Miten suhtautuisit, jos lapsesi uusi kaveri sanoisi sinulle, että äiti tai isi lyö?
Kommentit (5)
Mun lapsi oli sanonut naapurille että mä olen yrittänyt katkaista hänen kätensä?? En todellakaan ole! Kyse oli siitä että otettiin suusanallisesti yhteen ja kehoitin lasta menemään jossain vaiheessa jo huoneeseensa huutamaan. Ei uskonut, joten nappasin hänen kädestään kiinni ja talutin hänet huoneeseen. Ikää oli silloin lapsella 11-vuotta.
Toisella kerralla oli väittänyt kaverinsa vanhemmille että olen heittänyt hänet ulos?? En tosiaankaan. Vaan käskin totella meidän sääntöjä ja selitin ties monennenko kerran että, me ollaan ne jotka tekevät päätökset tässä kodissa ja täällä ei eletä kuin pellossa. Sanoin vielä että, jos tiedät paikan missä voi olla ihan niinkuin haluat, käyttäytyä huonosti, elää siivottomasti jne. etsi sitten sellainen paikka. Mutta ulos en häntä kodista heittänyt, vaikka se niin väitti. Ikää oli silloin lapsella 13-vuotta.
Että ei niitä ihan heti kannata uskoa, mutta tietystikään ei saa ohittaa. Voihan se olla tottakin ja siihen pitää silloin puuttua.
Jos vanhempi nätisti taluttaa ulos tai sisään!! Lapsi ei ymmärrä syytä vaan valittaa naapuriin niin silloin on perheessä jo hätä. Otapa sinä nyt "mikä numero liekään" uusiksi ja koita kasvattaa lapsesi. Taitavat jo nyt olla pahasti hakoteillä ja turvattomia.
tottahan täytyy pitää mielessä että lapsi saattaisi puhua tottakin, mut varmasti selviää kun vähän utelee lisää.
mulla on esimerkkikin, kun hoitolapsi törmäili leikin tiimellyksessä omaan lapseeni, joka sitten huusi kuin ois pää lähtenyt irti. toimin tilanteessa niin et pyysin hoitolasta pyytään anteeks ja sillä hyvä. mut hoitolapsipas vähän suurenteli asiaa omalle äidilleen.. oli veri lentänyt ja vaikka mitä! et ei ehkä ihan kaikkee kannata lapsen suusta uskoo.. tässä oli kyllä nyt kyse pikkulapsista, mut osaa ne vanhemmat muksutkin tarinoita värittää.
Mun lapsi oli sanonut naapurille että mä olen yrittänyt katkaista hänen kätensä?? En todellakaan ole! Kyse oli siitä että otettiin suusanallisesti yhteen ja kehoitin lasta menemään jossain vaiheessa jo huoneeseensa huutamaan. Ei uskonut, joten nappasin hänen kädestään kiinni ja talutin hänet huoneeseen. Ikää oli silloin lapsella 11-vuotta.
Toisella kerralla oli väittänyt kaverinsa vanhemmille että olen heittänyt hänet ulos?? En tosiaankaan. Vaan käskin totella meidän sääntöjä ja selitin ties monennenko kerran että, me ollaan ne jotka tekevät päätökset tässä kodissa ja täällä ei eletä kuin pellossa. Sanoin vielä että, jos tiedät paikan missä voi olla ihan niinkuin haluat, käyttäytyä huonosti, elää siivottomasti jne. etsi sitten sellainen paikka. Mutta ulos en häntä kodista heittänyt, vaikka se niin väitti. Ikää oli silloin lapsella 13-vuotta.
Että ei niitä ihan heti kannata uskoa, mutta tietystikään ei saa ohittaa. Voihan se olla tottakin ja siihen pitää silloin puuttua.
päästään, varsinkin jos ovat katsoneet väkivaltaisia piirrettyjä yms. Kutsuisin varmaan lapsen vanhemmat jollain verukkeella kahville ja kertoisin mitä lapsi on kertonut. Katsoisin miten reagoivat. Jos näyttäisi siltä, että lapsi puhuu totta, ilmoittaisin päiväkotiin tai koululle. Jos taas lapsi näyttäisi keksineen koko asian, lähinnä puhuisimme aikuisten kanssa lasten kuullen, kuinka tärkeää on puhua totta. Sanoisin ehkä joka tapauksessa päiväkodin väelle.
Päiväkodissa ja koulussa heillä on paremmat edellytykset seurata, onko oikeasti jotain vakavampaa tapahtunut vai ei.
Mutta jos nyt näyttäisi selvältä, että väkivaltaa on tapahtunut (kertomus + mustelmat/ruhjeet kertomukseen sopivissa paikoissa), lähtisin ehkä viemään lasta saman tien terveyskeskuksen päivystykseen.