Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko työttömyys aina suuri katastrofi?
20.01.2006 |
Mieheltä taitaa mennä työ alta, itse olen kotona. Kotihoidon tukea saan vielä 1,5 vuotta ja isäntä saisi suht hyvän ansiosidonnaisen.
Itse pidän tätä enemmän mahdollisuutena, mies ei ole aikoihin viihtynyt työssään. Minä voin mennä pätkätöihin ja mies saa hakea rauhassa kunnon työn, ties vaikka perustaisi oman yrityksen. Näin siis kuvittelen.
Olenko vain sinisilmäinen ja tyhmä, kun en osaa ottaa asiasta paniikkia? Mies ahdistuu kyllä molempien puolesta.
Kommentit (24)
käänsin senkin positiiviseksi asiaksi että on aikaa olla lasten kanssa,lukea,nukkua pitkään ym ym. Nyt sitä noustaan töihin puol 6,mutta aika aikaansa kutakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja mies tykkäsi olla mukana meidän arjessa. nyt side lapsiin on valtavan läheinen!
Meillä miehen työttömyys on ollut oikeastaan ihan ok, koska hän saa hyvää ansiosidonnaista ja pystyy hoitamaan poikaa päivät kotona minun ollessa töissä eli ei tarvitse laittaa poikaa hoitoon. Miestä tämä kyllä stressaa henkisesti.
Lisäksi minua huolettaa, miten pärjäämme, kun jään äitiyspäivärahalle. Kotihoidontuesta ei ole työttömyystilanteessa paljon iloa, koska se vähennetään täysimääräisenä miehen työttömyyskorvauksesta.
Alue: Aihe vapaa
Meillä molemmat jäimme aikoinamme työttömiksi ja saimma mahdollisuuden opiskella uuden ammatin ja kyllä se kotona olokin oli ihan mukavaa ainakin muutaman kuukauden. Oli aikaa kahvitella aamuisin rauhassa ja miettiä uusia tuulia.