Voiko presidenttinä olla rikollinen?

" Siinäpä se, logiikan sääntöjen mukaisesti vain syyllisen tarvitsee salata jotain sellaista, joka olisi rangaistavaa.



Tiitisen listan salaiseksi julistaminen on pitävä todiste siitä, että listalla on nimiä, jotka tarvitsevat salaamista ja edelleen salaaminen on todiste siitä, että listalla olevat henkilöt ovat syyllistyneet johonkin sellaiseen joka on rangaistavaa.



DDR:ää ei enää ole, Stasia ei enää ole, Neuvostoliittoa ei enää ole, Venäjän johto ei ole enää kommunistien käsissä, näin ollen listan jukistaminen ei voi enää vaarantaa Suomen suhteita kolmansiin valtioihin. Päätelmä on, että listan salaamisella suojellaan vain suomalaisia henkilöitä paljastumasta johonkin sellaiseen joka on rangaistavaa.



Nimiä esiin, muuten voi Suojelupoliisi ja salaajat itse joutua rikoksen suosimisesta syytteeseen"

Erkki Aho:" ¿¿ Suomen perustuslain 2 §:n mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Kun tasavallan presidentiksi valittu henkilö ottaa viran vastaan niin hän tekee perustuslain 56 §:n edellyttämän presidentin juhlallisen vakuutuksen " Minä ¿ ¿, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä." Perustuslain 112 §:n mukaan jos oikeuskansleri havaitsee tasavallan presidentin päätöksen tai toimenpiteen laillisuuden antavan aihetta huomautukseen, hänen tulee esittää huomautuksensa perusteluineen. Myös oikeusasiamiehellä on vastaava oikeus tehdä huomautus ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Jos presidentin päätös on lainvastainen, valtioneuvoston tulee saatuaan lausunnon oikeuskanslerilta ilmoittaa, ettei päätöstä voida panna täytäntöön, sekä esittää presidentille päätöksen muuttamista tai peruuttamista. Perustuslain 113 § :n mukaan jos oikeuskansleri, oikeusasiamies tai valtioneuvosto katsoo tasavallan presidentin syyllistyneen maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan, asiasta on ilmoitettava eduskunnalle. Jos eduskunta tällöin kolmella neljäsosalla annetuista äänistä päättää syytteen nostettavaksi, valtakunnansyyttäjän on ajettava syytettä valtakunnanoikeudessa ja presidentin on pidättäydyttävä siksi ajaksi toimestaan. Muissa tapauksissa presidentin virkatoimesta ei saa nostaa syytettä. Perustuslain 118 § :n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. ¿¿"