Kristittyjen taivas/helvetti?

Jumala on valmistanut tien, mutta kaikki ei halua kulkea sitä tietä.

se jää sen ihmisen valintaan minne haluaa, mitä haluaa.

Oletko sinä hyvä vai paha ihminen?

Kaikki eivät pääse taivaaseen.



Syntien anteeksi antoon ei riitä että pyytää anteeksi ja jatketaan sen jälkeen samalla tavalla.



Helvetti on taivaan vastakohta.



Mistä sinä sait kristinuskonnon taivas ja helvetti käsitteet? Koraanistako?

Sanon minäkin tähän alkuun, että olen huomannut, ettei kaikki itseään kristityksi kutsuvat ole kanssani samaa mieltä. Pyrin perustamaan uskoni kaikessa Raamattuun, eli jos en ole oikeassa tässä, se perusteltakoon Raamatulla. Se löytyy netistä http://www.evl.fi/raamattu/



Raamattu puhuu niin selvästi kadotuksesta (helvetistä), että kyllä kristityn kuuluu uskoa helvettiin. Jeesus itse kertoo siitä Mark. 9:42-48.

Kaikki eivät mene taivaaseen, vaan ainoastaan he, joiden nimi on kirjoitettu elämän kirjaan. Ilm. 20:11-15. Jeesus sanoi, että lapset ovat tässä joukossa, jotka taivaaseen menevät. Mark. 10:13-16. Kadotukseen joutuminen tarkoittaa samaa kuin helvettiin joutuminen. Sieltä ei voi päästä pois, Jeesus itse kertoo tästä vertauksen avulla. Luuk. 16:19-31.



Eli en usko, että hyvät ja pahat menevät samaan paikkaan. Pelkät hyvät teot eivät merkitse mitään, jos ihminen ei usko Jumalaan. Jos ihminen ei ole koskaan kuullut Jumalasta, Jumalalla on varmasti oma oikeamielinen tapansa tuomita. Raamattu puhuu tästä, mutta " opiskeluraamattuni" ei ole tässä, vaan olen netin varassa, joten en löydä sitä kohtaa. Etsin sen sinulle niin nopeasti kuin voin, niin voit sen myös itse lukea. Eli en myöskään usko, että taivaassa on pelkästään kristittyjä. Siellä on kaikki, jotka uskovat oikeaan Jumalaan ja tekevät hyviä tekoja. Usko ilman tekoja on kuollut. Tästä puhuu Jaakob 2:14-26.



Kristinuskossa todellakin uskotaan, että kun katuu ja pyytää pahoja tekoja anteeksi, Jumala on oikeudenmukainen ja antaa katuvalle anteeksi. Johannes kirjoittaa tästä 1. Joh. 1:9. Jeesus itse sanoo katuvalle, ettei hän enää saa syntiä tehdä. Joh. 8:3-11 (tässä tuomitseminen tarkoittaa kivitystuomiota).



Itse uskon samoin kuin sinä, elämä on koe. Paratiisissa nähdään, jos Jumala suo.

Ja joutuuko sinne kukaan, kun Jeesus on kuollut kaikkien syntien puolesta? Meneekö kaikki taivaaseen?



tähän raamattu kertoo: Joh.10:9 Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen.



Jh.14:6-7 Jeesus vastasi: " Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. 7 Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni.

Apost.4:12 Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla."

ja monia muita. eli jokainen ymmärtää noi jakeet.



iankaikkisesta elämästä jotain: Joh. 5:24 Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään.



Joh.3:36 Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään.



sanonta joutua kadotukseen joutua hevettiin

Ilm.20:15 Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.



Taivaaseen pääsee ihminen joka on ottanut Jeesuksen vastaan pelastajanaan, oli sitten kristitty, muslimi, juutalainen, ihan mikä vaan.



1Joh.3:4-

Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista. 5 Mutta te tiedätte, että Kristus, joka on synnitön, tuli ottamaan pois synnit. 6 Syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy. Ei kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä nähnyt eikä tunne häntä.

7 Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas. 8 Joka tekee syntiä, on Paholaisesta, sillä Paholainen on tehnyt syntiä alusta asti. Juuri sitä varten Jumalan Poika tuli maailmaan, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot. 9 Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta. 10 Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään.





Room.8:14- 14 Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. 15 Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: " Abba! Isä!" 16 Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. 17 Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän.

ihmetytti, että miten hyvät ja pahat ihmiset pääsisivät kaikki

taivaaseen. Kyselinkin asiasta usein, mutten oikein saanut järkevää vastausta. Se ei kuulosta minusta reilulta, että koska Jeesus on kuollut

kaikkien syntien vuoksi, niin ihmiset eivät joudu mihinkään vastuuseen

pahoista teoistaan.

