HELMIKUISET tortaina

Mä ajattelen kyllä kans just kun sä, Tuuliina, että esim. nyt olen rv37. Mutta siis kun Vau.kirjassa on selvästi päivien mukaan selostettu joka viikko, ja siellä sanotaan näin: " 38. viikko, Raskaus 37 viikosta 0 päivästä 37 viikkoon ja 6 päivään" että " Lasta ei enää pidetä ennenaikaisena jos se syntyy tämän viikon alun jälkeen." . Että siinä se sanotaan näin selvästi. Ja neuvolan täti vaan totesi, (kun sanoin että lauantaina kun tulee 37+0, alan yrittään huvikseni touhuileen) että " vauva on täysiaikainen 38-viikkoisena" .



Mä oon kans pitänyt, että -/+ 2 viikkoa lasketusta ois ne rajat. Mutta näin siis sain kahta eri tietoa, toinen neuvolatädiltä, toinen hältä saadusta kirjasesta :)



Täytyy nyt vaan toivoa, että vauva kehittyy ja kypsyy itsekseen ja tulee mun mieliks parhaaseen aikaan :)

Hurja vierasrumba takana, appivanhemmat lähtivät eilen kotiin. Nyt vain yritän ottaa rennosti.



Tiistaina kävin verikokeissa turvotuksen ja kohonneen verenpaineen takia. Arvot olivat ok, mutta neuvolan täti käski seuraamaan verenpainetta (on nyt koko ajan yli 140/90) ja ottamaan herkästi yhteyttä jos olo huononee. Päänsärky on ollut jo monta viikkoa vaivana, ja sitäkin tässä seuraillaan. Ensi tiistaina menen otetaan taas sitten vauvasta sydänkäyrää (täällä se tapahtuu synnytysosastolla)...



Sisätutkimusta minulle ei ole tehty kuin viimeksi joskus viikolla 34. Mutta lääkäri totesi maanantaina, että vauva on jo todella alhaalla (mahakin on hassun näköinen, kun se on laskeutunut). Ja kokoarviohan oli rv37+1 2500g. Saisi pikkuinen kasvaa vielä ennen syntymää!



Kävely alkaa olla jo to-del-la hidasta, eilenkin kaupassa piti välillä ihan pysähtyä huilimaan :)



Ja noista suppareiden " käynnistyskeinoista" . Itse olen myös sen aikaisempien raskauksien kanssa huomannut, että seksi lienee ainut toimiva. Muut ässät vain rasittavat kroppaa turhan päiten, ilman mitään muuta tulosta. Joku kätilö neuvoikin nauttimaan: ensin lepoa, sitten otetaan illalla lasillinen viiniä ja harrastetaan oikein hellää seksiä. Saattaa käynnistää synnytyksen, tai sitten ei. Noh... meillä ei mies oikein enää virity, kun masu on siinä " läsnä" koko ajan :D



Mutta nyt ei jaksa enää istua...



Laivakoira rv 37+4

Eilen oli aika myös minulla sinne Taysin äitipolille, joten vastailen nyt vielä jälkijunassa siihen tiistaiseen gallupiin. Raskausviikkoja oli eilen 37+3, kohdunsuu oli sormelle auki ja kohdunkaula 2.5 cm ja pehmeä. Painoarvio eilen oli 2600 g, joten syntyessään on todennäköisesti noin kolmikiloinen. Uuden ajan sain vielä 15.2, ellei vauva sitä ennen ole syntynyt(la 12.2). Lääkäri haluaa tarkastaa silloin istukan kunnon ja lapsiveden määrän, koska Veetin synnytys käynnistettiin vähäisen lapsiveden takia. Nyt vettä oli vielä riittävästi. Mitään jatkuvaa erityisen haittaavaa kipua minulla ei ole, mutta kaikkia loppuraskauteen kuuluvia pikkujomotuksia kylläkin.



