ja hän altistuu tai altistaa itsensä jolleksin allergiaa aiheuttavalle aineelle imetyksen aikana, hän tuottaa omassa elimistössään näitä allergeeneja, jotka siirtyvät maidossa lapseen. Eli jos äiti on vaikka allerginen koirille, ja perheessä on koira, tai jos hän syö ruokaa (paljon) jolle on allerginen imetysaikana, niin silloin voi käydä näin ja vauvakin altistuu. Allergisen imettävän äidin tulee siis huolehtia siitä ettei itse oirehdi imetyksen aikana ja kaikki on ok. Joillekin se on vaikeaa esim. siitepölykäuden takia. Muutenhan imetyksellä on allergioilta suojaava vaikutus. Eli siis jos äiti on terve, ei mitään riskiä ole, eikä allergisellakaan äidillä, jos itsensä hoitaa.

olen saanut aina ihan päinvastasta tietoa! Meidän lastenlääkäri on erikoistunut allergioihin ja jo koha 7 vuotta sitten sain määräyksen täysimettää esikoista puoli vuotta KOSKA ITSE olen allerginen. Pitäisi suojata lasta.... Nyt olen noita kolmea kaikkia täysimettänyt kauan ja ihan niin kun mainitsit, oli aivan mahdotonta pitää allergiaa kurissa siitepölyaikaan kun antihistamiineja ei saa syödä. Sitten kuopuksen raskausaikana mulle puhkesi vielä paha pölyallergia ja nyt imetysaikana olen huomannut että kaikki vihannekset ja hedelmät kutitaa suussa. Parin viime kk:n aikana olen ruvennut myös outojen vatsakipujen takia epäilemään itselläni maitoallergiaa. Nyt kuopus on testeissä just maitoallergiaepäilyjen takia. Ei paljoa naurata. Kuitenkin mulle vielä kuopuksenkin synnyttyä sanottiin että ehdottomasti pitkä imetys allergioiden vuoksi.

kent:

oli aivan mahdotonta pitää allergiaa kurissa siitepölyaikaan kun antihistamiineja ei saa syödä.

Imetysaikana suositellaan ensisijaisesti paikallisvalmisteita, mutta niiden tehon ollessa riittämätön, voi myös tiettyjä antihistamiineja syödä. Niistä kannattaa kysyä omalta lääkäriltä ja pyytää häntä soittamaan Teratologiseen tietopalveluun (puh. 09-47176500), jos lääkäri on sitä mieltä, ettei lääkkeitä voi käyttää. Pharmaca Fennicassa useimmiten lukeekin, ettei voi käyttää, mutta Teratologisesta saa ajantasaisimman tiedon.

juu, minulla ei nenäsuihkeet, silmätipat ja homeopaattiset tuotteet auttaneet yhtään, ainoa mikä auttoi oli se antihistamiini. Lääkärit soittelivat ja yrittivät etsiä tietoa kaikista kymmenistä eri antihistamiinivalmisteissa mutta kaikkien kohdalla sama tuomio: ei saa käyttää imettäessä. Näin ne ainakin väittivät. Välillä oli kuitenkin pakko ottaa kun tuntui että muuten kuolen siihen paikkaan. Mulla on myös astma johon otan säännöllisesti kortisoneja ja ne on kuulema ihan ok. Pahin allergiaoire on tuo tajuton kutina kurkussa ja suussa ja nenän tukkeutuminen. Asumme Saksassa ja täällä siitepölykausi alkaa helmikuussa ja loppuu marraskuussa ja sitten niitä kukkivia kasveja on kaamea liuta. Olen pahasti allerginen sellaisillekin kasveille mitä en edes ole tiennyt olevan olemassa. Sen lisäksi kaikki nokkoset sun muut joita kasvaa joka ikisessä kadunkulmassa. Mun pitäis varmaan asua jossain Grönlannissa, mutta toivotaan että se tästä helpottaa, imetysajat ovat aina olleet pahimmat. Nyt vaan iski pieni morkkis että olenko mä tehnyt tavattoman karhunpalveluksen lapsille imettäessäni heitä. Vielä ei esikoisella tai kakkosella ole mitään allergioita onneksi todettu!



Äh, ap:lle anteeksi kun näin käytän alotustasi hyväksi. Jos vielä jotain tulee niin teen oman alotuksen.

Vaikuttava aine siinä on loradatiini.