Itse koen niin, että elämä on kuin koe. Yksi rakastaa elämää, ja elää

sen mukaan...ei muista Jumalaa, kerää materiaalia, valehtelee yms.

Toinen pelkää Jumalaa, ja ymmärtää että tekemällä hyviä tekoja ja

pidättäytymällä pahoista, voi olla onnellinen tässä elämässä-ja

sen jälkeen. Jos Jumala suo.

Ja kristinuskossa voi aina pyytää anteeksi pahoja tekojaan, ja aina

myös saa anteeksi, ja voi jatkaa samaa rataa?

Mikä on hyvä ja paha ihminen? Minun käsitykseni mukaan jokainen ihminen on sisimmältään paha. Voidaan tehdä mahdollisimman hyvin kaikki asiat, mutta silti se on vain ulkokuoren kiillottamista, koska se paha sisin ei muutu miksikään. Vaikka teet hikipäässä parannusta ja lupaat joka päivä tehdä paremmin jossain asiassa ja taistelet kaikin voimin, ei se sisin muutu miksikään. Sieltä suoltaa jatkuvasti pahoja ajatuksia. Ja vaikka ne ei pääsiskään julkisuuteen, siis ihmisten ilmoille, niin se ei tee siitä sisimmästä puhdasta ja hyvää. Jumala näkee sinne sisimpään, jota Raamattu kutsuu sydämeksi.

Jos tällainen sydän pääsisi paratiisiin, niin paratiisi ei olisi enää paratiisi. Itse asiassa sellaisella sisimmällä ei kenelläkään ole asiaa sinne, koska Jumala on Pyhä ja paratiisi on nimenomaan paikka, jossa ollaan Jumalan kanssa yhdessä ilman synnin tuomaa rajoitusta (syntiruumista). Syntihän on eroa Jumalasta.

Raamatussa sanotaan " kaikki ovat pois poikenneet Jumalan kirkkautta vailla" ja Jeesus sanoo: " Te kyykäärmeitten sikiöt" . Kyykäärmeen sikiö ei ole vielä syntynyt. Se on piilossa, mutta se on jo valmis ja siinä on paljon myrkkyä, vaikka se ei ole vielä syntynytkään, eikä tullut esiin.

Kun ihminen avaa sisimpänsä ovet Jeesukselle, hän päästää itse asiassa Jumalan sisään tekemään uuden sisimmän (Jes 31 ja Hebr. 10):

8. Sillä moittien heitä hän sanoo: " Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton,

9. en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra.

10. Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.

ja

17. Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. 2 Kor. 5:17

Tämä uusi sisin ei tee syntiä. Vanha sydän on vielä tallella, mutta se kuolee ja tämä uusi sisin on se joka herätetään kuoleman jälkeen ja joka herättää myös ruumiimme viimeisenä päivänä. Krisityn elämä on sitä, että joka päivä elämällä Jumalan yhteydessä tämä uusi sisin saa vahvistua, ja itse asiassa se on sitä että Jumala saa meissä sijaa yhä enemmän. Mutta Kristitty voi etääntyä Jumalasta ja se tapahtuu silloin kun teemme syntiä, emmekä halua tunnustaa sitä että itse ei voi taistella sitä vastaan, vaan Jumalan on tehtävä se meidän puolestamme. Silloin syntiä tehdään enemmän ja enemmän, eikä enää uskalleta lähestyä Jumalaa, vaikka silloin nimenomaan pitäisi.

Jos elää lähellä Jumalaa, se saa aikaan aina hyvää hedelmää. Siinä nimittäin Jumala vaikuttaa synnin jatkuvaa anteeksiantoa. Hengen hedelmiä ovat rauha, rakkaus, itsensähillitseminen... Silti kristityn elämä on taistelua joka päivä syntiä vastaan. Jumalan yhteydessä eläminen nimittäin vaikuttaa sen. Jos olet valossa näet likaa enemmän kuin pimeässä. Näet myös sellaista mitä et olisi ennen tiennyt itsessäsi olevankaan.

Jumala näkee meidän jokaisen sydämen mustana synnistä. Kenellä se sitten enemmän sieltä tulee esiin kenellä vähemmän. Siksi jokainen tarvitsee sovitusta ja lunastusta.