Nyt parin päivän aikana olen kuitenkin ymmärtänyt, miksi raskaana olemista kutsutaan nimenomaan RASKAANA olemiseksi. Tiistaina kävin Veetin kanssa kävellen kaupassa(1.5 km), niin selkää jomotti koko matkan, niin että kävely oli yhtä töpöttämistä. Sitten illalla närästi ja yöllä supisteli. Heräsin ti-ke yönä neljältä melko kipeisiin supistuksiin, joita tuli 4-7 minuutin välein. Niitä kesti pari tuntia ja sen jälkeen jäi vielä sellainen menkkajomotus mahaan ja selkään. Panadolia otin, mutta mitään apua siitä ei ollut. Luulin jo, että pitää lapsenvahtia alkaa soittelemaan. Kivut helpottivat sitten seitsemän aikaan ja herätä piti puoli kahdeksalta, että ehdin Taysiin. Ei näkynyt äitipolin puolella eilen tuttuja helmikuisia.



Birdylle voimia kipujen kanssa, toivottavasti suostuvat Taysissa käynnistykseen.



Toivottavasti pian saataisiin uutisia Marcelilta ja Kaalilaatikolta, jokohan siellä on nyytit kainalossa=)



Hyvää päivänjatkoa kaikille!

nonnu78 rv 37+4

Helou



Eilen oli taas neuvola. Nyt siellä käydäänkin joka viikko. SF-mitta oli pienentynyt 2cm (oli enää 31cm) ja th sanoi, että vauva on siis laskeutunut. Ei kuitenkaan ollut kiinnittynyt, siis pää vaan ihan valtoimenaan siellä viellä velloi. Oli kuulemma kääntynyt kylkiasentoon siis sillai, että pää alaspäin ja kylki osoittaa niinku mun napaa kohti. Th sanoi, että siinä asennossa vauvat yleensä syntyy. Tämän asennon muuttumisen olen kyllä huomannut niistä pienistä kantapään jäljistä, jotka aina tonne oikeaan kylkeen ilmaantuu. Siis tosi suloista -niistä sais otettua kiinni, mutta en uskalla. Ollaan vaan miehen kanssa tyydytty niitä taputtelemaan ja ihmettelemään.



Verenpaine oli jatkanut nousuaan, nyt 143/89 ja ei nyt mitään hälytystä tullut, mutta sain käskyn seurata painoa ja päänsärkyä ja turvotusta. Jos alkaa lisääntyä niin pitää soittaa. Th ei sinänsä vaikuttanut huolestuneelta kun ei mulla ole muita vaivoja, mutta sanoi että " kyllä se paine saisi nyt alkaa laskemaan jo" -ensi viikolla sitten taas ihmetellään jos ei mitään dramaattista tapahdu.



Muuten kaikki ennallaan. Kulutan pitkiä päivätunteja kotosalla ja odottelen miestä kotiin kaveriksi. Kun kaikki omatkin kaverit on päivät töissä niin kyllähän tää aika hieman käy pitkäksi. Eilen vietiin jo meidän avaimet koiranhoitajalle, että pääsee noutamaan koiran hoitoon sitten kun h-hetki iskee. Me tosiaan toivotaan, että saadaan Kättäriltä perhehuone niin tuore isukkikin saa jäädä sinne mun kanssa vauvaa nuuhkimaan ja ihmettelemään.



Jees, nyt taidan lähteä päiväkävelylle koiran kanssa -on aivan mielettömän upea auringonpaiste täällä Vantalla. Lunta, aurinkoa ja vain pari astetta pakkasta eli kelpaa ulkoilla :-)



rv 38+2

(" tai, enemmänhän se oli sitä että käännän kylkeä ja nostan jalkaa, ymmärrättehän..." ).



Ymmärrän, liiankin hyvin. Lähetyssaarnaaja-asentoa on kyllä jo tullut ikävä. No onneksi mies ei laita pahakseen tuosta että aina joutuu takaapäin, mä en tosin siitä niin kovasti tykkää. Tuo sun teksti oli ihan kun suoraan meiltä.



Ehkä jo 10 vk päästä jossain muussa asennossa. . . ehkä... (toiveajattelua varmaan)

On ittellä menny niin helposti tää raskausaika, et on vaikee kuvitellakaan millasia kipuja toisilla voi olla. Voin vaan ottaa osaa.. Ja onneks se sentään jossain vaiheessa helpottaa...



