Tällainen on Sauli Niinistö.

Sauli Niinistön tavoitteena on onnellinen elämä



Sauli Niinistön tavoitteena on onnellinen elämä

Kokemukset ovat muuttaneet elämänarvoja

Niinistö, Sauli



Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö sanoo MTV Mediaan kuuluvan Sävelradion haastattelussa monien viimeisten vuosien kokemusten vaikuttaneen omiin elämänarvoihinsa. Muutokseen ovat luonnollisesti vaikuttaneet leskeksi , kahden pojan yksinhuoltajaksi jääminen ja Thaimaan vuoden takaiseen luonnonkatastrofiin, tsunamiin joutuminen ja henkiinjäämiskamppailu siellä. - Kun on paljon kaikenlaista kokenut, niin sellainen ajatus yhä useammin tulee mieleen, että kuinka arvokas tämä elämä – kaunis ja kallis - on itse kullekin ja myös lähimmäisen elämä. Tämä ajatus kattaa aika paljon; oppia arvostamaan omia tekemisiään ja toisten tekemisiä, pyrkiä tavallaan – niin, viettämään onnellista elämää ja luomaan elämisen onnea myös ympärilleen.



Niinistö sanoo arvojensa ja ominaisuuksiensa soveltuvat hyvin hänen tavoittelemaansa presidentinvirkaan. Hän on oman arvionsa mukaan ihminen, joka omistautuu helposti siihen tehtävään, jota kulloinkin hoitaa. Hän sanoo panevansa itsensä täysillä peliin. Omilta tuomioistuinajoiltaan varatuomari Niinistö sanoo periytyvän hyvin selkeän oikeudenmukaisen kohtelun ajattelun. Hän arvioi, että nämä kaksi asiaa sopivat presidentille hyvin; ottaa asiat tosissaan ja pyrkii tekemään oikein.

Presidentin on puolustettava Suomen etua maailmalla



Oikeudenmukaisuutta tasavallan presidentti pystyy Niinistön mukaan edistämään siten, että jos hän näkee yhteiskunnassa epäkohtia tai vinoutumia, niin toimimalla mielipidejohtajana, joka herättää ja nostaa mahdollisesti havaitsemansa ongelman esiin, keskusteluun, jossa sitten mitataan se, havaitsevatko muut saman vinoutuman. Kaikkiin asioihin ei presidentin tule puuttua, eikä se ole mahdollistakaan, eikä presidentin pidä myöskään olla mikään ”moraalin vartija”. Mutta presidentin johtajuuden Sauli Niinistö näkee nimenomaan mielipidejohtajana toimimisena ja myös niin, että presidentti on Suomen aseman ja etujen puolustaja maailmalla.



Presidentin valtaoikeuksista käyty keskustelu ei saa Niinistöä syttymään; hän näkee valtaoikeuksien olevan kutakuinkin kohdallaan. Mutta se, että valtaoikeuksista jatkuvasti syntyy keskustelua, viittaa Niinistön mukaan siihen, että mietittävää asiassa vielä on: -Vaikka nyt on sovittu, että valtaoikeudet pidetään vielä ennallaan, niin uskon, että seuraavan vaalikauden aikana valmistaudutaan näiden epäselvien kysymysten osalta hakemaan ratkaisuja – se saattaa vaatia perustuslaillistakin säätämistä.

Varautuminen väestön ikääntymiseen on yhä tärkeää



Kun presidenttiehdokas Sauli Niinistöltä kysyy, mikä on sellainen asia, jonka hän haluaisi tasavallan presidenttinä nostaa keskusteluun, tulee vastaus entiseltä pitkäaikaiselta valtiovarainministeriltä epäröimättä: - Se on varautuminen ikääntymisen aiheuttamiin hoiva- ja hoitokustannuksiin. Jo vuonna 2000 päätettiin tehdä valtion budjettiin ylijäämää, jolla varaudutaan niihin ylimääräisiin kustannuksiin jotka selvästi tämän vuosikymmenen lopussa ovat tulossa. Pari vuotta jo varauduttiinkin; nyt se näyttää unohtuneen ja merkit ovat selvät. Tästä minä kyllä nyt presidenttinä muistuttaisin, että miksi varautuminen on lopetettu tilanteessa, jossa ikääntymisen ongelmat ovat jo puolenkymmentä vuotta lähempänä kuin alkuperäistä varautumispäätöstä tehtäessä. - Pidemmälle ajatellessa on myös nostettava esiin usko itseen tässä globalisaatiokehityksessä. Pitää lähteä rakentamaan sellaista yhtenäistä kansallista ajattelua, jolla löydetään Suomelle sopiva strategia pärjäämiseen – meitähän on vain yksi promille maailman väestöstä. Minusta nyt tarvitaan tarkoin suunnattua osaamista ja toisaalta Suomen tekemistä houkuttelevaksi.

Presidentti sopii markkinoimaan suomalaista osaamista



Niinistö sanoo suomalaisia perinteisesti vähän vaatimattomaksi kansaksi. Kun muut kansakunnat eivät tätä vaatimattomuutta kanssamme jaa, olisi Suomen ja suomalaistenkin tultava paremmin esille osaamisineen. - Suomalaisilla on valtavan hyvä maine. Osaaminen ja luotettavuus yhdistetään usein maailmalla suomalaisiin. ja ehkä me sitten ajattelemme niin, että kyllä sen kaikkikin ajan mittaan huomaavat. Mutta tämä maailma on markkinoinnin maailma ja varsinkin, kun sanomassa on perää, niin kyllä sitä kannattaa julistaa itsekin.



