ELOHIIRET MAANANTAIHIN

Harmi että ilmoitan tällä puolella itsestäni pitkästä aikaa noin ikävän asian innostamana...



Mulla on tänään ongelmia tän koneen kanssa, taas hävitin yhden viestin jonnekin bittiavaruuteen....



TUPAKOINNISTA: Mä olen myös lopettanut alkuraskaudessa, silloin tällöin vedin tupakan kun käytiin tupakoivan ystävän luona kylässä tai sellainen kävi meillä, uudenvuodenaattona vedin 3 tupakkaa ja sen jälkeen en savun savua, enkä ota, nyt olen sen päättänyt. Mä haluan elää ja nähdä lasteni kasvavan, ja tietysti että tämä tulokas olisi terve. Mutta kyllä se otti koville!!!!



UMMETUKSESTA: Mulla myös nyt tässä raskaudessa ongelmana, edellisessä ei ollut. Yritin kuitupitoista ruokavaliota, juoda paljon, täysjyvätuotteita aamupalaksi jne. Sit käytin 2 vkoa ViSibliniä, mut se ei aina auttanut ja sen maku oli musta etova ja oli jotenkin muutenkin hankala tuote. Nyt ostin Duphalacia ja sillä on menty 4 päivää, en vaihtaisi muuhun, helppo ja tehokas, sen kun nappaa sen pienen mittakupillisen aamulla niin ei ole mitään ongelmaa. Ja voi käyttää huoletta raskausaikana, muutama ystäväni käyttänyt myös säännöllisesti odottaessaan.



RASKAUSOIREISTA: Huomattavsti lientyneet, alavatsa on turvonneen oloinen ja arka, esim. vatsalla ei oikein pysty makaamaan ja housut kinnaa. Kai se vauva siellä sitten kasvaa. Pahoinvointi on lähes kokonaan loppunut, tilalle on tullut hirveä närästys. Mullahan on ennestään refluksitauti, joten tiesin tätä odottaa mutta en vielä tässä vaiheessa. On niin paha lääkkeistä huolimatta että väliööä tekis mieli heittää pyyhe kehään. Eikä tietysti tuo ummetus yhtään auttanut ruuan laskemista, mutta eiköhän se tästä.



ULTRASTA: Perjantaina on NP-ultra, sinne jännitetään.



Hyviä vointeja kaikille, ja muistakaa liittyä odottajat omalle keskustelupalstallemme:



http://groups.yahoo.com/group/elolintuset2006/



Iitu 11+4?

Olen todella pahoillani teidän molempien puolesta.. voimia ja jaksamista!

Varmasti lähipiirinne tukevat teitä surussanne, joten puhukaa vaan rohkeasti..



Itselläni on paino noussut kilolla ja tuntuu että se on vähän vartalon muutoksia ajatellen, mako kun on jo ihan huomattava ja rinnatkin kokolailla kasvaneet.. Mites muilla ton painon kanssa?



Ähäkutti ja Heinähattu 11+6

Ensiksi pahoittelut Ronyn:lle. Itse saman kokeneena tiedän sen koskettavan todella paljon.



Itse lukeudun myös niihin ihmisiin, jotka lopettivat tupakoinnin uutena vuotena :) Ei ole tehnyt mieli polttaa eikä ole kummoisia vieroitusoireita. Joku puhu, että himot voi yllättää koska tahansa, allekirjoitan tuon. Olin esikoisesta plussattua lähes 2 vuotta ilman, kunnes yhtenä perjantai-iltana puhkesi järkyttävä halu polttaa.... ja sorrettua tuli. Toivottavasti nyt pääsisi pidemmälle ilman.



Nuo vessassa käynnit on lisääntyneet täälläkin. Päivisin ja öisin " meno" on samanlaista kuin ennenkin, mutta iltaisin tuntuu olevan tunnin välein pakottava tarve vessaan.



