HUHTIKSET SE ON TAAS UUSI VIIKKO

Hih! Ihan vedet silmissä naureskelin errj:n juttuja - osuivat ihan kohdalleen tässä mielialassa, kun on taas viideltä noustu kakkaamaan (siis Helvin kakkaa) ja nyt ollaan pomput päällä.



Gallup: ikinä en viivy vauvaperheessä kylässä kello kahdeksaa myöhemmin (varsinkin jos vanhemmat kilvan haukottelevat!). Muutama kaverimme ei millään tunnu ymmärtävän, että tässä ihan oikeasti väsyttää, vaikka ei muuta ole tehty kuin " kotona oltu vauvan kanssa" ... -tai mikä vauva tuo enää... Tuntuu niiiiin isolta jo!



Imetyksen lopettajille tsemiä! Varmaan kohta itselläkin edessä, kun alkaa tuo maidonsyönti olla koko ajan vähäisempää ja vähäisempää. Onneksi (!???) vielä öisin neiti syö rintaa oikein antaumuksella (silloin kun suostun sitä antamaan, kun yritän noita yösyöttäjä vähän vähentää. Vielä on viimeistään 5h:n jälkeen syöty ja sitten aamua kohti yhä tihenevällä tahdilla, mutta nautinto on, kun joskus saa nukkua jopa 3h:n unet ennen seuraavaa havahtumista.)



Unikouluttelussa on muuten tullut vähän takapakkia tai sitten on hampaita tulossa, kun enää ei tahdo taputtelu rauhoittaa havahtumisen jälkeen. Josko tässä kuitenkin viikon sisään näkisi, missä on ja mitä...



Neidin EHDOTTOMASTI IHANIN suuhunpantava tuote on hyllyssämme olevat kodinlaatikot, joiden pahvireunasta on jokaisesta (3kpl) syöty suun kokoinen kohta ihan muhjuksi. Jostain syystä palaa aina samaa kohtaa jäystämään, vaikka kuinka kiellän.

Onneksi hieman myöhemmin kuin mugska (hei apua mä en muista miten se meni, anteeksi) ;-)



Elmo heräsi viime yönä vain 2 kerta, jeeeeeeee!!!! Olo on kuin uudella ihmisellä. En eilen antanut iltapalaksi puuroa, vaan hedelmäsosetta....hmmmmm Täytyy kokeilla ensi iltana/yönä samaa. On meinaan taas viimeisen viikon nukkunut ihan päin persiitä, mutta toisaalta myös kuolaa paljon.

On tää äidin elämä välillä tälläistä yhtä arvuuttelua ;-)



Keskimmäisen kanssa ollaan lähdössä kohta puheterapiaan 5-vee neuvolan lähetteellä. Puuttuu tuo R-kirjain vielä herralta. Onneksi mies menee vasta iltavuoroon, joten saa jäädä Elmon kanssa kotiin :-) Olin ajatellut yhdistää saman reissun mukavaksi ulkoiluksi, mutta kuka hullu tuonne ( -22 ja tuulee) lähtee pidemmäksi aikaa. Taitaa tämän viikon ulkoilut jäädä aika vähäisiksi :-( Loppuisi edes tuo saamarin tuuli. Kyllä kunnon vaatetuksella tuon pakkasen vielä kukistaa, mutta tuuli onkin vähän eri juttu. Hesarissa oli just tänään kaavio, mistä luin, että jos tuulee sen 10 metriä sekunnissa ja ulkona on -22, niin se on iholla tommoset vaatimattomat -40 !!!! Kivaa :-(



No ei kun hommiin, että ehditään sinne puheterapiaan. Näinköhän pääsen auton ovista sisään!

No niin, onpa Suomessa kamalan kylmää. Ja minä hullu olen kateellinen. Mutta miten te saatte vauvat pysymään lämpimänä, täällä on sellasta +5 astetta, Amandalla on ensin sukkikset, sitten ohut välipuku, äp:n toppis ja töppöset ja vielä makuupussi ja aina kun otan pois päiväunilta ulkoa niin sillä on varpaat kylmät...



