Ja taas tihrustan itkua vauvakuumeeni takia. Mies ei asialle lämpene.

Täällä kans yks kanssakärsijä!!! *halaa ja rutistaa* Ja nyt on välitkin niin kireät,että ihan turha toivoa mitään perheenlisäystä tähän suhteeseen...:´(

Tosi vaikea sopeutua ajatukseen, että meidän perhe jää nelihenkiseksi... Vaan ei auta, olen toivonut vahinkoakin ja vaikka mitä ja niin pitkällä käynyt, että tiedän, etten voi vasten miehen tahtoa alkaa lasta hankkia. Jokaisella vauvalla on oikeus syntyä sataprosenttisen tervetulleena omaan perheeseen. Onneksi, vauvan kannalta, ikävä kyllä minun kannaltani. Mutta asiat tärkeysjärjestykseen, vaikka kyllä niiiiiin koville ottaa.

on niitäkin jotka ovat tavoitteeseen päässeet ja pari vauvaakin on jo tulossa.



Jos kiinnostaa tervetuloa keskustelemaan!

tai toivottavasti ei koskaan pääse sille mallille, että luottamus katoaa..

mitä sellainen tarkoittaa.. eli kaikki muu asia on tärkeä kuin elollinen olento? työ, koulutus, ura?



just... itsekkyyttä se on, johon tämä maailma kaatuu..

sehän on meidän yksinäisten naisten voitto kun mies tarpeeksi perhe-elämästä bsaatuaan haluaa toisen naisen lämpöä......

Eli vaikka mulle tekee kipeää se, etten saa kolmatta, niin se syntymätön kolmas on tärkeämpi kuin minä. Tärkeintä on se, etten minä itsekkyydessäni tee vauvaa perheeseen, johon hän on vain viiskytprosenttisesti tervetullut. Asiat tärkeysjärjestykseen, ensin vauva, sitten minä.

katsoo oikeudekseen sen, ettei halua lasta, joka kuitenkin olisi tarkoitettu tulevaksi... näin se vain on..



mutta tämän asian laitoin vain, koska minuun koskee kaikki asiat, joista puhutaan " kun mies ei halua ja mä haluun" .. kamala ristiriita.. ja syntymätön lapsi " leikkikaluna" välissä..



(mikä oikeus on äidillä ja isällä päättää, kenen lapsista hän haluaa saattaa maailmaan.....)

Vierailija:

katsoo oikeudekseen sen, ettei halua lasta, joka kuitenkin olisi tarkoitettu tulevaksi... näin se vain on..

mutta tämän asian laitoin vain, koska minuun koskee kaikki asiat, joista puhutaan " kun mies ei halua ja mä haluun" .. kamala ristiriita.. ja syntymätön lapsi " leikkikaluna" välissä..

(mikä oikeus on äidillä ja isällä päättää, kenen lapsista hän haluaa saattaa maailmaan.....)

niin olenkin.. =) ja eihän siinä mitään.. kunhan ihmettelen!

Jos vastaat minulle, olen tuo tärkeysjärjestys-tyyppi, niin en ajattele tätä asiaa nyt mieheni kannalta. TOTTA, että mies on sika tässä asiassa, kun estää vauvaa syntymästä ja minua tulemasta kolminkertaiseksi äidiksi. MUTTA asia vain on näin ja tuo asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen koskee vain omaa toimintaani tässä tilanteessa. Eli koska laitan asiat tärkeysjärjestykseen, vauvan onnen omani edelle, en tee kolmatta " salaa" mieheltäni eli tarkoituksella petä ehkäisyä. Joka tosin on miehen kontolla, koska minulle vauva on tervetullut enkä siis ehkäisyä tarvitse. Ja vähän piipitän miehenkin oikeuksien puolesta eli on hänelläkin oikeus päättää lapsiluvusta. Ja ennen kaikkea tunnistaa rajansa isänä. Se on sen syntymättömänkin lapsen etu.



Ja tarkennan vielä, vaikka puhun syntymättömästä lapsesta, en tietenkään tarkoita jo kohdussa olevaa vauvaa, en edes hedelmöittynyttä munasolua, vaan vain ajatusta vauvasta, mahdollisuutta siis.

Ei sitä paitsi miehetkään niin tyhmiä ole, että uskovat " vahingon" sattuneen juuri kaameimman vauvakuumeen aikaan..



Ensin kotiasiat kuntoon, SITTEN vasta miettimään niitä lapsia!

Minäkin arvasin, että olet lesta ja koen sinun ajatukset kyllä hyvin tuttuina ja jollain tapaa omina, vaikken lestadiolainen olekaan. Joskus tämän asian takia melkein toivon, että olisinkin, niin ei tarvitsisi tällä asialla pelleillä. ;)



En ikinä muista numeroa, mutta se tärkeysjärjestys-tyyppi taas...

että olen löytänyt/saanut sellaisen miehen, joka ajattelee tästä asiasta samallalailla kuin minä.. että meidän tehtävä täällä ei ole päättää lapsien määrästä. Vaikka se välillä voi olla vaikea ottaa vastaankin lasta lyhyen aikavälin jälkeen, niin silti lapsen synnyttyä tajuaa, kuinka suuri rikkaus se on..



pidämme siis tehtävänämme sitä, minkä Jumala meille suo ja olen siihen varsinkin silloin aina tyytyväinen, kun huomaan, kuinka vaikeaa olisi myös se, jos käyttäisi ehkäisyä eikä miehen kanssa löytäisi samaa säveltä..