Kysyn nyt ihan tyhmänä, että mikä se keskusteluryhmä -juttu on? Kuitenkin kun täällä keskustellaan, niin miten se eroaa tästä?



Terv. Anu rv n8

mut huomasin tuossa, että kysyttiin painosta. En tiedä johtuuko juuri tupakanpolton lopettamisesta, mutta mulle kiloja on tullut jo 3 lisää.

Mulla on lähemmäs kuuden vuoden tauko edelliseen odotukseen ja sitä ennen sainkin kolme lastamme erittäin tiheästi. Nyt on todella erilainen olo, vaikka jotain tuttuakin löytyy. Rinnat ovat tuplanneet kokonsa ja vessassa juoksuttaa kaiken aikaa tai lähinnä yöllä. Ja väsymys on mahdotonta. Mutta pahoinvointi on siedettävää esikoisen odotukseen verrattuna. Silloin asuin viikolle 14 vessassa, koska oksensin ihan koko ajan. Eli kyllä ne vaan voivat olla erilaisia...



-Johannamamma-

Vasta nyt luin ketjua pidemmälle. Pahoittelut ja halaukset!

Ero on aika iso.



Yahoon keskusteluryhmä on tavallaan vähän niinkuin tietyn yhteisön oma kotisivu. Sinne pääsee mukaan ainoastaan esittäytymälllä, eli elolintusiin pääsevät ainoastaan ne, joilla on laskettu aika n. elokuussa.



Suljetussa yhteisössä on omat hyvät puolensa. Viestejä eivät pääse lukemaan ulkopuoliset, voi esiintyä omalla nimellään, järjestää tapaamisia samalla alueella asuvien äitien kesken jne. Eikä koko maailma tiedä sinun asioistasi, intiimeistäkin jutuista voi olle helppo puhua.



Yhteisön sivulta löytyy linkkeja, jonne jokainen voi lisätä omia mielenkiintoisia linkkejä, valokuvakansiot jonne voi lisäillä kuvia ja katsella toisten kuvia, databasesta löytyy mm. taulukko jonne jokainen voi lisätä omia neuvolatietojaan haluamassaan määrin ja verrata toisten omiin. Tulevaisuudessa varmasti lasten kehitystä vertaillaan databasen avulla. Kaikki viestit joita yhteisöön kirjoitetaan, voidaan kirjoittaa joko suoraan yhteisön sivulta tai sitten helpommin ja nopeammin omasta sähköpostista. (Halutessaan) Jäsenet saavat kaikki yhteisön viestit reaaliajassa omaan sähköpostiinsa, jolloin ei tarvitse lähteä erikseen nettiin surffaamaan ja etsimään tuttuja. Viestit voi toki lukea myös suoraan yhteisön sivulta.



Yhteisössä on myös Polls-osuus jonne jokainen voi halutessaan tehdä gallupin jonka vastaukset säilyvät sivuilla " ikuisesti" , esim. Koska aiot julkistaa raskautesi? ja useampi vastausvaihtoehto.



Näistä odotusajan yhteisöistä muodostuu yleensä aikojen kuluessa aika tiivis ystäväporukka, jotka voivat hyvällä onnella jakaa kokemuksiaan vielä lasten ollessa murrosiässäkin.



Jossain vaiheessa kun jäseniä ei enää ole lisää odotettavissa, yhteisö yleensä suljetaan eli uusia jäseniä ei enää oteta ja " hiljaiset" eli sellaiset jotka eivät ilmoita itsestään mitään vaan vain seurailevat taustalla, " potkaistaan" pois, ihan vain siitä syystä että pidetään yhteisö mahdollisimman turvallisena.



Kun tulet mukaan niin sittenhän sinulle selviää loputkin. Tervetuloa!

Ensimmäisenä täytyy antaa suuri voimahali ja oikein paljon jaksamista Ronynille!! Km tuntuu tosi pahalta ja epäreilulta, tiedän sen itse oman kokemuksen perusteella. Toivottavasti jaksatte, pitäkää toisistanne huolta!



