Kokemuksia psykoosista ja siitä toipumisesta

Ihan tiedoksi, että jos psykiatrialle menette psykoosin takia, niin näillä hoitajilla on täysi pääsy kotiinne teidän tietämättänne, jos vain jotenkin perustelevat, ja saavat mielin määrin seurata elektronista viestintäänne. Ja periaatteessa oikeus jatkuu ihan niin kauan kuin psykiatri päättää - ja vähän liikaakin seurataan, vaikka tapaamiset päättäisitkin. Ja lääkkeiden otto (joka on se pääasiallinen hoitomuoto) huonontaa pitkänajan ennustettanne psykoosin uusiutumiselle useita kymmeniä prosentteja. Että jos todella tarvitsee ns. ammattiapua, niin yksityinen terapia ehkä (ei kokemusta - pelkkiä huonoja vaihtoehtoja).

Vierailija kirjoitti:

Ihan tiedoksi, että jos psykiatrialle menette psykoosin takia, niin näillä hoitajilla on täysi pääsy kotiinne teidän tietämättänne, jos vain jotenkin perustelevat, ja saavat mielin määrin seurata elektronista viestintäänne. Ja periaatteessa oikeus jatkuu ihan niin kauan kuin psykiatri päättää - ja vähän liikaakin seurataan, vaikka tapaamiset päättäisitkin. Ja lääkkeiden otto (joka on se pääasiallinen hoitomuoto) huonontaa pitkänajan ennustettanne psykoosin uusiutumiselle useita kymmeniä prosentteja. Että jos todella tarvitsee ns. ammattiapua, niin yksityinen terapia ehkä (ei kokemusta - pelkkiä huonoja vaihtoehtoja).

Älä hölötä soopaa!!!!!

No nyt on vahva psykoosi päällä, toivottavasti saat apua! 😔

Lol

Itsellä psykoosit meni nopeaa ohi ja ekalla kerralla tuli masennus sen jälkeen. Tokalla kerralla menin heti seuraavalla viikolla töihin. En suostunut käyttämään lääkkeitä vaan opettelin tunnistamaan ensioireita ja relaamaan. Koen myös että psykoosit muuttivat ja elämänarvot muuttuivat. Rauhaa ja rakkautta. Nykyään vaativassa työssä ja 2v ollut ilman lääkkeitä ja ilman oireita. Vielä se että ekan psykoosin jälkeen oli pelottavaa kun ei tiennyt että mikä helv. oikein iski ja toipuuko tästä koskaan. Muistivaikeudet kanssa pelottivat. Mutta nyt se kaikki on ohi. Toivottavasti ei palaa.

Kylllä mä olen sitä sivusta seurannnut. En sukoo että tueee toipumaan. Meneee esim johonkin ylippilaskokeisiiin suorittamaan jotakin koettta, lukenut kirjaimelllisesti päntännny jotain kirjaaa ja muka luuulee pärjääävänsä kun ei edes käsitä mitä tekeee.

Parhaiten psykoosiin auttaa sähköshokit ja viimeisenä keinona lobotomia.

Onko selvitetty, oliko orgaaninen psykoosi? Kahvittelun voisi jättää vähemmälle.

Onko hetkellisestä psykoosista toipuneita? Kuinka aivot ja ajattelukyky palautuvat koettelemuksesta?

Psykoosi tuntuu samalta kuin lapsuuteni kuumehoure. Ihmettelin kun vanhempani nauroivat minulle kun keitin yöllä kahvia kirjahyllyn vieressä. Psykoosi on kamalaaaaa

Itselläni on 3 psykoosia takana. Olin jokaisen psykoosin takia sairaalassa osastolla ja 2 niistä pakkohoidossa. Jokainen sairaalajakson pelasti henkeni sillä olen psykoosissa itsetuhoinen. Minulla on myös 2 osastojaksoa nuorisopsykiatrian puolella vaikean masennuksen takia. 

 Psykoosioireita minulla on ollut vaihtelevasti 14-vuotiaasta. Olin 18v kun sain diagnoosin.

Up

Minulla alkoi psykoosi hitaasti, tuntui että naapurit vakoilevat laitteilla seinien lävitse ja en luottanut ihmisiin. Sitten tuli jatkuva paniikki ja ylianalysointi. Luulin kumminkin olevani hyvässä kunnossa ja onnellinen. Yhtenä iltana aivot vaan kärähti kaikesta ajattelusta, siitä miten maailma ja ihmiset toimii ja sitä rataa. Minulle tuli myös kaikkia harhaluuloja että kuolen jos teen sitä tai tätä. Esim. jos käyn suihkussa tai syön... No sitten pysyin tuskin tolpillani ja hakeuduin hoitoon, kun menin ambulanssin kyytiin siellä sain vasta kunnolla psykoosin. Riehuin sitten sielä sairaalassa, heittelin esim hedelmiä joita oli tarjolla. No sitten minut tainnutettiin jollain piikillä persuksiin ja 6kk olin hoidossa jona aikana minut pakotettiin pissaamaan eristyshuoneen lattialle. On ahdistusta ja masennusta ollut siitä lähtien, pikkuhiljaa lieventynyt mutta edelleen 1,5 vuoden jälkeen on noita havaittavissa. Väsyttää koko ajan. Tutkin asiaa ja rauta arvot oli matalat joten niitä nyt hoidan, kattoo jos auttaa. Mutta tosiaan on väsymys, masennus, ahdistus edelleen. Vähän tuhauttaa kun ei terapiaan pääse kun on muka liian huonossa kunnossa.

Onko lisää jollain kokemuksia? Perheessä taitaa olla tämmöinen tilanne. En asu paikkakunnalla niin en ihan tarkkaan tiedä että mistä nyt on kyse.

Ensimmäinen syvä psykoosikokemus oli kauhea muutama viikko sitten. Se alkoi lemmikin kuoleman jälkeen ja pitkäaikaisen stressin ja vaikeuksien. Perheen riidat ja ahdistus jne. Kun oireet alkoi tunsinaidosti että sekoan ja en hallitse itseäni. Todella outoa tuo että koin myös että ihmiset televisiossa puhuu minulle. En tiedostanut kellon ja ajan kulua ja näkökenttä hieman sumeni. Päässä tinnitti ja vinkui ja pelkäsin kotona jotain mitä en tiennyt. Tunsin että olen itseni sisällä vankina ja että joku muu ohjaa minua. Karmea kokemus ja se tuntui että sekoan ja tulen hulluksi mutta en pääse karkuun itsestäni. En pystynyt keskittymään perus asioihin ja esim elokuvien ja sarjojen katsominen oli mahdotonta koska harhat ja pakkoajatukset häiritsi kokoajan