Neuvolakuulumisia.. Rauta oli edelleen melko alhaalla, et sitä pitäis nyt alkaa syömään kaks tablettia päivässä. Ärsyttää vaan ku se vaikuttaa heti mahan toimivuuteen. Paineet oli 102/69, eli sen puolesta saan edelleen syödä salmiakkia ja lakritsia. Jee! =) painoo on nyt tullu yhteensä 15,6 kiloo. Kohdunkaulaa oli jäljellä 2,5 senttiä ja paikat nätisti kiinni. Sf-mitta oli 31, eli siinä keskikäyrällä näköjään mennään. Ei siis mitään aihetta muihin tutkimuksiin.



Ei nyt oikein juttu luista.. Jos menis antaan kissalle ruokaa, kun se tossa ympärillä pyörii siihen malliin.



Koittakaa pärjäillä masujenne kans, myöhemmin ajateltuna tää aika meni kuitenki tosi nopeesti. (jos se ny tällä hetkellä yhtään helpottaa... =)



Jansku & Möhkis 35+3

Niin se vaan taitaa olla. Vielä kun tuohon lisää sen että itselle olisi ihan sama onko hereillä vai nukkuu, niin paljon koko homma kiinnostaa just nyt. Tuntuu muuten etten taida muistaakaan mitään muita asentoja kuin tuon, lähetyssaarnaajan just ja just, eikös siinä mies olekin päällä ??? ;D

Ehkäpä se sitten joskus taas alkaa kiinnostaa kun vaan jaksaa asiaa ajatellakaan. Ehkä joskus...

... kuulosti kans tutulta.. =)

On tosiaan ikävä sitä lähetyssaarnaajaa... On mulle sopinu aina parhaiten. Ja mies on lähinnä nyt innoissaan, ku saa takaapäin, mikä taas mun mielestä on ok, mut ei se paras asento. No, ehkäpä sit taas joskus... =)

Pääsin TAYSista eilen lomille, sunnuntai-illalla menen taas takaisin ja u-prot -vuorokausiseurantaa jatketaan (se kannuun pissaaminen sujuu jo rutiinilla). Tällä kertaa sain tikkuja mukaani, voin täällä kotosalla tikutella. Paineet on laskeneet oikein hyvin, mutta tilanne toki vaihteleekin välillä. Viime viikolla sairaalassa luukutin välillä ihan hirveitä lukemia, pari kertaa jopa yli sen maagisen sadan alapaineen, kunnes pyysin verenpainemittarin itselleni ja mittasin paineet ite. Mulle kehittyi oikein kivat valkotakkipaineet :). No juu, äsken paineet oli noin 120/70, no panic. Kunhan nyt malttaisin vaan olla ja rauhoittua!



Mies ei aivan kympillä ilahdu näistä mun lomista, on tykännyt viettää täällä iloista poikamieselämää koiran kanssa kahdestaan ;).



Joopa joo, jos vointi pysyy näin hyvänä, niin eivät mua käynnistä. Paikat eivät ole yhtään auki, tai no, kuten lääkäri asian ilmaisi " sain mä sinne sormen kun oikein porasin" . Juu huomasin että porasi :). Mulla ei onneksi mennyt samanlaiseksi juupas-eipäs-kotiin-käynnistelyksi ku marcelilla!



En yhtään tykkää sairaaloista, mutta kyllä nää pari keikkaa sinne on olleet ihan ok. Sattunu hyvät huonekaverit. Vielä kun saisivat mun ruokajuoman kohdalleen, tähän asti puoliväkisin juottaneet mulle laktoosittoman piimän sijasta vähälaktoosista ja joka kerta saan mahan aivan sekaisin -onhan ne melkeen sama asia...



Hyvät voinnit teille kaikille!



KL 39 sharp

Tämä aamu alkoi erittäin mukavasti. Aamulla kaveri herätti minut ovikellon soittoon (kun kerrankin nukuin vielä puoli kymmeneltä...) ja tuli kakun kanssa käymään. Oikein mukava aamun aloitus. Piristi kummasti koko päivän!



Sama juttu tuon lähetyssaarnajan kanssa. Kyllä sitä on ikävä... Kyllästyttää kun aina vain takaapäin. Tosin meillä taitaa tällä hetkellä olla mies vähemmän kiinnostunut seksistä. Sillä taitaa tulla vauva väkisin ajatuksiin ja pelkää satuttavansa vauvaa. Tosin eipä muakaan nyt kauheasti jaksa petihommat innostaa... Jospa sitten joskus tulevaisuudessa...