Presidentti voi Niinistön mukaan hyvin edistää Suomen asiaa maailmalla. Virallisen ulkopolitiikan ohellahan hänelle tarjoutuu muitakin kansainvälisiä foorumeita, myös sellaisia, joissa tätä näkökulmaa suomalaisten hyvyydestä voi tyylikkäästi ujuttaa yleiseen tietoisuuteen.



Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sinänsä ei Niinistön mielestä ole vaarassa, se voidaan turvata, jopa hyvinvointia parantaakin. -Hyvinvointi, joka on pehmeä, kaunis asia, vaatii taustakseen kuitenkin kovan asian, eli hyvän talouden. Hyvä talous taas on kiinni siitä, että miten suomalainen työ maailmalla pärjää. Vain työllä tehdään hyvää taloutta ja sitten saadaan sitä hyvinvointia, näin minä ajattelen.

Entäpä se Nato?



Sauli Niinistö on johdonmukaisesti nostanut vaalikampanjassaan esille mukaan menemistä kansainväliseen puolustusyhteistyöhön. Suomalaisten Nato-kammosta ehkä johtuu se, että hän lähestyy asiaa hieman pehmeästi, varauksia asettaen. Nato on eurooppalaistumassa, Yhdysvallat on vetäytymässä Euroopan puolustuksesta ja jättämässä sitä enemmän eurooppalaisten valtioitten varaan, sanoo Niinistö. Tässä hän myös näkee Suomen tilaisuuden: - Suomella on kokemuksia yksin olemisesta, esimerkiksi Talvisodan ajalta. Minusta nyt, kun on selvästi nähtävissä, että Eurooppa ja Euroopan Unioni tiivistää otettaan omasta puolustuksestaan, niin siinä meidänkin kannattaisi olla mukana. Meidän olisi mentävä mahdollisimman aktiivisesti tähän kehitykseen ja katsottava, onko lopputulos sellainen joka olisi Suomelle hyvä. - Varoittaisin siitä, että me nyt jäisimme sellaisen kehityksen ulkopuolelle, jossa EU:n Nato-jäsenet vain lähtevät rakentamaan eurooppalaisen puolustuksen tulevaisuutta.



Euroopan Unionin yhteistyökykyä ei Niinistökään voi viimeaikaisten tapahtumien valossa kiitellä. Kun esimerkiksi ottaa EU:n perustuslain puuhaamisen ja sen kaatumisen parin keskeisen maan kansanäänestyksissä, toteaa kokoomuksen presidenttiehdokaskin sen olleen huono näytelmä. Eikä unionin laajentuminenkaan näytä paljon paremmalta. Niinistö siteeraa kuitenkin Ranskan puolustusministeriä, joka on sanonut, että EU:n olisi nyt edes jossain asiassa edettävä, ja juuri tämä puolustussektori olisi sellainen, jolla tulokseen voitaisiin päästä; joka voisi olla näyttönä Euroopan Unionin päätöksentekokyvystä.

Vaalikampanjoiden viihteellistyminen ei ole vaarallista



Kokoomuksen presidenttiehdokas ei näe vaarana vaalikampanjoihin liittyvää viihdejulkisuutta. Kun kehitys on kuitenkin tällaista ollut, on siihen mentävä mukaan ja Niinistö sanoo myös viihdeosuuksien säilyneen riittävän asiallisella linjalla. Kun ihmiset kuitenkin tekevät valintansa kokonaisvaikutelman, persoonan perusteella, antavat kevyemmät vaalitempaukset oman osuutensa kokonaiskuvan luomiseen. Epäilyn, että ihmiset sotkisivat presidentinvaalit, Idols-kisat ja Euroviisut toisiinsa ja valintoja tehtäisiin kaikissa samoilla perusteilla, kuittaa Niinistö naurahtamalla, että silloin hänen pelinsä laulutaidottomana olisi pelattu. Mutta muutoin hän suhtautuu julkisuuteen vakavasti. Kun häntä muistuttaa siitä, että yksityisyydestä kiinni pitäminen oli yhtenä syynä siihen, että hän kieltäytyi kuusi vuotta sitten ehdokkuudesta, hän sanoo tässä suhteessa nahan paksunevan vuosien mittaan. Muuten hän sanoo kuuden vuoden takaisen kieltäytymisen johtuneen pääasiassa silloisesta elämäntilanteestaan: - Minulla oli aika tuskaisiakin urakoita pahasti kesken. Yksi oli tietenkin perhe, koska pohjat olivat silloin aika nuoria, mutta myös työelämän puolella valtiontalouden tila oli silloin vielä epävarma ja lisäksi olin juuri aloittanut Euroopan porvaripuolueiden yhteisjärjestön EDU:n puheenjohtajana ja sielläkin minulla oli aivan selkeä tehtävä porvarillisten puolueiden yhdistämisessä, minkä teinkin.



Porvariyhteistyölle on taas otollinen maaperä Kun Niinistöltä kysyy hänen äänitavoitettaan presidentinvaalissa, hän sanoo tavoitteena olevan ensi vaiheessa päästä toiselle kierrokselle ja siellä tavoitteena on sitten tietenkin voitto. Toisella kierroksella tarvitaan kuitenkin porvarillisten puolueiden yhteistyötä – pääseepä sitten kumpi tahansa, Niinistö tai Matti Vanhanen haastamaan istuvaa presidenttiä. Mutta miten käy porvareilta yhteistyö – viime vuodet eivät ole näyttäneet kovinkaan sopuisilta? - Kokoomus ja keskusta löysivät toisensa viimeksi Ahon hallituksen aikana. Sattui vain valtavan huono tuuri, sekä Aholle itselleen että tällaiselle hallituskoalitiolle, että silloin alkoi talouden hurja alamäki. Se oli raskasta aikaa, joka varmaan sitten jätti vähän tuntemuksia puolin ja toisin. Nyt niitten aika alkaa olla kuitenkin kaukana takana.



(MTV3)