Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen tehnyt päätöksen... hyppään pois tästä ärsyttävästä oravanpyörästä ja jättäydyn työttömäksi.

Vierailija
16.01.2006 |

Työstäni en saa laihan tilipussin lisäksi mitään muuta kuin ikuisen päänsäryn, näköhäiriöt, selkäkrampit, niskasäryt, hartiavaivat, puutuvat kädet ja jalat sekä ikuisen vitutuksen.

Onko kaikki tämä sen ohuen tilipussin arvoista???



Toivon löytäväni uuden työpaikan pian, miksikään sossun elätiksi en aio ruveta (enkä mä sieltä kyllä mitään saisikaan) eli ei kannata alkaa haukkumaan ja sosiaalipummiksi nimittelemään.



Vihdoinkin tunnen itseni vapaaksi!!!!!!

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
16.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

nyt voisit kyllä hetken ottaa hengähdystaukoa, muutama kuukausi, paranna itsesi ja mielenterveytesi ja sitten palaat työelämään uusin voimin!

Vierailija
2/13 |
16.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Työstäni en saa laihan tilipussin lisäksi mitään muuta kuin ikuisen päänsäryn, näköhäiriöt, selkäkrampit, niskasäryt, hartiavaivat, puutuvat kädet ja jalat sekä ikuisen vitutuksen.

Onko kaikki tämä sen ohuen tilipussin arvoista???

Toivon löytäväni uuden työpaikan pian, miksikään sossun elätiksi en aio ruveta (enkä mä sieltä kyllä mitään saisikaan) eli ei kannata alkaa haukkumaan ja sosiaalipummiksi nimittelemään.

Vihdoinkin tunnen itseni vapaaksi!!!!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
16.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän todellakin tunteen!! Itsekin juuri irtisanouduin työstäni, lasten takia lähinnä koska miehellänikin on todella vaihtelevat vuorot! En kadu tippaakaan!!! Lapsetkin vasta 5v ja 1v eli todella pieniä vielä...



Onnea ja menestystä sinulle ap!!

Vierailija
4/13 |
16.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tein saman n.puoli vuotta sitten.Olen kyllä edelleen työtön,mutta silti onnellinen ,että uskalsin jättää taakseni sen vanhan kitu palkkaisen työn.Silti sai orjana vääntää 10 tunnin päiviä,eikä pahemmin edes kiitelty ikinä.Olen varma,että jotain mukavaa työtä vielä ilmaantuu.

Vierailija
5/13 |
16.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut nyt pois töistä 4 kk ja mitä kauemmin olen ollut pois, sen varmempi olen päätöksestäni.

Ihmettelen vaan, että miten tää juttu kääntyi niin, että mulla on mielenterveydessä jotain vikaa?

Jos haluan olla enemmän lasteni kanssa ja voida itse fyysisesti paremmin, niin päässäkö mulla silloin viiraa?



Ap

Vierailija
6/13 |
16.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

minuakaan ei oikeen ymmärretty kun lopetin työt... lasten takia! pitivät minua liian laiskana tyyliin " etkö nyt muka jaksa tehdä työtä, noin nuori ihminen!" minulla tosiasiassa ei ollut edes vakituista työpaikkaa vaan olin ns. vakituisena ekstrana... eli olisi pitänyt silloin mennä töihin kun pomo käskee... no thanks!! nyt haenkin sopivampaa ja " perheystävällisempää" työtä tästä läheltä.. =)



-6

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
16.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap

Vierailija
8/13 |
16.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enkä KADU PÄIVÄKÄÄN!

Vakiduuni, paska palkka, ei ylenimismahdollisuutta ja liikaa vastuuta. Ei sitä kannata itseään uhrata, kun tiesin, että moni on kiinnostunut osaamisestani. Mutta enpä mennytkään heti toiselle duuniin, vaan otin miehen firman taloushallinnon omiin käsiini ja AIKAA JÄÄ NYT PERHEELLE. Ihana nauttia joulusta, ilman stressiä. Ihana olla lapsen kanssa ja tappelut miehen kanssa loppui siihen, koska minä olen koko aika hollilla firman menoista ja jaksan olla äiti, vaimo ja ystävä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen hoitovapaalla, ja kiirettä töihin ei ole. Toivon ettei tarttiskaan mennä, jos vaikka pääsis uudelle äitiyslomalle. Jopa irtisanoutuminen on käynyt mielessä, ettei paskaduuniin tarttis mennä. Saa nyt nähdä löytyykö rohkeutta kuten ap:llä, toivottavasti.'



Hatunnosto sinulle!!!

Vierailija
10/13 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen jo pitkään miettinyt samaa, vaikkakin minulla on ihan hyväpalkkainen työ. TYö on kuitenkin stressaavaa ja kun samalla pitäis jaksaa hoitaa kotikin. Jos parisuhde olis kunnossa en varmaan enää epäröiskään irtisanoa itseäni, mutta kun se ei ole.



Nyt mietin kummasta pitäis erota työstä vai miehestä?



Toinen lapsista on jo koulussa ja toinenkin eskari-iässä, joten varmasti saisin kommentteja, jos vain jäisin työttömäksi. Mutta olishan se mukavaa lapsille, kun äiti olis kotona, kun lapset tulevat koulusta.



Miehen kanssa tapellaan joka ikinen päivä. Hän haukkuu minua koko ajan lasten kuullen laiskaksi paskaksi, vaikka hoidan kodin lähes yksin. Mutta kun tiedän että lapset rakastavat isäänsä, en pysty eroamaankaan. Olen niin lopussa, että uuden aloittaminen on ylivoimaista ja tiedän, että mies tekisi erosta mahdollisimman raskaan.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ei huolehdi itsestään, ei voi huolehtia muistakaan.

Vierailija
12/13 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin irtisanouduin paskahommastani n. 1½ vuotta sitten. Sekin oli vakiduuni eikä palkkakaan niin huono. MUTTA en pitänyt työstä enkä mentaliteetista siellä. Halusin olla oman itseni herra ja ennen kaikkea en halunnut uhrata perhettäni jonkun työn takia!



Itse irtisanouduin hoitovapaan loputtua ja sitten perustin oman firman. Just ja just ollaan pärjätty taloudellisesti, onneksi mies on tukenut ja ymmärtänyt. Mutta aikaa on ollut sekä lapsille etät muullekin elämälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta uudelleenkouluttautumisen sijaan loppujen lopuksi raha ratkaisi: nykyistä tulotasoa en saa millään konstilla ja rahaa olen tottunut käyttämään, en laskemaan. No, minun työ ei aiheuta fyysisiä vaivoja, mutta työilmapiiri voisi olla ihan erilainen. Työn jakuvuus / tulotason jatkuvuus ei ole taattua, mutta näin sitä vaan nöyrtyy.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kolme neljä