Birdylle jaksamista, toivottavasti saat käynnistyksen!

Käytiin sitten neuvolassa tänään, mieskin lähti mukaan. Aikalailla samaa kuin viimeksi, heikko plussa valkuaista pissassa, ja yläpaine ensin 90 ja sitten 92. No, mulla on äidin mittari lainassa joten mittaillaan verenpaineita nyt kotosalla joka päivä. Hassuinta oli se, että paino oli pudonnut 1,5 kiloa viime viikosta.... Syynä varmaan tuo mun kippurointi selkäkipujeni kanssa jolloin en paljoa voinut syödä. Saldo nyt siis 5,5 kiloa. Paino nyt 77,5 eli sitä riittää kyllä ihan omiks ja vauvanki tarpeiksi...Sf -mitta edelleen 32, eli nyt ollaan keskivälin ja alarajan puolessavälissä.



Selkä taas meinaa oireilla, eli sitä samaa jumitusta navan yläpuolella, äyh. Otin sitten yhden panadolin, päätin etten ala ollenkaan sietämään sitä kipua kun tuntuu että vauvakin vaan hermostuu siitä. Vauvan pää vaikuttaisi olevan kiinnittynyt joten nyt vaan ootellaan... Liitoskivut ovat kyllä pahentuneet ja kyljen kääntäminen yöllä on enemmän kuin tuskaa. Myös paine virtsarakkoon on lisääntynyt selvästi.



Mäkin näen ihan ihme unia eikä ne kaikki ole vauvanpehmoisia :) Menee välillä ihan pervoiluksi...ei hirveesti tee mieli harrastaa seksiä kun on niin kipeä ja niin sitä sitten vehtaa unissaan miehensä kanssa ihankuin alkuaikoina :) aika hassua...



Tervetuloa uusi " kasvo" helmiksiin, nimimerkkiä en nyt muista (onpa kumma...). Sitruunalle hirmusti tsemppiä ja toivottavasti saat jotakin helpotusta oloosi! Olipa kiva kuulla Birdystä ja Kaalilaatikostakin, vielä kun Marcelista jotain kuuluisi :)



Eipäs kai muuta kuin, että odottavan aika ON pitkä...



Sasuliini ja hajuherne 38+6

Nyt kun on suurin piirtein saanut vauvakamat kasaan, niin alkaa kyllä totta vieköön tympiä tämä toimettomana istuminen. Siksi kait minäkin leivoin, että olisi edes jotain tekemistä. Huokaus.

Tosin mulla on sellainen paha tapa, että en osaa oikein tehdä mitään ollessani itsekseen kotona ja sit olis ihan hirmusti virtaa tehdä kaikkea, kun mies tulee väsyneenä töistä.



Rupesi vallan naurattamaan se " nostan jalkaa" - kuvaus. ;D Kuulosti kohtalaisen tutulle. Kyllä sitä jo odottaa, että pääsis duunailemaan vähän vähemmän kömpelösti. Yritäppäs siinä sit hekumoida ja olla kiihkeenä, kun pienikin asennon muutos ottaa itsellä aikaa kuin valtamerialuksella kääntyminen...

Vauvan syntymän jälkeen voi ensikertalaisilla tosin olla vähän roolit hukassa ja muutenkin sit sen lapsiperheen kekseliäisyyden kehittäminen vienee hieman aikaa, mutta jospa sitä tämän vuoden puolella kuitenkin... ;)



Joo, koittais vaikka lähtee kävelylle, kun on ihan kiva ilma ulkona. Jos sitä vaikka siitä piristyisi.

..minäkin kun eilen kirjoittelin niistä " raakilevauvoista" . En tarkoittanut saarnata (tunsin heti piston omassatunnossani) vaan lähinnä ehkä tsempata vielä jaksamaan. Jos ei muita niin ainakin itseäni-- kun en minäkään millään enää jaksais, varsinkin kun on kolme kersaa ja kämppä hoidettavana näiden vaivojen kans. Toivon vaan, että vauva tulee mahdollisimman pian, ilman komplikaatioita, että pääsen kotiin pian synnäriltä. Meillä menisi elämä ihan sekaisin jos joutuisin vaavin takia viipymään sairaalassa.

