Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
perhanan appivanhemmat
22.06.2008 |
kauan sitten katoin ikkunasta aamulla ulos,no siellähän appivanhemmat hääräs meidän uudes omakotitalopihas.menin ulos nii anoppi sano ettei viitsinyt soittaa jos vaikka nukutaan.meillä 3muksuu et kyl aamulla täällä hereillä ollaan ja SITÄPAITSI,ei sillonkai tullakkaan jos isäntäväki nukkuu.sanoin et kiitos vaan mutta SOITTAKAA ens kerralla ennenku tulette (niillä oma talo 20km päässä).tästä ne suuttu mulle kuukaudeks..no nyt alkuviikosta sama juttu.nyt en sanonu niille mitään mut ukolle et tekee vanhemmillensa selväks et tää on MEIDÄN koti ja piha,EI heidän!!! mut eihän ukko mitään oo sanonu,eihän mammakullalle voi mitään sanoa....perhanan perhana!
Kommentit (39)
varsinkin niillä naisilla, sellainen ahdistava läheisriippuvuuden piirre. Ei osata laskea irti, vaan tehdään itseään tarpeelliseksi vaikka väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MUTTA,nämä appivanhemmat tulevat istuttamaan puskia ym mihin HE haluavat ja tykkää ne passaa...ja sit pitäis olla ikuisesti kiitollisia ku ne on ne puskansa tuonut väkisin ja ne on sitä mieltä et ne voi sit tulla NIITTEN puskia hoitamaan koska tykkäävät,ja muitakin kukkia näpräämään...EI KÄY!!!
sata kilsaa on minimi omiin ja toisen vanhempiin
Mulla on tunkeileva anoppi, joka aina meille tullessaan haluaa häärätä ja siivota, vaikka just olisinkin siivonnut. Jos on sotkua, alkaa heti raivata. Jos olen siivonnut, rupeaa sitten vaikka pyykkiä pesemään tai kaappeja järjestelemään. Ei voi hetkeäkään olla paikoillaan.
Siitä tulee sellainen olo, että olen joku holhottava tai pikkulapsi. Ikää on kuitenkin jo 40 v. Kun meille tulee vieraita, haluan että he istuvat alas, juovat kahvia ja juttelevat mukavia eivätkä pengo meidän pyykkikoria. Onneksi esim. oma äitini ymmärtää tämän. Mutta ei anoppi.
Jos meillä on sotkuista, se on ihan oma valinta. Siivoan sitten kun ehdin tai jaksan. Mutta ei kenekään tarvitse tulla sekaantumaan meidän kodinhoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka annat anoppis ruveta esim pyykkiä pesemään teillä,olet kuitenkin aikuinen nainen?!?mitä miehes siihen sanoo?
anoppis pestä jopa pyykkis vaikka olet aikuinen nainen?!? mitä miehes siihen sanoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sekä pää että kone.tarkotin vissiin tota 25 sitten...
Ymmarran artymyksenne...
mutta meilla on asiat nain:
Molemmat ollaan miehen kanssa vastuullisissa toissa esimies asemassa.
Miehen aiti asuu meidan lahella ja kay lapset hakemassa paivakodista 4 aikaan ja tulee meille lasten kanssa. (Ruuan olen valmistanut edellisena iltana).
Sitten anoppi leikkii lasten (joskus jopa kylvettaa lapset) kanssa kunnes tullaan kotiin noin 6-7 aikaan (joskus aikaisemmin). Yleensa anoppi myos paivalla silittaa meilla pyykit ja auttelee siivouksessa (joka toinen viikko tosin kay siivooja) - ja valilla myos hoitaa puutarhaa.
olen itse oppinut hyvaksymaan taman oikein hyvin. Kun tulen illalla kotiin voin olla lasten kanssa.
Anopille yritan sanoa etta EI tarvitse tehda niin kamalasti kaipa tama tosiaan yksi laheisriippuvuuden muoto on, mutta siltikin yleensa menee ihan hyvin :-)
(ja nyt tulee varmaan kamalat haukut tan palstan tuntien, siita vaan...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä anoppi ongelmat johtuvat monesti siitä, että anoppi ei ymmärrä ettei miniää voi kohdella samalla tavalla kuin omaa lasta. Oma lapsi tuntee vanhempasa ja tietää (yleensä) miten suhtautua kaikkeen omituiseen ja vähemmän omituiseen käytökseen.
Itse ainakin siedän omalta äidiltäni paljon enemmän kuin anopilta. Anoppini ei tarkoita pahaa (näin tahdon uskoa), mutta hän on todella ajattelematon ja naiivi, Esim. kun lapsi pyytää häneltä ruokaa, niin lapsi ei saa ruokaa vaan suklaakakkua. Hän yrittää antaa parastaan, mutta ei anna sitä mitä läheisensä tarvitsisivat. Suklaakakkuakin voi antaa sen jälkeen kun on ensin antanut kunnon ruokaa. (Tämä oli siis vertaus, vaikka onkin tapahtunut oikeassa elämässä.)