Milenna muuten, minullakin siis se pääsyy tuohon lopetukseen oli omat lääkkeet joita joudun kohta alkaan syödä. Mutta voin raporoitda miten on mennyt, eli tänä iltana tulee täyteen A:lla 3 vrk ilman tissiä. Eka aamu kun tuntuu että itsellä ei tissit halkea. Amandalla on mennyt nämä pari yötä jotenkin tosi paljon paremmin, yökarjumiset ja kitinät on poissa, myös se kuukausia kestänyt ko 05:50 alkava kiljuminen. Ja minä itse, tuntuu etten pysy housuissani, energiaa olisi vaikka muille jakaa, tuntuu että pitää kohta paikallaan ruveta hyppimään. En kyllä ymmärrä että imetys vie multa niin hirveästi voimia.



SannaS muuten, mä olen vaikka kuinka pitkään mielessäni miettinyt että kenen anoppi se aina ihasteli niitä TISULEITA. Taisi siis olla teillä =) Ja vaakamom, meillä esikoinen oli myös puoli vuotta puheterapiassa parin äänteen takia ja tykkäsi kyllä kovasti ja sai äänteet kohdalleen.



Jep, A kiipesi nyt syliin ja haluisi kovasti kirjottaa. Se on siis heihei!

Olipa ihana tulla koneelle, kun oli niin paljon tullut juttuja. Me ollaan tällä mun vanhemmilla remppaa paossa. Huomenna pitäisi remontin olla valmis, jos niin on niin sovitaan seuraava huhti tapaaminen.



Tänään mennään Antonin kanssa kylään päivällä ja illalla mennään hoitelemaan A:nkummien lapsukaisia.



Nyt on Anton koittanut selvästi nousta seisomaan, varsinkin meidän sohvalla, jonka selkänojasta saa hyvän otteen ja muutman kerran Anton on mennyt konttausasentoon. Näinköhän tämä pötkylä lähtee liikkeelle, tiedä häntä.



Meillä ei Anton osoita minkäänlaista kiinnostusta imetyksen lopettamiseen. Kiinteiden syöminen on hauska leikki, joka loppuu muutaman lusikallisen jälkeen.



Kysymys niille, jotka imetitte 6kk, minkä kokoisia annoksia teillä syödään ja miten usein?



Ja en ikinä galluppiin vielä IKINÄ EN sano, kun vauva aivastaa, että nyt se vilustuu. Jas A vilustuisi jokaisesta aivastuskesta, ei muuta ehdittäisi tekemään kuin sairastamaan.



Mutta nyt on pakko mennä,että ehditään kylään,



T:Mareila+Anton 8kk

Eilen juhlin Lauran pitkillä päikkäreillä - noh, yöllä juhli sitten Laura! Toisin sanoen hän kävi yöunille ysin pintaan, ja alkoi tiheän heräilemisen ja itkeskelyn puolenyön jälkeen. Sitä (ja kantamista, imetystä ja Panadolia hammaskivun varalle) kestikin johonkin puoli kolmeen - kolmeen. Silloin väsähdin totaalisesti, laitoin valon päälle ja Lauran lattialle sanoen " no leikitään nyt sitten vaikka, kun ei se uni näköjään tule" . Ja pim! Laura kiipesi nukenvaunujaan vasten ja ryhtyi iloisesti laulelemaan ja juttelemaan. Siis kello kolmelta yöllä.



Vähän ajan kuluttua nostin tytön omaan sänkyynsä muutaman lelun kanssa ja ajattelin, että voisin itse olla vieressä edes sitten vaakatasossa. Laura heitteli leluja lattialle, kujersi ja luki kirjaa. Huvittavaa sinänsä, mutta melko ryydyttävää myös. Lopulta otin tytön viereen ja kaikista (yö)vieroitusyrityksistä huolimatta imetin hänet uneen. Aamu alkoi normaalisti klo 6.15.