Kipu on niin henkilökohtainen kokemus, ettei sitä voi verrata toisen tuntemuksiin. Toivottavasti Birdy pääset synnyttämään pian. Siihenhän ne kivut loppuu :) Häntä pystyyn kohtalotoveri!



T.Neppis

No niin oli ihana käydä kurkkaa meidän " oskua" , mä pelkäsin koko arviota ihan suotta nyt paino 2800 g ja jos laskettuna syntyy niin lääkäri arvioi olevan 3500 g. Kaikki oli ihan ok. proteiinit plussalla jonka jotain tuloksia odottelen vielä tänään . mitähän lie ...

Niin ja mä olin jo sentin auki eli on ne supistelut tuottanu tuloksia jee ! Ei oo turhaan kärvistelty !



Lääkäri oli oikein mukava samoin kätilö, mun mies nauratti niitä oikein urakalla. Ensin tokas kätilölle käyrien jälkeen kun se käski mun mennä vaakaan, et hei mun rouva on läski !!! ja sitten lääkärille kun ultras että onko poika punkero !??!! Ja mää meinasin kuolla nauruun, nii vähän hymyilytti muitakin. Onneksi mä tuon huumorin ymmärrän. Miestä vaan hatuttaa kun mä laihdun sitten " päivässä" ja se tekee töitä koko ajan kilojen karkottamiseksi ;)



Sain vielä uuden ajan päivää ennen laskettua että tiedetään sitten varmasti minkä kokoiseksi tää jässikkä tästä kasvaa !!



Birdylle tsemppiä kipujen kanssa ! Toivottavasti pääset käynnistykseen !



Kaalilaatikkokin päässy kotia, lepäile nyt :)



Niistä petipuuhista, huvitti tosiaan tuo " jalan nosto" joo tuttua puuhaa tuo takaapäin, meillä tosin onnistuu vielä tuo ratsastusasentokin ;) mutta jotenkin sitä toivoo pääsevänsä oikein vällyjen väliin pyörimään kunnolla ;)



Mä meen nyt syömään :)



minkki kera oskarin 36+2

En halua ketään pelotella, mutta... Tuli mieleeni, kun valittelit kipua eka oikeella alhaalla? ja sitte molemmin puolin? Eli jotain kovaa vihlontaa? On nimittäin niin, että umpilisäke sijaitsee just oikeella puolella, mut jos se rupee krenkkaamaan, niin voi kuulemma vaivata molemminpuolisesti. Yhdellä tutulla kävi just niin, että 5vk ennen la:ta joutu umpparileikkaukseen, mut toivon totisesti, ettei sulla oo sitä vaivaa... Ei kuulemma mitään kovin herkkua ja sit joutu vielä synnytyspuuhissa sektioon. Mutta umppari ilmeisesti on herkempi ärtymäänkin just raskaana ollessa. Ja sen umpparin sijainnin minäkin jouduin tarkastamaan vanhasta oppikirjastani, kun noita lääketieteen opuksia on hampilekurillakin kasapäin.



Samaten kattelin, kun on ollu puhetta palstalla siitä, millä syillä saa lähetteen synnytystapa-arvioon, niiiiiiin, niitähän löytyy koko lista, mut en just jaksa niitä tähän luetella. Mut jos jotakuta oikeesti kiinnostaa, niin voin mä myöhemmin yrittää ne kirjasta vaikka skannata tekstiks, ellen löydä sitä romppua missä kirjan tekstit on....



Ite kävin tänään neuvolassa, paineet ok (133/79), prot -, gluk +++ (ainoo huono? juttu, mut mä olen kyllästyny jo näihin sokeriasioihin, pentu kasvaa minkä kasvaa ja sillä hyvä, elän normaalia elämää, mahtuu se 4,5kg tulemaan taatusti jos niikseen on...), sf sama ku viikko sitte 36cm. Tänään ei oikeestaan juurikaan mitään ongelmia, paitsi suoli kroonisesti kovalla ja ruuansulatus tuntuu olevan aivan hiton hidasta. Penska meltuaa mahassa minkä ehtii ja eilen taas oli aika kaamee päivä, kun istuin viimisessä koulutuspäivässä klo 9-16 sellasella suoraselkäsen tuolilla ja mahassa oli ku kasa muurahaisia, ei antanu tenava hetken rauhaa. Illlalla oli kohtuullisen sippi olo.