Täytyy myöntää, että olen kyllä kateellinen tuosta teidän lähtökohdasta, että näin iso asia on teille keskustelematta selvä. Toisaalta kuitenkaan en olisi ihan valmis siihen, että lapsia saisi tulla ihan kuinka paljon vain, ehkä. Melkein kymmenestä olen kyllä aina haaveillut, mutta siinä varmasti olisi riittämiin minulle. Tai en tiedä. Tuntuu hassulta, kun olen kyllä uskossa, niin tätä asiaa en uskalla tai halua Jumalalle jättää... Siis kokonaan. Nythän jättäisin, mutta mies ei. Ei ole kyllä uskossakaan.



Saanko kysyä, montako lasta teillä on? Olen kyllä kateellinen teidän hulinasta!! :)

16

meillä on vasta kaksi tenavaa.. mutta olemme kyllä tietoisia, että niitä voi olla joskus se kymmenenkin tms..

ja näidenkin kahden ikäero on tasan kaksi vuotta, ja ihan sattumalta ;D

nuorin vuoden ikäinen, enkä vieläkään odota.. eli olen paljon miettinyt sitäkin, että ihan hyvin voisin olla jo viimeisillänikin, mutta olen kyllä onnellinen nyt etten ole.. :)



tietenkään näin " alussa" ei voi kuvitellakaan, että niitä vois joskus olla vaikka 12-14, mutta siis pointti on, että päivä kerrallaan! ja eikä koskaan tiedä sitäkään, tuleeko niitä edes paljoa tämän enempääkään! ei heti voikaan olla valmis siihen, mitä joskus voisi olla!! siis elämässähän voi tapahtua muutenkin ihan mitä vain siinä suhteessa!

nyt tuota häpeä. Jokainen lestaperhe on joskus ollut yksi- tai kaksilapsinen. :) Jos siis lapsia on suotu. Luulin kyllä jostain kirjoittamastasi, että teillä on jo enemmän. Totta on, että ei ne kymmenen lasta kerralla pöllähdä kotiin, eli jollain tavalla ehtii kasvavaan pesueeseen tottua, mutta vaikea tosiaan ajatella, millaista elämä tosissaan on, jos lapsia on paljon. Vaikka läheltä seuraa jne. on se omalla kohdalla kumminkin erilaista. Ihan kuin vauva-ajan väsymystä ei osannut käsittää, ennen kuin oikeasti oli niin väsynyt, että kaupassa huomasi toppatakin alta pilkottavan yöpaitulin helman tms. ;)



No, nyt alkaa uni painaa silmiä, kömmin sänkyyn harmittelemaan, etten kumminkin ole lestadiolainen. :) Hyvää jatkoa, tuntuisi meillä juttu luistavan pidempäänkin! Öitä ja siunausta teidän perheelle!

Olipas keskustelua virinnyt nukkumaanmenoni jälkeen.

Mä haluaisin toisen lapsen, mies on puhunut myös haluavansa se toisen koska pitäähän isällä olla oma tyttö.

Kun otan vauvan puheeksi, hän hymyilee ja tokaisee aina tyyliin ' niinpä tietysti' . Mitä se meinaa? En viitsisi kysellä ' aikatauluja' , kun mies vain hermostuu, mutta tämä epätietoisuus tappaa.

Minusta nyt olisi ihan oikeasti paras hetki sille toiselle pienokaiselle, kodin, työn ja esikoisen puolesta, mutta mies jarruttelee.

Mua masentaa tämä tilanne ihan todella.

Ap



ps. en ala hankkiutumaan raskaaksi vastoin mieheni tahtoa. mies ei suostu mihinkään ' varmoihin päiviinkään' . Tosin monesti seksin ' alussa' ollaan hetki sillai ilman kondomia. Miksi näin, jos mies ei halua tehdä toista?

Joten, ymmärrän tunteesi paremmin kuin hyvin...

Teen todella kaikkeni, että keskeytetty yhdyntä tuottaa tulosta piakkoin!

Vierailija:

Joten, ymmärrän tunteesi paremmin kuin hyvin...

Teen todella kaikkeni, että keskeytetty yhdyntä tuottaa tulosta piakkoin!

Olet kyllä todella sairas. Näkyy vauvakuume sumentaneen järjen ja aivot. Eikö lapsella mielestäsi ole oikeus syntyä TOIVOTTUNA? Ja nimenomaan MOLEMPIEN vanhempien toivomana? Ai niin, eihän siihen tarvita kuin pyhän äidin hormonihuuruinen vauvakuume niin se on sitten laki joka määrittelee lapsiluvun perheessä. Mitäs sillä isällä ja sen haluilla on väliä, sehän on vaan siittäjä ja tilipussin tuoja, välttämätön paha äiti-vauva-huuman saavuttamiseksi.

Ja ihanko oikeasti mies on mielestänne sika jos hänen mielipiteensä lapsiluvusta on eri kuin vaimon? Eikö siis miehellä saa olla tästä asiasta mitään mielipidettä? Aina vaan sanoa joo joo kun kotiäiti vinkuu sitä kolmatta, neljättä tai viidettä lasta? Ja lapsethan ruokkii ja vaatettaa tietysti pyhä henki, samoin katto pään päällä on tietysti ilmainen, eikö?

Tehän aina korostatte että perheessä täytyy puhaltaa yhteen hiileen (ainakin silloin kun miestä suostutellaan johonkin vastentahtoiseen), mutta mitä yhtenäistä on perheessä jossa toinen osapuoli valehtelee ehkäisystä, kenties järjestää " vahingon" ihan vaan oman vauvakuumeensa takia eikä ollenkaan välitä kumppaninsa tuntemuksista perheenlisäykseen?