Siis mitä tuollaisessa tilanteessa kannattasi tehdä?!? Eikös täällä ollut joku muukin yökukkuja? Oliko se Lauran suosikkipoika Amos? (Laura kiipeili viime treffeillä innokkaasti pitki Amoksen peppua ja selkää : ) )



Nyt tyttö on partsilla ja nukkunut taas melkein KOLME tuntia. Mitähän ensi yönä tehdään? Ehkä lähdemme kaupungille?



Tuosta lapsesta ei ota tolkkua, on ilmeisesti vain antauduttava! : )



Tajusin muuten, että päikkärijuttujeni perusteella joku saattaisi ajatella että haluan Lauran VAIN nukkuvan ja itselleni VAIN sitä omaa aikaa. No, se ei tietenkään ole aivan koko totuus. Laura on ihana ja tykkään puuhailla hänen kanssaan sekä seurata vierestä hänen " kiireitään" . Mutta kuukausien huonot unet ovat tehneet musta vähän neuroottisen, ja lisäksi olen aina tarvinnut suht paljon aikaa olla vain omissa ajatuksissani. Vauvan syntymä on tuonut siihen tarpeeseen melko paljon muutoksia!



Kent; täältä löytyy tosiaan ne tisulit, edelleen. Myös appiukkoni on muutaman kerran käyttänyt ko. ilmaisua, mikä on mielestäni Todella Hämmentävää!



Nyt taidan siirtää puheenvuoron jollekulle toiselle. Hauskaa päivää kaikille ja rauhallista ensi yötä!



t. SannaS. ja Laura 9.4.



ps. Mareila; me ei olla maisemissa ensi viikon ma-ke, joten jos vaan muille sopii niin tavattaisko jonain muuna päivänä?

Meidän neiti tuli eilen kipeäksi. Iltapäivällä nousi kuume ja illan tyttö oksenteli oikein kunnolla. Sohvan arkkuun lyötiin siis viimeinenkin naula.

Nyt nukkuu kekäleenä sylissä, oksentelu loppui jo illalla. En tiedä mikä on kun kuume on ainoa oire. En usko et on kyse hampaista kun ei noi aiemmat kaksikaan oireilleet yhtään.



En ikinä galluppiin en oikein osaa nimetä mitään tarkkaa. Ylipäätään en jakele mielipiteitäni tosina totuuksina. Ja aina yritän muistaa sen että mikä meillä on toiminut, ei välttämättä muilla toimi.



Neiti heräsi, joten heippa!



mallu ja kekäle 26.4

Se on nyt meillä totinen tosi...siirsin Elmon toiseen huoneeseen (kylmä äiti). Ei vaineskaan, mutta luulen kyllä, että yksi meidän ongelma on äiti, joka nukkuu koiran unta. Ei voi mitään, nyt riitti. Meillä harjoitellaan nyt nukkumaan, keinolla tai toisella ;-)

Elmo on ollut tänään, mitä aurinkoisin pieni mies, joka on syönyt ruokansa mukisematta, nukahtanut päiväunille kertaakaan kitisemättä , joten uskallan näillä yrittää lähteä metsästämään parempia unia!



Infoan sitten huomen aamulla, miten meni !!!!

Tosi on myöskin se, että mun molemmat vanhemmat pojat on jo huomattavasti aikaisemmin " lentäneet" omaan huoneeseen. Tottakai aion toisen itkuun/hätään vastata, mutta toisaalta kyllä jo 9 kk pitäisi pystyä yönsä nukkumaan heräämättä (jos ei ole kipuja).

taivaan tuuliin, ja varmaan puol tuntia sitä naputtelin!! Aargh! Nyt en jaksa enempää kirjoittaa, katsotaan miten huomenna.

Hyviä öitä tai huomenia kaikille!



