Kirkuuko lapsesi?
Olimme lapsille suunnatussa huvittelupaikassa. Monet lapset kirkuivat korviavihlovasti. He kirkuivat kun olivat innoissaan, suuttuneita tai pettyneitä. Erityisesti kummastuttaa tuo innoissaan kirkuminen. Siis esim. kun "Pete-Pupu" tulee esiin niin aletaan kirkua. Missä tuollaista opitaan? Miksi vanhemmat eivät kiellä? Onko se ihan ok muiden mielestä?
Kommentit (49)
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:48"][quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:47"]Meillä vanhempi lapsi ei ole koskaan kiljunut, pienempi sitten senkin edestä... ja joo, ei jaksaisi itsekää sitä kuunnella.
[/quote]
Ootko koittanut kieltää??
[/quote]
Todellakin olen! Ei sitä jaksa tosiaan kuunnella, mutta tekee sitä vaikka kuinka kieltäisi, koittaa olla huomioimatta jos kiljumisella jotain yritetään saada jne. mutta ei auta.. on se vähentänyt sitä, mutta ei lopettanut. Aloitti jo alle vuoden ikäisenä ja kiljui todella kovaa ja korkealta, nyt 1,5v ja kiljuu edelleen mutta ei niin usein.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:47"]Meillä vanhempi lapsi ei ole koskaan kiljunut, pienempi sitten senkin edestä... ja joo, ei jaksaisi itsekää sitä kuunnella. [/quote] Ootko koittanut kieltää??
[/quote]
Ihan tosissaanko tämä kommentoija kuvittelee, että lasta ei ole kielletty kirkumasta ja selitetty tuhat ja sata kertaa, miksei saa kirkua. Että vanhemmat vaan jatkuvasti myhäilee vieressä, vaikka pää meinaa hajota siihen kirkumisääneen. Ap ei siedä kirkumisääntä edes satunnaisesti, miltä luulet, että tuntuisi kuunnella sitä kirkunaa monta kertaa päivässä joka ikinen päivä. Mullakin toinen lapsi oli kirkuja, onneksi loppui sitten neljän ikävuoden korvilla.
Ja en ole wt, vaan akateemisesti koulutettu asiantuntijatehtävässä työskentelevä äiti.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 09:07"][quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:47"]Meillä vanhempi lapsi ei ole koskaan kiljunut, pienempi sitten senkin edestä... ja joo, ei jaksaisi itsekää sitä kuunnella. [/quote] Ootko koittanut kieltää??
[/quote]
Ihan tosissaanko tämä kommentoija kuvittelee, että lasta ei ole kielletty kirkumasta ja selitetty tuhat ja sata kertaa, miksei saa kirkua. Että vanhemmat vaan jatkuvasti myhäilee vieressä, vaikka pää meinaa hajota siihen kirkumisääneen. Ap ei siedä kirkumisääntä edes satunnaisesti, miltä luulet, että tuntuisi kuunnella sitä kirkunaa monta kertaa päivässä joka ikinen päivä. Mullakin toinen lapsi oli kirkuja, onneksi loppui sitten neljän ikävuoden korvilla.
Ja en ole wt, vaan akateemisesti koulutettu asiantuntijatehtävässä työskentelevä äiti.
[/quote]
Just eilen Suomenlinnassa eräs n. 3-vuotiaalta vaikuttava lapsi kirkui ja kirkui. Kumpikaan vanhemmista ei tehnyt elettäkään, että olisi yrittänyt vaimentaa lapsen.
Mä laittaisin käden lapsen suun eteen tukkeeksi, mutta olenkin vähän kiree.
Meillä lapsi kirkui alle vuoden ikäisenä kun keksi miten saa kirkaisun. Lopetti sen onneksi siinä vuoden ikäisenä.
Meidän lapset eivät ole kirkuneet "huvikseen", luojan kiitos, mutta ikävä kyllä toinen kirkuu joskus raivosta. Samalla kun itkee ja kiukuttelee. Kielletty on, mutta se lisää vain vettä myllyyn. Silloin ainoa vaihtoehto julkisella paikalla on kantaa rimpuileva kirkuja pois tilasta esim. autoon tai pihalle. Kotona olen yrittänyt sanoa, että "en saa mitään selvää tuosta möykästä, tule sanomaan asiasi kun pystyt keskustella kuin ihminen", ja yrittänyt ignoorata kirkumisen, mutta tuo vain jatkaa silti kunnes väsyy.