Jos julkisyntinen ja kaikkien silmissä oleva paha ihminen tekee parannuksen ja tunnustaa, että ei itse pysty " korjaamaan" itseään, on hän itseasiassa rehellisempi kuin sellainen, joka yrittää tehdä hyvää kaikenaikaa ja tuo niitä hyviä tekojaan Jumalalle. Jumala näkee niiden hyvien tekojen taakse, niiden motiivit ja jos me nähtäis ne itse niin kauhistuisimme. Jumalan pitää tehdä se olennainen juttu. Sitä ei voi itse tehdä. Mutta sen jälkeen kuuluu kehoitus: " Mene äläkä syntiä enää tee." Ja joka päivä on tultava Jumalan eteen ja tunnustettava syntinsä ja tunnustettava, että en minä vaan sinä. Ja Hän tekee sen ihmeen, että hän tulee sun sydämeen ja tekee sen. Ja kyllä se näkyy tuon ihmisen elämässä. Se saa aikaan parannusta ja vastuun ottamista omista teoistaan.

Yleisesti ottaen kristillisessä teologiassa taivas nähdään iankaikkisuutena Jumalan lähellä, helvetti taas ikuista eroa Jumalasta.



Helvetin käsite on kuitenkin monille kristityille ongelmallinen, itse kuulun myös heihin. Jos Jumala on kaikkivoipa rakkaus ja jos hän Jeesuksessa Kristuksessa voitti pahan ja kuoleman, miksi kaikki eivät pääsisi taivaaseen? Eikö ylösnousemuksen lunastus koskekaan kaikkia ja millä tavalla erotellaan ne joita se koskee ja joita ei koske? Eikö Jumala halunnut vai pystynyt pelastamaan kaikkia? Kumpikin vaihtoehto sotii Kaikkivoivan Ikuisen Rakkauden käsitettä vastaan. Jo kirkkoisä Augustus ja reformoidut teologit 1500-luvulla törmäsivät tähän ongelmaan ja tästä syystä kehittivät predestinaatio-opin (opin siitä, että ihmisen taivas-/kadotusosa on päätetty jo etukäteen).



En mene sanomaan, etteikö helvettiä voisi olla olemassa, mutta itse edellä mainittuihin syihin vedoten en oikein jaksa siihen uskoa vaikka niin Raamatussa sanotaankin. Eikä minua kristittynä häiritse sekään, että Hitlerin kaltaiset hirmut pääsisivät taivaaseen,sillä kukapa meistä ei syntinen olisi ja näin ollen kykenemätön tuomiota jakamaan?

Minä näkisin sen niin, että Jumala on nimenomaan kykeneväinen pelastamaan kaikki ja on sen valmiiksi tehnytkin, mutta se ei kelpaa kaikille. Mutta Jumala ja hänen aivoitustensa käsittäminen ovat niin isoja asioita, ettei mahdu minun pieneen pääkoppaan, että en lähde sen enempiä spekuloimaan.

Lapsikaste ei pelasta. Vain usko Jeesukseen.

Helvetti on olemassa,vaikka et uskoisi.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen muslimi. Minua jo lapsena (siis silloin olin kristitty)

ihmetytti, että miten hyvät ja pahat ihmiset pääsisivät kaikki

taivaaseen. Kyselinkin asiasta usein, mutten oikein saanut järkevää vastausta. Se ei kuulosta minusta reilulta, että koska Jeesus on kuollut

kaikkien syntien vuoksi, niin ihmiset eivät joudu mihinkään vastuuseen

pahoista teoistaan.

Itse koen niin, että elämä on kuin koe. Yksi rakastaa elämää, ja elää

sen mukaan...ei muista Jumalaa, kerää materiaalia, valehtelee yms.

Toinen pelkää Jumalaa, ja ymmärtää että tekemällä hyviä tekoja ja

pidättäytymällä pahoista, voi olla onnellinen tässä elämässä-ja

sen jälkeen. Jos Jumala suo.



Ja kristinuskossa voi aina pyytää anteeksi pahoja tekojaan, ja aina

myös saa anteeksi, ja voi jatkaa samaa rataa?

Niinhän se uskovaisten jorinoissa menee!! Naapurille tai muille läheisille voi eläessään olla vaikka minkälainen mulkku, mutta kunhan ennen kuolemaa muistaa rukoilla anteeksiantoa, niin taivasosa on varma! Tee vaikka murha, kunhan kadut sitä, niin kaikki on anteeksi annettu! Kuulostaako tutulta? Paras sotilas pääsee aina oikotietä taivaaseen ja sama vihollisen puolella!

Vielä kerran: Helvetti on toiset ihmiset.

Mikäli joku itseään kritittynä pitävä osaa, kykenee ja jaksaa noudattaa rakkauden kaksoiskäskyä, hänellä saattaa olla mahdollisuus päästä taivaaseen.

Mutta emme me tiedä, mitä on kuoleman jälkeen, sen kyllä mitä ruumiille tapahtuu, ja siinä se tieto.

Ja jostain kumman syystä

tämäkin loruketjukuuluu seksipalstalle?

Raamattuhan  on erotiikkaa pullollaan! Niinkuin kaikki kansantarustot!