Viikonloppureissu tuli sitten tehtyä ja nyt ollaan taas täällä koneen ääressä. Esikoinen oli tietenkin kehitellyt 39 asteen kuumeen välittömästi kun vanhemmat poistuivat maasta, joten odotettavissa vielä ainakin huominen vuorottelua täiden ja lapsenvahtina olon kanssa. Onhan siitä vesirokosta jo pari viikkoa, niin johan se jo olikin aika uudelle sairaudelle...



Mariskooli, meillä taitaakin olla ihan samat päivät menossa. Tänään minullakin tasan 12 vkoa ja suurin riskiaika ohitettu, phuuh *pyyhkii hikeä otsalta*. Pahoinvointi oli jo poissa muutaman päivän, mutta nyt taas paikalla ja ehkä pahempana kuin koskaan. Aamupala on syötävä aika nopeasti sen jälkeen kun on noussut ylös, muuten alkaa oksentelurumba. Noh, ei kai sitä voi enää kovin montaa viikkoa jatkua.



Jamssa, mulla on ihan sama juttu, ummetus vaivaa ihan kamalasti eikä tavara liiku suuntaan eikä toiseen. Pakko alkaa nyt katsoa mitä suuhunsa laittaa ja muistaa juoda paljon vettä. Reissussakin tuntui, että verituoni kohta katkeaa päästä kun punnaa niin pirusti ja tuloksena yksi papana, jes!!!:/



Kovin tuntuu siis olevan erilainen tämä raskaus. Esikoisen kanssa ei ollut pahoinvointia saatika ummetusta, mutta tässä raskaudessa en ole ollut ihan niin väsynyt kuin ensimmäisessä. No okei, neiti kyllä pitää huolen siitä ettei sohvalle jäädä makaamaan täiden jälkeen, joten ehkä sitä väsyä ei ehdi samalla lailla kuulostella kuin ensimmäisellä kerralla. Mutta uni kyllä maistuu!



Nyt yritän saada hommat päätökseen töissä ja raahautua spinningiin vaikka huvitus on nolla. Huomiseen!!



pantoufle 12+0

Tuomiona ultrassa tuulimunaraskaus. Ei sykettä, ei alkiota, ei vauvaa. Itse täällä itsen silmiä päästäni ja toivon, että elämä vielä voittaa. RONYN: tunnelmat meillä ja teillä siis hyvin samanlaiset :(



Vaikka jollain tasolla osasin aavistaakin tämän, on olo silti ihan hirveä. Meillä on elämässä ollut kaikenlaista kurjaa ja olin varma, ettei tämäkään juttu voi mennä putkeen - eikä sitten mennytkään. Lasta on haluttu jo kohta kaksi vuotta, joten aina epätoivoiselta olo tällä hetkellä tuntuu. Ehkä elämä vielä voittaa.



Tyhjennystabletit otan varmaankin jo tällä viikolla. Raskausoireiden kestäminen tässä tilanteessa tuntuu täysin mahdottomalta ajatukselta, joten haluan kohdun tyhjäksi mahdollisimman pian. Onneksi olen kertonut raskaudesta aika monelle läheiselleni, sillä nyt olen saanut jo valtavasti tukea. Yksin olisi kurja kärsiä.



Kaikkea hyvää teille, jotka listalle jäätte! Tilastollisesti joidenkin raskauksien tulee mennä kesken, jotta toiset voivat jatkua. Toivottavasti Elohiirten menetykset ovat sitten täynnä! :)



Allu

Isot voimahalit ja osanotot! Mitään muuta en voi sanoa tässä hetkessä. :' ( Yrittäkää selvitä jollain tavalla...

Pahoittelut ronyn ja aliina79. Olen niin kovin pahoillani. Lohtu haleja molemmille.