Gunmimma ja Amos 8kk

P.S. SannaS., juu oikein muistit, me ollaan myös yökukkujia eli sympatiat sinne;)

Oltiin eilen illalla hoitamassa Antonin kummien lapsia, heillä oli iltameno. Oli kivaa, heidän lapset 3 v 4kk ja 1 v 4kk olivat aivan ihastuneet Antoniin, paijasivat ja suukottelivat Antonia kokoajan, sekä toivat omia lelujaan, että Anton saa leikkiä, kerta kaikkiaan suloisia lapsukaisia.



Tänään pitäisi vessa remontin olla valmis, päästään kotiin ja esikoinenki tulee kotiin, ihanaa. Tässä kävi niinkuin epäilin, minulla oli suurempi ikävä. Poika viihtyi reissussa mainiosti =) Eilen soitti, oli kyllä kotiin tulossa mielellään =)



Kaikille yökukkijien vanhemmille, jaksamista, liian tuoreessa muistissa meidän hirvitys yömme.



SannaS: Meillä Anton on muutaman kerran herännyt joskus 00.00 aikoihin ja alkanut leikkia, itse olen laittanut Anotnin sänkyyn ja antanu t olla siellä, koittanut torkkua vieressä ja kun on alkanut kitinä, ottanut rinnalle ja jos Anton siinäkin jatkaa laittanut takaisin sänkyyn,tätä olen jatkanut kunnes A nukahtaa, rasittavaa ja väsyttävää, myönnän.



Tänään Anton on syönyt tosi kivasti 1/4 purkin puuroa, reippaasti. Eilenkin soseet maistuivat.



Mutta nyt täytyy rientää suihkuun ja pakkaamaan meidän kamat, niin ehditään hakemaan esikoinen.



T:Mareila+Anton 8kk

Vai joko meillä on uus pino jossakin??



Onko muiden vauvoilla nukahtamisongelmia? Miialla menee tosi pitkään nukahtamiseen vaikka selvästi on väsynyt. Haluaa vaan kääntyä mahalleen ja kiukku alkaa jos ei anna kääntyä. Välillä on pakko nostaa vielä syliin rauhoittumaan, kun huuto ei meinaa millään loppua:(

Sit kun nukahtaa, niin yleensä nukkuu ihan kiltisti.



Luulin tänään että nyt alkoi menkat, kun eilen illalla ja tänään aamulla tuli jotain punertavaa valkovuotoa(?) tms. Mut nyt kun kävin veskissä, niin ei mitään tietoakaan mistään vuodosta. Tosi outoa, silloin kun aiemmin mul oli menkat, niin vuoto alkoi kyllä ihan reippaana alusta asti. Voipi tietty johtua pilsuista, mut luulis et jos on nyt alkamassa, niin tulis vähän enemmän tavaraa kuin pyyhkiessä muutamana kertana:0..vai miten teillä muilla?



Miia on oppinut nyt vähälle aikaa tosi paljon uutta! Nyt käännytään itse jo istumaan ja polviseisontaan asti tukea ottaen:) Konttaus ei silti oikein onnistu,muutaman askeleen ottaa kontillaan, mut sit läsähtää masulleen. No ei kai ne kaikki edes konttaile.



Ei ollut mitään erikoisempaa asiaakaan, ajattelin vaan pinoa nostella..

Nyt pitää lähteä ilm. pyllynpesulle, haiskahtaa uhkeevasti siltä että vois olla jotain pöksyssä:)

-Milenna ja Miia 27.4-

Meitin neiti nukahtaa jo 7:ttä päivää hienosti iltaisin! Iltapuuron ja yöpänvaihdon jälkeen mennään omaan sänkyyn ja sinne päästessä hän asettuu mahalleen (Milenna: meillä siis nukutaan aina mahallaan, vaikka tästäkin kyllä ihan hirmuisesti haluttaisiin kömpiä pystyyn) ja siinä vähän aikaa räplää kasvojani tai *auts* hiuksiani, kunnes alkaa nukkua. Tänään tosin piti laittaa tukevasti selän päälle oma käteni, ettei olisi noussut ylös kikattelemaan. Helvi kun on nykyisin väsyessään ihan hirmu iloinen: nauraa, kikattaa ja hekottelee ihan kaikelle. Jos muistatte aiempia kirjoituksiani, näin ei aina ole ollut...