Mun kolmevuotias lapsi kirkuu toisinaan. En kestä sitä yhtään. Kuellän kurkumasta ja uhkailen jäähyllä. On se joutunutkin jäähylle kirkumisen vuoksi. Nyt on ruvennut oppi menemään perille, kun lapsi kysyy lupaa kirkumiseen, jos sillä tekee kauheesti mieli kiljaista. En ole luvannut. Sitten kun se kysyy "saako ihan pienellä äänellä kiljua?" niin annan luvan. Se sit pihisee ihan hiljaa ja vähän. :D
Meidän pihalla harrastetaan tuota että aletaan kirkumaan kurkku suorana, sellaista kauhuleffahuutoa kuin heitä tapettaisi. Säikähdin muutamat kerrat ensalkuun, mutta nyt se alkaa jo olla arkipäivää.
Pikkutytöt kirkuu innoissaan tuolla karmealla tavalla heti kun naapurin pojat kävelevät ohi. Tai jos leikkivät hippaa ja joku heistä saadaan kiinni.
Mitä jos joku pedo, kidnappaaja tai mielisairas aikuinen kävisi heidän kimppuun ja kirkuisivat samalla tavalla? Ketään naapuria ei enää kiinnosta koska ajattelevat että leikkivät taas tai että kerjäävät vain huomiota.
Ajattelin tehdä näin; soitan (tutut) viranomaiset paikalle ja sanon että lapsilla on jokin hätä. Kun he tulevat paikalle niin lapsilla ja heidän vanhemmillaan on sitten tilaisuus kertoa heille että mikä oli hätä ja miksi huusivat kuin olisi hätä. Ehkä vanhemmat oppivat hillitsemään lapsiaan ja kertomaan että silloin aletaan kirkumaan jos on oikea paniikkitilanne.
Tehkää jokaisesta kirkuvasta pennusta ls-ilmoitus! Niillä on pakko olla jotain traumoja kotona jos ne käyttäytyy tuolla tavalla julkisilla paikoilla! Emme halua mitään uusia Eerika-tapauksia Suomeen!
Viimeiset pari vuotta olen tuota kirkumista ihmetellyt. En muista että ennen lapset olisivat kirkuneet pihalla tuntitolkulla; nyt tuntuu olevan vakio. Satunnaiset riemunkiljahdukset ymmärrän, mut että kaikki kommunikointi tapahtuu kirkumalla, niin se on outoa.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 12:04"]
Mun kolmevuotias lapsi kirkuu toisinaan. En kestä sitä yhtään. Kuellän kurkumasta ja uhkailen jäähyllä. On se joutunutkin jäähylle kirkumisen vuoksi. Nyt on ruvennut oppi menemään perille, kun lapsi kysyy lupaa kirkumiseen, jos sillä tekee kauheesti mieli kiljaista. En ole luvannut. Sitten kun se kysyy "saako ihan pienellä äänellä kiljua?" niin annan luvan. Se sit pihisee ihan hiljaa ja vähän. :D
[/quote]
lapsi ottanut teidän vanhempien huutamisesta mallia, niinhän ne yleensä tekee kaikissa wt-perheissä.
Heh, Ranskassa osataan lastenkasvatus ja lasten hillitseminen, kuulemma pitävät ilmastointiteippirullaa näkyvillä kotona niin että lapsi ei uskalla kirkua tai huutaa tai kiljua, kun on kerran saanut teipit turpansa tukkeeksi. Jos korottaa epämiellyttävästi ääntään niin kuulemma isän tai äidin katse siihen teippirullaan saa lapsen jälleen puhumaan normaalilla äänellä :DD
Kyllä meidän 2v lapsi kiljuu, aika paljon. Jos on kovin innoissaan tai vihainen. Ei ole tullut mieleen kieltää :o Missä iässä se ei ole enää "hyväksyttyä"? Mua ei koskaan ole kenenkään lasten kiljumiset haitanneet, saati sitten oman :D
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 12:12"][quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 12:04"]
Mun kolmevuotias lapsi kirkuu toisinaan. En kestä sitä yhtään. Kuellän kurkumasta ja uhkailen jäähyllä. On se joutunutkin jäähylle kirkumisen vuoksi. Nyt on ruvennut oppi menemään perille, kun lapsi kysyy lupaa kirkumiseen, jos sillä tekee kauheesti mieli kiljaista. En ole luvannut. Sitten kun se kysyy "saako ihan pienellä äänellä kiljua?" niin annan luvan. Se sit pihisee ihan hiljaa ja vähän. :D
[/quote]
lapsi ottanut teidän vanhempien huutamisesta mallia, niinhän ne yleensä tekee kaikissa wt-perheissä.
