Kotieläimen käytös...

...vanhempi koira tulee nykyään mieluummin viereen makoilemaan. Ennen makoili sohvallakin vaan jalkopäässä, mutta nyt tulee selälleen kellimään mahan viereen. Ennen sitä ei saanut viereen kuin " pakottamalla" ja sittenkin lähti heti pois. Nyt nukkuu yötkin rinnan vieressä lähtemättä minnekään. Nuorempi koirista ei tunnu tajuavan mistään mitään.



Tämä muutos tosin tapahtui vasta viikkojen 12-15 maissa, eikä suinkaan heti silloin kun menkat jäivät pois.

Meidän paimenkoira alkoi vahtia emäntäänsä aiempaa tarkemmin jossakin viikkojen 15 -20 tienoilla. Koiruus seuraa perässä joka paikkaan, ja ulkoillessa ei päästä toisia koiria lähelle ollenkaan. Sen mielestä erityisesti toiset uroskoirat ovat suuri uhka. Muutenkin koiruus on ollut tavallista varovaisempi leikeissä yms. Olemme miehen kanssa miettineet, johtuuko sen käytös ensisijaisesti raskaudesta vai sen omasta kehitysvaiheesta. Tuolla teini-ikäisellä on nyt ikää 1 v 10 kk.

Parin viikon päästä nähdään, miten se suhtautuu vauvaan kun sellainen muuttaa kotiin.

- rusakko, rv 38

Meillä myöskin koirat alkoivat jo aika aikaisessa vaiheessa, olisinkohan ollut vkolla 14-16, puolustamaan mua aivan vietävästi!



Muilla koirilla ei ole asiaa mun lähelle, vanhempi koirista lenkilläkin ollessamme pitää kamalaa mekkalaa kaikille vastaantuleville! Mikä sinänsä on hiukan ikävä tapa...Ennen lenkeillä ei tarvinnut vastaantuleville äristä. Tämä vanhempi koira lisäksi nukkuu aina kun mahdollista vieressäni.



Nuorempi koirista seuraa mihin ikinä menenkin, jatkuva vahti päällä!

Sylissä viihtyy enemmän kuin ennemmin. Muuten en tämän kanssa ole suurempia muutoksia huomannut, niinkuin tämän vanhemman kanssa.



=)

Heippa!



Meillä koira oli heti alusta lähtien jotenkin tosi hoivaava mua kohtaan ja kiipeili masun päälle makoilemaan mielellään. Nytkin pitää mua tarkasti silmällä, mutta masun ollessa jo melkoinen (34+3) koiruus on siirtynyt isännän kylkeen makaamaan ja jättänyt mahani rauhaan, mikä on ihan kummallista, kun normaalisti nukkunut mun kyljessä aina kiinni... Uskon, et jotenkin vaistoavat kyllä.

Meidän kumpikaan koira ei ole muuttanut käytöstään mitenkään missään vaiheessa raskautta. Kyseessä on vielä herkkä paimenkoirarotu, jonka luulisi tajuavan tällaiset muutokset. Eiköhän niille totuus valkene kun vauva kannetaan sisään ovesta. :)



Lene rv 39+5

Meillä on kaksi koiraa, joista vanhempi (kohta 3vee) (ja viisaampi) on ollut koko ajan nyt kun olen ollut kotona (ensin saikulla ja nyt äippälomalla) niin mun on hän vieressä kyhjöttänyt, ja kovasti olis tulossa masun päälle, mutten ole hänelle sitä suonut... Nuorempi (kohta 2vee) taasen ei varmaan tajua koko juttua, taitaa olla kuukauden sisään moinen shokki kun tullaan vauvan kanssa kotiin... Vanhempi myöskin on alkanut vahtia tarkempaan kaikkea mitä teen/mihin menen yms. Ja nuolee hullunlailla mun ihoa ja ennen kaikkea jalkoja (mitä ei todellakaan tehnyt aikaisemmin!) Molemmat ovat tosin tulleet enemmän mun koiriksi, johtunee kosolti siitä että olen heidän kanssaan melkein sen 24h/päivä! Ja ovat olleet aikaisemmin koko ajan isännän koiria...

heti esikoisen kanssa " tärpättyä" oli paljon varovaisempi mun kanssa, vahtikin ja kovasti huolehti sekä katsoi tosi hassunnäköisesti.. ja tuolloin oltiin vasta vähän aikaa kuitenkin tunnettu, mutta tykkäsi musta kovasti! - Sama jatkui koko raskaus ajan alusta loppuun ; ). Ja sama nyt kun kakkonen masussa.



Meillähän noita kaneja on.. esikoista odottaessa poikapupumme (tuolloin ainut kanimme ja kastroimaton) vaikka poikanen olikin, niin oli paljon villimpi ja iloisempi tärppäyksen jälkeen ja koko raskauden ajan. Sehän kyllä sitten oman " vaimon" tiineyden ajan oli tosi empaattinen, tiesi koska synnytys alkoi, tai muuten oli tuolla " vaimolla" hankala olla (kuten minunkin kohdallani) ja heti poikasten tultua koitti päästä niiden luokse ja kastroinnin jälkeen tosi nätisti oli omien poikastensa kanssa : ). Kuten myös meidän muksun! Ja nyt sitten kun tärppäsi kakkosen kanssa tämä kyseinen pupumme on ollut aivan sekaisin onnesta! Siis hyppii, pomppii, heittää peppua, kehrää, peuhaa ja kerjää hellyyttä aivan hirveästi! Vissiin puolustaisikin, ellei olisi leikattu.. Ja mitä pidemmälle raskauteni etenee, sen sekopäisempi se pupu on ; ).



Nämä kaksi elukkaa ovatkin olleet yksi parhaimpia indikaattoreita, joihin luotin nyt kun epäilin kakkosen päässeen alulle - jo ennen kuin mittään raskausoireitakaan oli. Ja tottahan ne elikot puhuivat : ).



- Tiina -

on muuttunut niin kiltiksi että voisin vaikka laittaa maate sen karsinaan.



tosin se varsoi itse viime kesänä joten tietää mitä äitiys on, mutta ihan taatusti tamma vaistoaa minussa tapahtuneen muutoksen, laskettuun aikaan on vielä muutama viikko joten saas nähdä miten käytös muuttuu...