Päiväunille H täytyy vielä kantaa uneen tai syöttää, mutta tosi kivasti ovat nyt illat alkaneet mennä. Kun vielä jatkaisi niitä unia vähän pidempään... Herää aina 1,5-3h välein ja vaatii taputtelua ennen nukahtamista. Syöttö yleensä n 5h päästä ja sitten parin tunnin välein kunnes aamulla herätään viimeistään klo 6.

Minuu vaan pelottaa että jos vaikka tukehtuu jos mahallaan nukkuu, sen takia siis yritetään käännellä selälleen tai kyljelleen..

Nyt alkaa volyymi nousemaan, iltavellille ja taas yirttää nukkumaan..katotaan miten onnistuu.

meillä lastenlääkäri on sanonut että siitä alkaen kun lapsi oppii itse kääntymään niin ei tarvitse enää välittää asennosta. Mä kun aikanani valittelin että vauva kääntyi aina vatsalleen ja heräsi ja rupesi kirkumaan jos yritin kääntää. Niin, siis sanoi että anna nukkua sitten vatsallaan jos vauva itse niin päättää. Nämä meidän hiputkin on jo niin " isoja" että voi ihan huoleti antaa nukkua niin kun nukkuvat.

Ei siis tarvii pelätä, ja jos Miiakin sit nukkuis paremmin, kun antaa nukkua niinkuin tykkää:) Joka päivä oppii jotain uutta.

pikapikaa tulen pinoon.



Nukkumisesta: Antonilla ei enää ole nukahtamisessa ongelmia, heti kun annoin hänen elää oman rytmin mukaan, poistuivat ongelmat =) Syöminenkin sujuu, ainkin kolmena viime päivänä on sujunut tosi hyvin, jip jee... Ja asennosta, minä olen myös antanut Antonin nukkua mahaallaan siitä asti, kun hän oppi kääntymään. Yleensä poika nukkuu kyljellään.



Tänään purkautui esikoisen ikävä, oli muutenkin rankka päivä kun oltiin kaupoilla koko päivä. Lapset sai vaatteita ja löydettiin minun isälle 60 vuotis lahja (yksi niistä), Illalal esikoinen oli tosi itkuinen ja istui sylissä, voi pientä. Mies sai hoitaa Antonin iltahommt, hyvin sujuivat ja pojat nukahtivat nätisti =)



Itsellä olo on kuin pahoinpidellyllä, vaikka oli tosi kiva päivä, niin noiden kanssa kun päivän on jossain, niin se imee mehut jos mikä. Taidan siirtyä sohvalle syömään esikiosen tuomaa suklaalevyä ja tuijottamaan telkkaria. Hyvää yötä kaikille



T:Mareila+Anton 8kk

Meillä on sellasta arvuuttelua aina iltasin... Viime yönä A heräs puoli tuntia sen jälkeen kun oli nukahtanut =( No joo, nukahti kyllä aika pian uudestaan ja niin tein minäkin. Sitten nukkui ihan ok, otin jossain välissä viereeni nukkumaan. Mutta nyt oli taas tämä klo 05:50 herätys. Kitisi ja vikisi aina seitsemään asti jolloin nukahti, mutta siihen mennessä oli onnistunut herättämään kaikki muut. Esikoinen oli tänään koko päivän melkeen kaverilla ja me muut käytiin kaupassa ja vaan hengattiin. Kävin myös äänestämässä, tänään olikin täällä vika päivä.



zzzzz-säteitä kaikille huonoille nukkujille lähettää kent ja amanda!

