Meitä on moneen junaan...
Kaverin miehen nimi alkaa J-kirjaimella, sattuikin että kaverinkin nimi alkaa J:llä. Heille syntyi lapsia kaksi, tyttö ja poika, molempien nimet alkaa J:llä. Juu ei siinä mitään mutta kun kaverin mies ihan oikeasti vaati että pitää alkaa samalla kirjaimella kun hänen nimensä, eihän ihmiset muuten tiedä että ne on hänen lapsiaan... o_O
Minun perheessäni on 6 lasta, 4 ensimmäistä alkaa A:lla, kaksi viimeistä sitten M ja R... Loppuu vähän niinkuin sitten kesken tuo rimpsu...
Omien lasteni nimet pystyy lyhentämään minun mielestäni hauskasti. Esikoisesta tulee J.J.Lehto, kakkosesta NRJ :)
Millaisia yhteneväisyyksiä teillä? Vai onko niitä? Onko ne kivoja vai kauhistuttavia?
Kommentit (8)
Meillä miehen nimi alkaa j:llä ja molempien poikien nimet myös, mutta niitä ei ole kykllä sitä varten laitettu, että alkaisi samalla kuin isänsä vaan esikoisen nimi vaan sattui alkamaan samalla kirjaimella ;o)!!
Keskimmäinen lapsi kun syntyi niin olin vielä niin " vaativa" , että hänenkin nimensä pitää alkaa j:llä ja mieluusti vielä olla 6-kirjaiminen niinkuin esikoisellakin..huh hu ;o)..tosin ihana nimi pojalle saatiin näillä kriteereillä!!
Kun kuopus syntyi niin mietin pitkään, että onko ihan hullua, kun pojilla on niin " saman sarjan" nimet, että onko tytölläkin oltava, mutta tytölle tuli nimeksi o-lla alkava nimi..tosin ristiäisissä kaikki äimistelivät asiaa, että miksei j:llä alkavaa nimeä kun pojillakin on!!
Niin ja mun nimi alkaa s:llä eli meillä ei oikeastaan ole mitään kaavaa, vaikka perheen " miesten nimet samalla alkaakin..mutta siis alun perin ihan vaan sattumaa!!
Lasten 2.nimet taas on samaa sarjaa siinä mielessä, että ovat kaikki 4-kirjaimisia vanhoja ja pehmeitä nimiä ;o)!
Ja 3.nimet tulevat suvusta ja sattumalta alkavat kaikki a:lla!!
Meillä alkaa koko perhe, isä, äiti ja kaksi tyttöä, eri kirjaimilla ja aivan tarkoituksella. Isosiskon toinen nimi on Eliisa, johtuen suvussa kulkevasta Liisa-nimestä. Pikkusiskosta tuli ihan vahindossa Elliida (toinen etunimi), koska se oli ainoa nimi, joka isälle kelpasi. Ehkäpä seuraavankin voisi tällä kaavalla nimetä, jos sattuisi olemaan tytsy:) Hänen nimessään käyttäisin -Liina nimeä, mutta ei se ole välttämätöntä. Tytöt ovat Heidi ja Matleena ja seuraavalle annamme taas aivan eri tyyppisen nimen tyyliin Amelia, Kamomilla..:) Pojalle antaisin jonkun suvun nimen, joka siis ei ala H- tai M-kirjaimella.
Kaksostyttöjen nimet on kuin " puu ja oksa" . Siis Pinja ja Virve.
Hiukan isompirakenteinen on puu ja sirompi se oksa. Ja ajatuksena aivan kuin kasvoivat kohdussakin. Pidän tytöillä luontonimistä.