[/quote]
Anteeksi, mutta olet väärässä. Meillä ei huudeta ja emme ole wt. En siedä kovia ääniä lainkaan. Kun yksi wt kaverimme käy kylässä ja kailottaa ja nauraa isoon ääneen, niin minä ja lapsi säikytään sitä. Lapsi lyö kädet korville aina kun on kova meteli. Lapsi kirkuu välillä innostuessaan, silloin minä pistän sormet korviin ja kiellän kirkumasta.
Meilläkin 1-2v tykkäs kirkua kaupassa jossa vähän kaikui vielä. Yltyi vaan kun kiellettiin.
Miksi vanhemmat eivät voi sanoa lapselle että silloin aletaan kirkumaan keuhkojen voimalla jos on joku oikea hätä??? Onko se niin vaikeaa? Vai kirkuvatko vanhemmat ja lapset kilpaa kotona, että se on jo jokin uusi kommunikointityyli???
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 12:21"]Miksi vanhemmat eivät voi sanoa lapselle että silloin aletaan kirkumaan keuhkojen voimalla jos on joku oikea hätä??? Onko se niin vaikeaa? Vai kirkuvatko vanhemmat ja lapset kilpaa kotona, että se on jo jokin uusi kommunikointityyli???
[/quote]
No mä en ole tiennyt, ettei saa kiljua. Ei ole tullut mieleen kieltää. -18
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 09:04"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:48"][quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:47"]Meillä vanhempi lapsi ei ole koskaan kiljunut, pienempi sitten senkin edestä... ja joo, ei jaksaisi itsekää sitä kuunnella. [/quote] Ootko koittanut kieltää?? [/quote] Todellakin olen! Ei sitä jaksa tosiaan kuunnella, mutta tekee sitä vaikka kuinka kieltäisi, koittaa olla huomioimatta jos kiljumisella jotain yritetään saada jne. mutta ei auta.. on se vähentänyt sitä, mutta ei lopettanut. Aloitti jo alle vuoden ikäisenä ja kiljui todella kovaa ja korkealta, nyt 1,5v ja kiljuu edelleen mutta ei niin usein.
[/quote]
I feel your pain :) Meillä 7 kk vauva, joka kirkuu kovaa ja korkealta ja kovasti tykkää omasta äänestään. Korviin sattuu, mutta minkäs teet. Keskimmäinen ei ole koskaan kirkunut, mutta esikoinen kirkui myös vauvana. Oli vain vaihe ja kirkuminen jäi omia aikojaan pois.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 12:12"][quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 12:04"]
Mun kolmevuotias lapsi kirkuu toisinaan. En kestä sitä yhtään. Kuellän kurkumasta ja uhkailen jäähyllä. On se joutunutkin jäähylle kirkumisen vuoksi. Nyt on ruvennut oppi menemään perille, kun lapsi kysyy lupaa kirkumiseen, jos sillä tekee kauheesti mieli kiljaista. En ole luvannut. Sitten kun se kysyy "saako ihan pienellä äänellä kiljua?" niin annan luvan. Se sit pihisee ihan hiljaa ja vähän. :D
[/quote]
lapsi ottanut teidän vanhempien huutamisesta mallia, niinhän ne yleensä tekee kaikissa wt-perheissä.
[/quote]
No hyvä kun tulit jakamaan kokemuksesi, jota itselläsi näyttää riittävän omakohtaisesti. ;-)
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 12:21"]Miksi vanhemmat eivät voi sanoa lapselle että silloin aletaan kirkumaan keuhkojen voimalla jos on joku oikea hätä??? Onko se niin vaikeaa? Vai kirkuvatko vanhemmat ja lapset kilpaa kotona, että se on jo jokin uusi kommunikointityyli??? [/quote] No mä en ole tiennyt, ettei saa kiljua. Ei ole tullut mieleen kieltää. -18
[/quote]
Ei kiljumista, vaan KIRKUMISTA! Aivot lähteneet istukan mukana???
Kirkuminen (hätähuudon tyylinen) on eri asia kuin kiljuminen tai ohimenevät kiljahtelut (pienestä riemusta).
Nyt puhutaan sellaisesta turhasta korviin käyvästä kirkumisesta!
Lapsemme eivät ole missään vaiheessa kasvuaan eikä missään tilanteessa yrittäneetkään huutokirkumista.
Kaipa sekin ominaisuus liittyy jotenkin WT-geeniperimään.