Mut muuten ei nyt valittamista.



No tulipas tekstiä, jaksamista kaikille helmiksille, se on jo oikeestaan loppusuora käsillä, viiminen " satasen puristus" .



T. Dentaurus 36 sharp

Joo, kyllähän tämä alkaa jo työstä käydä tämä raskautettuna olo. Maha on niin täynnä vauvaa että tuntuu että nahkat poksahtaa. Ja nyt kun beibi on laskeutunut niin paine nivusissa on melkoinen ja liikkuminen hidastunut sen myötä. Puhumattakaan kolotuksista selässä, liitoksissa ja kohdun kannattimissa. Supistuksia on satunnaisesti mutta ongelmia tettää kylkiluukipu joka ei anna olla pystyssä koko päivää. Tosin pitäisi sitä levätäkin mutta on näissä olemassa olevissa lapsissa ja huushollissa sen verran hommaa ettei ehtisi eikä malttaisi. Lumityöt on mukavia mutta ne olen suosiolla jättänyt miehelle..



Neuvolassa on rampattu, tuntuu että liiankin tiheästi. Hb on kivunnut ylöspäin mukavasti ja muutkin arvot ihan kohdallaan. Alun huono painonnousu on korvautunut 100-700 g:n viikkovauhdilla niin että alkaa 10 kg olla mittarissa.



Se täysiaikaisuuden raja on se 37 vkoa. Minä en edes odottele ennenkuin 40 on täynnä, mitään merkkejä ei ole tosin ollutkaan. Mutta ei enää kauan!



Jaksamista!

Preludi ja rummuttaja 39+1

Miltä ne tuntuu, mulla ei ole hajuakaan! Miksi joillakin supistelee usein ja pitkin raskautta ja mulla ei, melkein oon kateellinen:) kun kyllähän tässä vaiheessa varmaan jo pitäis alkaa tuntuun jossain. (siis särkee ja vihloo, mutta ei varmaan oo supistuksia). ja sit ku kaikki kyselee, että supisteleeko, niin tekee mieli vastata että mä oon sen verran erikoinen että mun raskauteen ei kuulu sellanen:D

Tuleekohan tämä vauva ulos sitte vauhdilla kun ensimmäiset supistukset ilmaantuu.



rv 39 tasan

Eilen oli koko päivän aika hiljaista, mutta iltaa kohti liikkeet voimistui ja viime yönäkin vauva mekkaloi mahassa. Sama meno on jatkunut tänään. Toissa iltana/yönä vauvalla oli siis vaan joku hiljaisempi hetki mahassa. Olo on edelleen ihmeen hyvä. Kävellessä alkaa kyllä pissattamaan ihan heti ja alapäässä on jotain tuntemuksia. En tiedä, onko ne niitä liitoskipuja vai johtuuko se tunne siitä, että vauva on jo niin alhaalla (siis lääkärin mukaan on alhaalla, itse en ole huomannut mahan laskeutuneen). Tekisi mieli kävellä jalat levällään. Ja aika hiljaa pitää kävellä, ettei ala mahaa sattumaan. Välillä kyllä juoksen pienen matkan esim. bussiin, mutta pidempiä matkoja ei voi enää juosta (esim. neuvolaan, mihin mulla on tapana juosta, kun olen aina myöhässä). Eilen illalla alkoi sängyssä särkeä yläselkää ja silloin ei mikään asento ole hyvä. Selällään ei särje niin paljon, mutta silloin särkee sitten alaselkä. Meinasin nousta ottamaan särkylääkettä, mutta en jaksanut. Ja olin jossain vaiheessa nukahtanut.



Viime yönä tuli heräiltyä koko ajan. Poika huusi kahteen otteeseen (kovaa), Hesarin jakaja metelöi rapussa (juoksee portaat niin kovaa alas), sitten piti käydä vessassa, miehen kello soi ennen kuutta yms. Onneksi saan aina aamulla heti unta, vaikka heräänkin siihen, kun mies nousee ja kun mies puolen tunnin päästä lähtee ja kun poika hipsii jossain vaiheessa aamua mun viereen. Siis tosi pätkäunta nukun, mutta ennen klo 9 en kyllä jaksaisi nousta. Tosin menen nukkumaankin vasta puolen yön jälkeen, mikä ei ole yhtään hyvä juttu. En vaan millään saa itseäni aikaisemmin sänkyyn. Paitsi yhtenä iltana menin sänkyyn jo klo 23 ja nukahdinkin heti, mikä oli tosi harvinaista.