Tuonne Teratologiseen voi soittaa itsekin. Vastausaika yksityishenkilöille on arkisin klo 9-12. Sieltä saat tosiaan sen ajantasaisimman tiedon kansainvälisistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta löytyvistä käyttökokemuksista.

Ja kyseessä oli UUSI tutkimus, joka koski kyllä ihan kaikkia, eikä vain allergiaperheiden lapsia. Kiinnitti huomiota, koska meilläkin ollaan allergisia. Ja siinä sanottiin niin kuin kirjoitin, että kiinteät täytyy aloittaa 6 kk:n iässä, koska muuten riski allergisoitua jälleen kasvaa. Ja mikään suositus/yhdistys ei ainakaan Suomessa edes suosittele puolen vuoden ylittävää täysimetystä. Eli ainakaan lapsen hyväksi ei silloin toimita.



Piti jotain muutakin kirjoittaa, vaan enpä nyt muista. Ehkä palailen.

IMETTÄÄKÖ VAIKO EIKÖ IMETTÄÄ? KAS SIINÄKÖ ALLERGIAPERHEEN UUSI PULMA?

Näihin päiviin saakka on uskottu, että imetyksellä on tärkeä merkitys lasten allergisten oireiden torjumisessa. Pitkää imetystä on suositeltu etenkin niille äideille, joiden lapsilla tiedetään olevan riski allergisoitua perimänsä puolesta.



Lukuisat tutkimukset ovatkin puhuneet imetyksen puolesta. On todettu, että lyhytkestoinenkin imetys suojaa lasta myöhemmiltä allergisilta oireilta; atooppiselta ihottumalta, ruoka-aineallergioilta, allergiselta nuhalta ja yskältä jne. Lisäksi imetys saattaa siirtää allergioiden puhkeamisajankohtaa myöhäisemmäksi. Edellä mainittuja tuloksia on esitelty mm. suomalaisessa tutkimuksessa, jossa lapsia seurattiin 17-vuotiaiksi saakka. Tutkimus on julkaistu arvostetussa lääketieteellisessä Lancet-lehdessä. ( Saarinen, U.M. et al. Breastfeeding as prophylaxis against atopic disease: prospective follow-up study until 17 years old. Lancet 1995; 346(8982):1065-69)



Kuluneen vuoden aikana mediassa on uutisoitu uutta suomalaista tutkimusta, joka on lähestynyt allergia ja imetys- aihetta aivan uudesta näkökulmasta. Helsinkiläisessä tutkimuksessa seurattiin 120 äiti-lapsi- paria synnytyssairaalasta lähtien vuoden ikään saakka. Osa lapsista sai vaikeitakin allergisia oireita jo ensimmäisten elinkuukausien aikana. Uutta tutkimuksessa on se, että siinä pyrittiin selvittämään, voisiko äidinmaidossa itsessään olla jotakin sellaista, mikä voisi altistaa imeväisen allergioille. (Aikaisemmin pienen imeväisen allergisoitumista äidinmaidon kautta tuleville allergianaiheuttajille pidettiin harvinaisena ja melko epätavallisena.)



Äidinmaidon koostumuksessa todettiinkin poikkeavuutta niillä äideillä, joiden vauvalle allergiaoireita ilmestyi jo imetysaikana. Tutkimuksessa havaittiin, että äidinmaidossa mm. oli tavallista vähemmän makrofagi- nimisiä leukosyyttejä eli valkosoluja, joilla on tärkeä merkitys ihmisen immuunipuolustuksessa. Lisäksi maidossa esiintyi allergiasoluiksi kutsuttuja valkosoluja. Näitä eosinofiilisiä leukosyyttejä ilmaantuu vereen (kuten myös äidinmaitoon) etenkin allergisten reaktioiden yhteydessä. Poikkeava äidinmaidon koostumus oli tutkijoiden mukaan suoraan verrannollinen imeväisen terveydentilaan ja allergisiin oireisiin.



Johtopäätöksenä on se, että äidinmaito saattaa joissakin tapauksissa altistaa imeväisen allergisille oireille sekä pahentaa mahdollisia oireita. Eli lapsi ei allergisoidu äidinmaidolle itselleen, vaan maidon kautta tuleville allergeeneille, joita kulkeutuu maitoon äidin syömästä ravinnosta. Lisäksi äidinmaidon sisältämät " allergiasolut" voivat pahentaa lapsen allergisia oireita. Tutkijat toteavat kuitenkin, että tästäkin huolimatta äidinmaidon hyödyt ovat edelleen suuremmat kuin mahdolliset haitat!