Ehti vuosi vaihtua. Meidän vuoden vaihtuminen ei ole sujunut kovin hyvin. Niko oli heti uuden vuoden jälkeen viikon yli 39 asteen kuumeessa. Kuume ei laskenut millään ja ruokailu, joka takkuili ennestäänkin loppui lähes täysin. Imetyksellä oli poika lähes täysin. Nyt tämä viikko ollaankin sitten oltu oksennustaudissa. Esikoinen aloitti maanantai-tiistai välisenä yönä laivalla ollessa oksentelemaan ja minä ja Niko keskiviikko-torstai välisenä yönä, kun esikoinen viimeisen kerran keskiviikko iltana oksensi. Tänään on ensimmäinen päivä, kun olemme terveitä,taas. (KOP KOP! Pakko koputtaa puuta.)



Meillä ruoka menee yhä huonosti. Taistellen saattaa mennä puoli purkkia. Ei auttanut imetysten vähennyskään syömiseen. Yritän silti sitkeästi.



Imetyksestä... Ajattelin lopetella sitä siinä vaiheessa, kun saa siirtyä tavalliseen maitoon. Ennen sitä en pidä kiirettä.



Nukkumisesta... Niko on aina ollut huono nukkuja päivisin ja öisin. Päivällä Niko nukkuu kahdet päiväunet ja ne kestää n. 30 minuuttia. Ei tunnu kaipaavan enempää unta. Yöt Niko nukkuu vieressä ja syö 3 kertaa yön aikana. Olen harkinnut jonkinlaista unikoulua. Nikolla kun ei ole mitään ns. korviketta tissille, niin voi tulla aika vaikea unikoulu. Niko ei ole koskaan huolinut tuttia. Rättejä on sängyssä ollut, mutta ei nekään tunnu kelpaavan.



Niin ja vielä työelämään paluusta tai kouluun, kuten se itselläni on... Hain juuri torstaina lapsille hakemukset päivähoitoon. Syksyllä taitaa koulu kutsua. En millään haluaisi viedä vielä lapsia päivähoitoon, mutta joko menen kouluun syksyllä tai sitten opiskeluni keskeytyvät. Mietin asiaa yhä.



Siinä niitä kuulumisia. Oli vielä jotain, mutta pääsi unohtumaan kun Niko aloitti tuon huutamisen.



-T ja Niko 5.4.

Hei kaikki! Kiitos kannustuksista ja onnentoivotuksista joita sateli ennen leikkaustamme. Ja nyt se on ohi!



Tiistaina matkasimme sairaalaan ja päivä kului verinäytteitä, valokuvia, punnituksia ym. otettaessa. Pihla on ihme tyttö, kun ei itke eikä valita vaikka neuloilla tökitään ja muuta. Hammaslääkärille hän naureskeli ja korvalääkäri sai isot hymyt. Pihla sai nukkua osaston partsilla, joten päikäkäritkin onnistui. Yö meni myös ihan nukkuessa vaan.. äiti toki valvoi.



Leikkauksen piti olla ke aamuna klo10. Aamupalaa ei saannut antaa, joten touhuilimme kaiken näköistä. Sitten klo10 tuli ja meni eikä saliin päästykään. Lounas-aikakin ohitettiin ilman ruokaa, mutta tyttö odotteli kiltisti ja nukahti minun syliin. Lopulta klo12 PIhla haettiin saliin. Neiti oli kontillaan sängyssä ja nauroi - hänhän luuli pääsevänsä ihanalle huviajelulle. Voi että voikaan ottaa sydämestä, kun hymyilevä neiti katoaa leikkaussaliin tietämättömänä kaikesta. Ja itse voi vain odottaa... Itkin, huokaisin ja itkin lisää.. Sitten lähdin ystäväni kanssa kahville.



Pihla pääsi vasta myöhään illalla heräämöstä, sillä vaikka leikkaus meni hyvin, niin myöhemmin yksi suonenpää oli vuotanut. Saimme käydä koko perhe katsomassa Pihlaa heräämössä ja siellä hän oli: naama turvoksissa ja verta valui suusta ja nenästä. Isoveli antoi pusuja lentoteitse. Yön olimme kotona, sillä äitejäkään ei toivota leikkauksen jälkeen yöksi. Lapsen on nukuttava. Äidinkin on kerättävä voimia.