Nimien yhteneväisyydestä muuten että toinen kirjain i (jostain syystä pidän tyttöjen nimistä joissa toinen kirjain on i!). Ja saman " kokoiset" tavut. Konsonantit ja vokaalit samalla tavalla jne. On myös muita asioita jotka on vaikuttaneet nimien valintaan, mutta kyllä se erityisesti on se pirteys, joka on se valintakriteeri tyttöjen nimissä. Itse koen, että nämä on reippaita nimiä. Virvelle ei ollut vaihtoehtona Virva, vaikka olisi sitten ollut sama loppukirjain Pinjan kanssa. Virve vaikutti mukavammalta kai siksi koska a-loppusia tyttöjen nimiä on niin paljon. Nykyisin pidän kovasti myös Virva-nimestä ja vastaavasti Pihlasta, mikä on kovin lähellä Pinja nimeä. Olenkin ajatellut että kivat tyttösisarusten nimet voisi olla myös Virva ja Pihla.
Nimet Virve ja Pinja on eri aikakauden nimiä ja muutenkin erityyppisiä ja se oli tarkoituskin että eroavat selkeästi toisistaan, koska ovat erilaisia persoonia muutenkin ja en halunnut " korostaa" kaksosuutta nimillä.
Koko nimet on Pinja Marjut ja Virve Teresa. Toiset nimet on valittu ihan sen mukaan mitkä kivat nimet tuntui minusta rimmaavan parhaiten. Pidän että saa olla samoja kirjaimia silloin kun on kaksi nimeä.
Alkukirjaimen ideana oli myös se, että ei vanhempien nimistä vaan kaikille omat kirjaimet.
Poikani nimi taas on muotinimi, Daniel. Yksinkertaisesti siitä syystä että minusta se on komea nimi. Kristian tuli kolmanneksi nimeksi koska se tuntui sopivan parhaiten ja oli molemmille mieleinen. Väliin laitettiin sitten se isältä peritty J-kirjain. Muunneltiin nimeä kirjaimella ja Jami laitettiin siihen Danielin ja Kristianin väliin. Itseasiassa mietittiin sopivaa J-nimeä etunimeksi, mutta ei löytynyt. Minusta on ihan kiva ajatus, että poika saa isältä sen ekan kirjaimen.
ja se ei saa olla sama kuin millä sukunimemme alkaa. Tällä hetkellä etukirjaimista on käytetty e, f, m ja s, kohta joko g tai b. Hassu sattuma sitten taas on että kaikki tähän mennessä antamamme nimet päättyvät aahan. Kolmannenkin kohdalla tulee olemaan niin jos on tyttö.
Meillä olisi aika otollinen tilanne tehdä meistä " sarjaperhe" : minun ja mieheni etunimet alkaa samalla kirjaimella. Mutta tähän asti ollaan oltu sitä mieltä, että ei haluta sillä samalla alkavaa nimeä lapsillemme. Vielä ei siis ole yhtään lasta. Mutta etenkin tytölle löytyisi aika kauniita nimiä juuri tuolla samalla kirjaimella....
Mieheni nimi on K:lla samoin kuin siskonsa,minun nimeni P:llä samoin kuin siskoni,emme lapsena kumpikaan tykäänneet näistä sarjoista/sarjanimistä,joten omalla lapsella vältämme tätä.
Ongelma mulla onkin siinä,et jos tulee toinen lapsi niin juuri ne pojan nimet K:lla ja P:llä viehättäisi,mutta en taida kehdata pistää kun sitten esikoinen olis ainoa eroava kirjain...
Mielestäni on aika kauheata kun ystäväni koko perheen nimet kaikki alkavat V:llä!!!
Minun ja mieheni nimi alkaa molemmat M:llä, mutta esikoiselle otimme tarkoituksella eri kirjaimella alkavat ja nyt toiselle tulee taas ihan eri kirjain alkuun.
tytöt alkavat eri kirjaimilla. esikoinen on nea ja kuopus on rianna.halusin lapset eri kirjaimilla alkaviksi.ja myös en mitään hittinimiä.no nyt nea on suosituimpien nimien listalla,vuonna -01 kun kastettiin ei montaa ollut.riannaa ei ole kuin kokonaisuudessaan väestörekisterissä 32kpl.
mulla on kaksi siskoa joilla yhteensä 5 lasta,kaikki alkavat j:llä,joten mä halusin ihan eri kirjaimilla,enkä missään nimessä j:llä=)