Olen väsynyt olemaan ymmärtäväinen ja kaiken anteeksi antava miniä. Nykyisin olen anopin kanssa tekemisissä niin vähän kuin se on mahdollista suht hyvien käytöstapojen puitteissa. Ilmeisesti anoppi ei ymmärrä sitäkään mistä tämä 'välirikko' johtuu. Ja koska hän ei tajua eikä kysy, niin tilanne jatkuu tällaisena maailman tappiin saakka.
Mietin juuri että nämä rähinöivät tyttäret ja miniät ovat vain tyypillisiä suomalaisia.
Ja tällä tarkoitan kulttuuria ja kasvatusta.
Pohjoismaat ovat tunnettuja jäyhyydestäään ja kylmyydestä jopa läheisiä sukulaisia kohtaan.
Kun sanotaan perhe = vaimo, mies ja lapset
Amerikassa ja välimerenmaissa perhe= koko suku. Varsinkin isovanhemmat ovat tärkeitä jäseniä ja saavat vapaat kädet touhuta taloudessa ja lasten hoidossa. Tämä on täysin luonnollista ja hyväksyttävää eikä närkästystä herättävää.
Perheessä saattaa olla neljäkin polvea touhuamassa ja auttamassa arkipäivän asioissa.
Meidät on kasvatettu tietynlaiseen muottiin. On selviydytävä yksin. Vanhukset viedään pois jaloista pyörimästä mikä ei tulisi kuulonkaan etelä-euroopassa...
Olemme siis kasvatuksen ja ympäristön tulos. On ne niin kamalia nuo meidän isät ja äidit.
#####hah :-)
Ymmarran artymyksenne...
mutta meilla on asiat nain:
Molemmat ollaan miehen kanssa vastuullisissa toissa esimies asemassa.
Miehen aiti asuu meidan lahella ja kay lapset hakemassa paivakodista 4 aikaan ja tulee meille lasten kanssa. (Ruuan olen valmistanut edellisena iltana).
Sitten anoppi leikkii lasten (joskus jopa kylvettaa lapset) kanssa kunnes tullaan kotiin noin 6-7 aikaan (joskus aikaisemmin). Yleensa anoppi myos paivalla silittaa meilla pyykit ja auttelee siivouksessa (joka toinen viikko tosin kay siivooja) - ja valilla myos hoitaa puutarhaa.
olen itse oppinut hyvaksymaan taman oikein hyvin. Kun tulen illalla kotiin voin olla lasten kanssa.
Anopille yritan sanoa etta EI tarvitse tehda niin kamalasti kaipa tama tosiaan yksi laheisriippuvuuden muoto on, mutta siltikin yleensa menee ihan hyvin :-)
(ja nyt tulee varmaan kamalat haukut tan palstan tuntien, siita vaan...)####
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mut suomalaisia ollaan varmaan suurin osa kirjoittajista ja käyttäydytään sen mukaan,eli perhe=mies,vaimo ja lapset.
autella, kun itse on poissa, mutta on se vähän paksua kökkiä pihalla luvatta, kun talon omistaja on kotona. Tai hakea lapset kysymättä, kokkailla kertomatta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, kun ensimmäisenä kesänä appivanhemmat istutti meille perunat - kysymättä siis meiltä. Mutta kyllä ovat oppineet miehen hienovaraisella ohjauksella. 17 vuotta asuttu tässä eikä enää aikoihin mitään ongelmaa. Miehen tehtävä on tehdä asia vanhemmilleen selväksi.
niin erilailla.Minusta olis ihanaa jos kävisivät saisivat tehdä mitä vaan huvittaa.Molempien vanhemmat asuvat niin kaukana.Kauhea ikävä sukua.Oli pakko töiden perässä muuttaa pois kotiseudulta.Nyt osaa arvostaa sukuaan paljon enemmän varsinkin lasten saannin jälkeen.Ollaan yksinäinen perhe.
haluan itse laittaa pihani sen näköiseksi kuin itse haluan,appivanhemmat tekisivät siitä viidakon niinkuin omasta...sikinsokin täyteen eri kukkia ja puskia ja puita,ei puhettakaan et kakarat vois siellä temmeltää pihalla...eihän siellä mahdu edes käveleen kunnolla...ja eikö se mee jotenki niin et oma tupa oma lupa?!
Alue: Aihe vapaa
Jos joku ilmaiseksi nyppisi minun kukkapenkkejäni tai tekisi mitä tahansa pihahommia, niin että minun itseni ei niitä tarvitsisi tehdä, olisi minulle aivan se ja sama, tulevatko pihanhoitajat ilmoittaen vai ilmoittamatta. Kiitollisena keittäisin kahvit heille. Ja jos meillä olisi jonnekin menoa, eikä aikaa vieraille, niin kyllä me niihin menoihin menisimme siitä huolimatta, vieraat voisivat sitten jäädä meille, vaikka sitä pihaa laittamaan... :)