Oma olo on kanssa sekava nyt on kahtena päivänä pyyhkiessä tullut punertavaa limavuotoa. Aikasemminkin oli mutta sen yhdistin edellis iltasen yhdynnän jälkeiseksi kun oli vaan aamulla kun kävin vessassa ja iltapäivällä erittäin niukasti.

Oireita on selvasti ja maha on kasvanut selvasti housut eivät mahdu jalkaa ja väsymys vaivaa. iltapäivät ovat pahimpia. nukahdan jos meen pitkäkseni. nyt ei uskalla kunmies on töissä. Viikonloppuna nukuinkin päväunet. huono-olokin vaivaa jos ei muista koko ajan syödä.

viimeksi neuvolassa ei sydänäänet ei kuuluneet. Torstaina olis lääkärineuvola. toivotaan että sydänäänet kuuluisi silloin. Täytyy lääkärille mainita tästä vuodosta. Mikä on kyllä niukkaa. tulee vaan pyyhkiessä ja on limamaista.

Np-utraan on vielä luvattoman pitkä aika melki kolme viikkoa 3.2. Nyt ei ole rahuksia yksityiselle mennä.

puuhis ja kirppu 10+2

ja voimia toipumiseen=(

Täällä olo on vääsynyt. Töissä jaksaa hyvin kun on tekemistä mutta kun tulee kotiin niin kaatuu sohvalle. Kalpea ja mustat silmänaluset, ne on nyt saaneet huomiota pari päivää. Kaikki kysyy,olenko kipeä. Mieskin sanoi tänään, että ompas sulla mustat silmänaluset...

No,vitamiineja ja rautaa menee,joten eiköhän se olo tästä parissa viikossa helpota.

Ummetus on astunut täälläkin kuvaan=( Pitää koettaa Levolacia tai niitä.



Nyt takaisin sohvalle syömään appelsiineja!

Lilli ja toukka rv 8+0

Ikävä kuulla tuollaisia uutisia. Voimia surun läpikäymiseen. Itse surin vähän etukäteen todennäköistä tuulimuna raskautta koko joulun ajan. Itkin ja itkin, mutta yllätykseksi (omaksi ja lääkärin) kohdusta löytyikin uusinta ultrassa syke, joten kaavintaa ei tarvitukaan. Oli elämäni pisimmät kolme viikkoa, jotka jouduin odotella. Toivottavasti näemme taas pian odotuspuolella teidätkin.



Omaa napaa... Kävin tänään ekassa neuvolassa. Alkuhöpinät käyiin läpi, kuunneltiin sydänääniä ja varattiin ultra-aika. Np-ultra 3.2 eli aika pian. Mietin vain uskaltaisinko jo sanoa reksille, että olen menossa ultraan.... Jatkan myöhemmin poika kömpi sängystä ylös ja vaatii nukuttamaan.

Pahoitteluni Ronyn ja Aliina! Toivotan teille kovasti jaksamista ja lähetän lohtuhalauksen kummallekin!



-Q-

TOivon teille molemmille paljon voimia selviytyä suuresta surustanne. Tuoreessa muistissa on omat kaks menetystä viime vuodelta. Iso halaus molemmille. Toivon,että palaatte pian paremmalla onnella odottajien puolelle!



Jamssalla oli onneks parempia uutisia. Mukavaa,että syke löytyi.



Mie kävin tänään ekassa neuvolassa ja syke onneks saatiin kuuluviin etsinnän jälkeen! Iso helpotus! Terveydenhoitaja yritti valaa minuun uskoa,että hyvin tässä käy. Toivotaan,mut kovasti en uskalla vieläkään innostua.



Hipsuhiiri rv n.10+2

Otan osaa =( tiedän tasan tarkkaan tunteesi. haluaisitko pitää yhteyttä? koskaan ei ole liikaa tukea ja varsinki nyt kun olemme samassa tilanteessa niin voisimme saada toisistamme tukea...?

itse osasin myös aavistaa, on se vaan kumma tämä ihmisen kroppa.