Birdylle ja muille kivuissa kärvisteleville kovasti tsemppiä!!! Ja Tikulle onnea matkaan, jos tositoimiin jo pääset/joudut!



T:Fassiloora rv 36+4

Eli kuten kaalilaatikko tuossa jo mainisti juupas eipäs show:sta kohdallani, niin minäkin olen nyt ollut sitten kotilomalla paripäivää.



Samainen lääkäri joka maanantaina suureen ääneen kailotti, että yhtenä kappaleena et kotiin pääse, kalvot puhkaistaan jne...teki sitten u-käännöksen tiistaina. Olen nyt sitten lomilla TAYS:sta sunnuntai-iltaan asti (jos alapaine pysyy alle 100:ssa), neuvolassa ravaan joka päivä mittauttamassa paineeni (tämän päivän lukemat 145/100) ja pissailemassa. Syy lääkärin täyskäännäkseen oli, että osasto oli tiistaina ratkeamaisillaan meistä möhömahoista ja ei kriittisimmät päästettiin kotiin. Mieluusti minä kyllä kotona maikailen, tyttö vaan saa minut kitinällään hermoraunioksi. Vähän näkyy siis kotona, että äiti on ollut poissa kotoa ja pelko siitä, että taas joudun näkyy yliripustautumisena. Koneelle ei ole olliut mitään toivoa päästä, ennen kuin sain hänet isänsä kanssa ulos : )



Gallupeista, itselläni tuo kohdunsuu on pehmeä, auki 4 cm (mutta todella takana, sisätutkimus yhtä tuskaa kun kaivelevat kaikin voimin), kaulaa jäljellä 1cm. Vauvan pää on todella alhaalla lähtökuopassa. Sama tilanne oli jo ennen käynnistysyrityksiäkin. Vauvan painoarvio oli 3100 ja paljastetaan nyt sitten sekin, että tytön pitäisi olla tulossa : ) (tosin varmuudella sitäkään ei ole vielä sanottu).



Täällä onkin nykyään niin kamalan aktiivista väkeä ja pinot on tosi pitkiä, itse kun olen alkanut vähän laiskistumaan nyt loppuaikoina. Joku kyseli jonkun päivän pinossa, että onko sairaaloissa netiyhteys. Lähes kaikissa sairaaloissa kait nykyisin on kone, jolta saa yhteyden ulkomaailmaan. Tuonne koneelle vain saa hiukka jonotella ja käyttöaika jos jonoa on rajattu TAYS:ssa 15 min. TAYS:ssakin käytössä tietojeni mukaan vain yksi kone.



Yllättävän vähän täällä on ollut muuten vauvauutisia. Olin ihan varma, että meitä olisi jakaantunut jo enemmänkin. Tosin pinojen lukeminenkin on ollut osaltani vähän pikaista mutta onnittelut kaikille, jotka jo ovat vauvansa saaneet. Muille tuskataonta odotusta viime viikoille.



Kaalilaatikko nähdään siis sunnuntaina : ) Birdy toivottavasti pääset siihen käynnistykseen eli sinuakin kenties näemme sitten osastolla.



Marcel 38+jotain

Tossa aikaisemmin Larppa tuskaili alavatsakipujen kanssa.

Tuttuja myös mulle jo raskauden puolesta välistä asti.

Kävin joulukuuussa niiden takia äippäpolilla, mutta lääkäri sanoi niiden olevan ihan vaarattomia kiinnike kipuja kun kohtu kasvaa vauhdilla.

Jouluostoksilla luulin et taju lähtee ku alko sattua niin paljon alavatsaan ja kipaisin sitten vessaan enkä meinanu pöntöltä enää ylös päästä.

" Kohtausta" kesti n.15 min ja meni sit ohi. Mut niitä tuli aina aika ajoin ja nopeita liikkeitä piti varoa. Nyt taas loppuraskaudesta alkaneet vaivata uudestaan.



- Katerina ja toukka 36+0 -