Seuraavana aamuna osastolle saapuessamme neiti odotteli meitä rattaissa ilman tippaa. Ajatelkaa, hän oli syönyt heti aamulla 2dl puuroa, vaikka suulaki oli tikkejä täynnä. Ruoka maittoi ja turvotus alkoi laskea. Mutta sitten iski nuha. Tyttö on edelleenkin tosi tukossa. Aivastellessa tulee aina vähän vuotoa ja veri kuivuu sieraimiin tukkeeksi. Ei ihme, jos ei ruoka ole pop. Sirkushuvien ja kaiken maailman suostuttelujen keinoin sain kuitenkin Pihlaa syöteltyä niin, että pääsimme lähtemään eilen kotiin. Tytsi oli niin riemuissaan, kun pääsi omaan kotiin. Viime yö oli vielä risainen, mutta luulen sen johtuvan nuhanenästä eikä suun kivuista.



Kaiken kaikkiaan siis sairaalareissu meni hyvin. Itse en ole nukkunut, sillä Pihlan hoito on toistaiseksi aika ympärivuorokautista. Sen teen kuitenkin ihan mukisematta. Ja isi sekä veikka auttaa.. Osaston henkilökunta sai taas olon niin turvalliseksi. Ja kyllä meidän Pihla sai kuulkaa kehuja, kun oli niin reipas. Meidän kirurgi ihmetteli moneen otteeseen, miten hauskan näköinen vesseli PIhla on. Kirurgi tekee myös vaikeita kalloleikkauksia, ja kommentoi, että Pihlalla on sen mallinen pää, mihin pitäisi pyrkiä.



No mutta, nyt siis ollaan kotona ja toivomme, että pakkanen hellittää, jotta tytön saisi kunnon päiväunille ulos. Nyt hän nukkuu eteisessä. Tuliaisiksi sairaalasta (nuhan lisäksi) tuli pari uutta äännettä. Uuden suulaen ansiosta Pihla oppi sanomaan " anna- anna" . Nyt hän pystyy myös imaisemaan omia huuliaan, ja ihmettelee, kun se sattuu niin kovasti. Mutta hyvin täällä toivutaan. Ihanaa, kun saa tänne vuodattaa tarinaa..



Palaillaan ja hyviä voimisia ihan kaikille!



Lyle

Ihana kuulla että kaikki meni niin hyvin ja kotona ootte toipumassa. Mulla meinas tulla tippa linssiin jo kun ajattelinkin sitä saliin viemistä. Oli varmasti rankkaa. Mutta kaikki hyvin loppu hyvin:)



Tänään herättiin meillä tosi aikaisin, Miia keksi herätä jo puoli 5 eikä meinannut nukahtaa millään uudelleen. Mies sit nousi tytön kans puol 6 ja antoivat miun nukkua vielä tunnin:) Jee!

Äsken Miia oli löytänyt jostain jonkun kuitin ja arvatkaas minne se joutui..;suuhun tietty.

Kun puhdistin tytön suuta paperinpaloista, niin huomasin että hälle on puhkennut nyt vähälle aikaa useempikin hammas. Ensin huomattiin vaan yks, mut nyt kun tarkemmin katsoin, niin etuhampaat on justiinsa puhkeemassa kans:) Eli saldo ois sit 5 hammasta.

voi miten hieno homma että leikkaus meni hyvin ja olette nyt kotona. Pikku-Pihla taitaa olla teidän esikoisellekin hyvin rakas! Voin vaan kuvitella miltä tuntuu, juuri miten kuvailit kun pieni iloinen vauva katoaa saliin eikä itse tiedä yhtään mitä tapahtuu. Ihanaa että Pihlakin on noin reipas, ettei kaiken lisäksi vauvan sydäntäraastava itku ole lastina teille!



Oikein paljon voimia, toivottavasti sinäkin saat levättyä ja kerättyä niitä voimia!