Miksi vainajat tuodaan ulkomailta SINKKIARKUSSA?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa perustella, miksi muovi ja alumiini eivät kelpaa. Eräs syy voisi olla se, että ruumiin pilaantuessa siitä erittyy ja kehittyy kaikenlaista syövyttävääkin ainetta ja nestettä, joka saattaa pilata monenlaisen materiaalin. Ehkä sinkki ja lyijy siis ovat tähän hyväksi havaitut. Niiden on oltava kunnolla saumatut, kuitenkin niin, että painetta arkun sisällä voidaan säädellä, etteivät pilaantumiskaasut aiheuta räjähdystä.

Todennäköisesti ruumiin kuljettamista muoviarkussa tai muovipussissa pidettäisiin huomattavan epäkunnioittavana vainajaa ja hänen omaisiaan kohtaan. Kansainväliset lentomääräykset edellyttävät vesi- ja ilmatiiviiden sinkkiarkkujen käyttöä. Se sinkkuarkku sijoitetaan puisen ruumisarkun sisään ja ne molemmat laitetaan vielä varsinaiseen kuljetuslaatikkoon, jotta kuljetuksen sisältö ei ole ilmiselvää kenellekään sivulliselle.

Mieti vaikka vesiruumiin käsittelyä, se on käytännössä uitettava ruumispussiin jos on ehtinyt lillua tarpeeksi kauan.

Vierailija kirjoitti:

muovi ei hengitä lainkaan ja alumiini ei kestä. siinä kaikki.

Mitä väliä sillä on hengittääkö arkku? Muovi varmaan pitää hajut paremmin sisällä. Toki kannen avaaja saa melkoisen pöllähdyksen naamalleen mutta parempi silti et se döllis on muoviarkun sisällä eikä ulkopuolella. Muovi on kevyempää kuin sinkki ja helppo pestä. Miksi ei muoviarkkua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

muovi ei hengitä lainkaan ja alumiini ei kestä. siinä kaikki.

Mitä väliä sillä on hengittääkö arkku? Muovi varmaan pitää hajut paremmin sisällä. Toki kannen avaaja saa melkoisen pöllähdyksen naamalleen mutta parempi silti et se döllis on muoviarkun sisällä eikä ulkopuolella. Muovi on kevyempää kuin sinkki ja helppo pestä. Miksi ei muoviarkkua?

Muovin käsittely on epäkäytännöllisempää tässä käyttötarkoituksessa ja käytön jälkeen ongelmallista jätettä, turhaa muovin tuhlaamista. Se sinkkiarkun metallikuori on helpompi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

muovi ei hengitä lainkaan ja alumiini ei kestä. siinä kaikki.

Mitä väliä sillä on hengittääkö arkku? Muovi varmaan pitää hajut paremmin sisällä. Toki kannen avaaja saa melkoisen pöllähdyksen naamalleen mutta parempi silti et se döllis on muoviarkun sisällä eikä ulkopuolella. Muovi on kevyempää kuin sinkki ja helppo pestä. Miksi ei muoviarkkua?

Muovin käsittely on epäkäytännöllisempää tässä käyttötarkoituksessa ja käytön jälkeen ongelmallista jätettä, turhaa muovin tuhlaamista. Se sinkkiarkun metallikuori on helpompi.

Mutta miksei muoviarkkua voisi pestä ja uudelleenkäyttää?

Vierailija kirjoitti:

muovi ei hengitä lainkaan ja alumiini ei kestä. siinä kaikki.

Kuljetukseen käytettävä ruumiskirstu nimenomaan EI SAA hengittää, vaan sen on pidettävä kaikki hajut sisällään ja tiiviinä sen on lisäksi kestettävä mätänemiskaasujen paine alkamatta valskata!

Vierailija kirjoitti:

Rauta ruostuu ja kupari on kallista.

Kalmosta alkaa vuotaa ulos ikäviä nesteitä varsin pian ja hajun takia arkun ol oltava ilmatiiviisti suljettu.

Joskus ristiretkiaikaan oli varakkaammilla herra  ritareilla Levantissa käytössä mos teutonicus, "saksalainen tapa", joka tarkoitti vainajan keittämistä, luiden puhdistamista lihasta ja puhtaiden luiden kuljettamista kotimaahan suvun kotilinnan kryptaan esi-isäin viereen. Matkahan saattoi kestää vuoden, jopa kauemminkin.

 

Suomesta tunnetaan kristinuskon alkuajoilta vainajain kuivaamisen perinne, jolloin kotonaan kaukana kirkolta kuollut omainen kiedottiin tiiviisti tuoheen ja nostettiin korkealle puuhun kuivumaan. Kuivuminen keskeytti mätänemisen ja aiheutti luonnollisen muumioitumisen ja puuhun nostaminen suojeli vainajaa eläimiltä ja hyönteisiltä. 

Koska kirkko vaati ehdottomasti kirkkomaahan hautaamista voitiin näin käsitelty vainaja sitten kuljettaa kirkolle kun sää ja keli sen salli.

Mm. Samuli Paulaharju dokumentoi aikoinaan useampia tällaisia yhä silloin seisoneita ruumiskuusia, -petäjiä, -koivuja, -honkia ja "krenkkakuusia".

Lisättäköön, että kirkko kielsi ehdottomasti vainajain krematoinnin, mikä oli ollut Suomessa vallitseva tapa edellisen esikristillisen vuosituhannen ajan, joskin myös ruumishautausta käytettin myös silloin joko köyhyyden tai muiden syiden pohjalta. 

Polttohautaus alkoi yleistyä Suomessa uudelleen vasta 1930-luvulta alkaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

muovi ei hengitä lainkaan ja alumiini ei kestä. siinä kaikki.

Mitä väliä sillä on hengittääkö arkku? Muovi varmaan pitää hajut paremmin sisällä. Toki kannen avaaja saa melkoisen pöllähdyksen naamalleen mutta parempi silti et se döllis on muoviarkun sisällä eikä ulkopuolella. Muovi on kevyempää kuin sinkki ja helppo pestä. Miksi ei muoviarkkua?

Muovin käsittely on epäkäytännöllisempää tässä käyttötarkoituksessa ja käytön jälkeen ongelmallista jätettä, turhaa muovin tuhlaamista. Se sinkkiarkun metallikuori on helpompi.

Mutta miksei muoviarkkua voisi pestä ja uudelleenkäyttää?

Koska muovi ei kestä, sitä ei voisi käyttää uudelleen sellaisenaan.

Koska varmempaa

Aika monethan yrittävät huijata lentoyhtiötä esim työntämällä mummovainajaa pyörätuolissa koneeseen. Se sinkkiarkun kuljettaminen on aika kallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se kuulostaa niin hienolta

Sinkki kuulostaa hienolta? Oletko niin nuori ettet ole käyttänyt sinkittyä peltiämpäriä?

Onhan se muovia hienompaa. 

Ennen vanhaan sinkkisankoja käytettiin mm. laskiämpäreinä.